Jos murehdin turhaan

Monilla on pelkoja
ja etukäteen murehtimisesta.

Meillä on elämässämme
monia valinnan paikkoja.
Usein on monia polkuja valittavaksi.

Moni jää jossittelemaan
osaaamatta valita.

Yritetään luottaa siihen,
että joskus
meille ihan tavallisille
jaetaan hyviäkin kortteja.

Joskus  ja toisinaan,
asiat voivat kääntyä
ihan kivasti kohdalleen.

Entä 
jos murehdin turhaan 💗


jos kaikki paha ei toteudu.
jos kauheudet eivät aina itselle tapahdu.

jos kokoaisi itsensä ja katsoisi eteen.
Hengittäisi ja päättää uskaltaisi.

Jättäisi jossittelun ja
etukäteen pelkäämisen, ja
tuhkan päälleen heittämisen.

Jos tämä matka toisi eteen
pysyvää tai jopa
jotain vallan hyvää?

Huomenna – uskallan ja menen!!

Ilman jossittelua etenen.
Tarkastelen ja elän hyväksyen.
Vahvemmin päiviäni elelen.

Kas - taisin murehtia
ihan turhaan.

Kevennyksenä: Kamala luonto JV 14 + S. Putro – 946

💗


2 kommenttia:

Seija kirjoitti...

turhaa murehtiminen on silloin, kun murehtii väärään aikaan. Ei siis ainakaan etukäteen kannattaisi murehtia semmoista, jolle ei voi mitään. Ei siis voi edes tietää, onko siihen murehtimiseen aihetta ollenkaan, kun ei sitä vielä ole.
Vaan semmoisiahan me ihmiset ollaan, varsinkin me sairaat, että kannetaan huolta tulevasta, kun eihän sitä koskaan tiedä.
Yritetään nyt edes pikkusen päästä eroon (turhasta) murehtimisesta, kun sen aika ei nyt ehkä kuitenkaan vielä ole. Ollaan rohkeita ja eletään nyt tätä päivää ja uskalletaan huomenna lisää...

Reunalla pelottaa kirjoitti...

Hienoja ajatuksia. Juuri noin. Usein siihen tarvitsee uskallusta, toivonkipinöitä ja päätöksen. Nyt keskityn tähän ja nyt teen, lähden - koska mä VOIN!