 |
Joskus tuntuu, että epäonni oikein väijyy nurkan takana.
Naureskelee jo valmiiksi Känkkäränkän lailla,
että milloin tuo surkimus taas kompastuu.
Pahimmillaan mokista jää pelkoja ja estoja.
Helpommalla pääsee, jos osaa ottaa mokailun
ja erehdykset lahjana ja oppitunteina –
ja yrittää ottaa opikseen.
Mokat ja epäonni löytävät tiensä
välillä jokaisen elämään.
Ihan aina kaikki ei mene niin kuin Strömsössä –
ei edes siellä Strömsössä.
epäonnea, mokia – pää pystyyn
jokaisella
inhimillisiä kompurointeja
sanottuja, joita ei takaisin saa
epäonnistuu meistä jokainen
päätään lyö seinään vajavainen
korttitalon lailla
voi itsetunto romahtaa
mutta – älä vaivu häpeään
mokista ja erheistä opitaan
niille lopulta itsekin nauretaan
anteeksi kannattaa pyytää
anteeksi itselleen ja muille antaa
 |
Kevennyksenä: Kamala luonto 23–3650 15. lokakuuta 2022 |
2 kommenttia:
Taas blogikirjoituksesi niin elävästä elämästä! Kuten totesit, mokat voi aiheuttaa pelkoja, estoja. Usein häpeääkin, mutta myös naurua...
Mun uusin mokani viime viikolta Hesasta. Mentiin käymään pojan perheen luona. Talon parkkihallissa jäätiin parin muun kanssa ihastelemaan isänsä kanssa vastaantullutta, mamman ja papan suloista pikkumussukkaa eli 1 v 5kk vanhaa lapsenlasta. Osa lähti jo viemään kasseja pois ja me muut jäätiin odottelemaan. Ja odotella aika pitkän tovin sai myös se valkoisen auton omistaja, joka hetken päästä olisi halunnut tulla lataamaan sähköautoansa juuri siihen, missä me seisoimme, edelleen ihastellen tuota pikkumussukkaa. Kyllä mäkin sen autoin näin, mutta jotenkin vaan ajattelin, että kuski "odottaa lisämatkustajia". No, ei tietenkään. Odotti, että me maalaiset (minä, tyttäreni ja ystävättäreni) siirtyisimme pois parkkiruudusta. No, niinhän me lopulta teimmekin, kun poikamme tuli paikalle ja ohjasi meidät, mussukan ja mussukan rattaat kauemmaksi. Kyllä meitä hävetti, mutta jälkeenpäin naurattikin!
Noin se menee. Joskus sitä on niin keskittynyt "kaikkeen tärkeämpään", että ajatus ei oikein kulje. Mutta todella hyvä alibi oli teillä ja jos ei odottajakaan tööttäillyt tai huudellut, niin eipä tuolla hätää. Kenties hänkin ihasteli pikkuista. Nämä on niitä elämän "tähtihetkiä" ;)
Lähetä kommentti