elämä joskus naurattaa
toisinaan
elämästään
voisi lahjoittaa
jollekulle
vähän
ei vaan
jokaisella
se oma
polkunsa
kesäksi
kuntoon ‑projektini
on ollut
yhtä vastatuulessa
kuin
kevätsään saapuminen
tuntuu
kuin
olisi vain tätä
ikuisesti
jatkuvaa
harmaata
kylmää
ankeaa
nousukiitoa
ei
näy
kateudesta
ihan vihreänä
olen
seurannut
muiden
matka‑ ja touhukuvia
minäkin haluaisin
niin
hitosti
haluaisin
köpöttelylenkkejä
sentään
olen tehnyt
sen verran
kuin kykenen
suuri motivaattori
liikkua
on
mieheni ”kunnostama”
sulkapallokenttä
hän ajeli jo
innoissaan
lehdet ja oksat
ihan päreiksi
ruohonleikkuri‑Pollellaan
pienestä on
miesten ilot tehty 😉
ensimmäiset läpsyt
sulkapalloa otettiin 23.4.
peli oli kymmenen pisteen mittainen
taukoja tarvitsin kolme
pelaamassa on käyty nyt viisi kertaa
enempään
en ole kyennyt
rintapuristus ja ahdistuksen
tunne eivät vain
hellitä
en ole pystynyt lisäämään kävelymatkaa
eikä pelejäkään
ole tullut enempää
palelemiseni on
aikamoista
kävin kardiologin välitsekissä
kerroin hoitajalle kuulumiseni
pikalähetteellä makoilin
eilen tuntikaudet
keskussairaalan päivystyksessä
piti varmistaa ettei
sydänläpässä ole hyytymää
eikä keuhkoissa mitään ylimääräistä
no aina jotain löytyy
No jotain sieltä löytyi
jokin alue keuhkossa
oli painunut
voi olla pitkän pintahengityksen
seurausta
- että mitähäh ???
asiaa ei mitenkään avattu
koronan jälkitautia ja muuta
mietittiin
otettiin uusi näyte
negatiivinen tietenkin
arvoitus vielä
kehotus
olla yhteydessä hoitotahoihini
tekstit eivät tunnu siirtyvän
hyvinvointialueelta toiselle
keuhkopuolen välitsekki on
nurkan takana
jotain joka tapauksessa keuhkoissa pielessä jostain syystä
nitroa saan ottaa
tarvittaessa oikein
urakalla
nitrosuihkeen mukanaoloon totuttelen
toivoisin pääseväni vielä
”kirmaamaan” sulkapallon
ja mieheni perässä.
elättelen toivoa
ehkä kesälämpimillä
sujuu paremmin
ehkä tämä tästä taas
sarkastiseksi ja hieman mustaksi kärvähtänyt
mieleni alkoi
taas suoltaa
jotain 😉
Aina jotain
pitääkö aina olla jotain
arkea ja eloa muuttavaa
miksi aina jotain lisää
kun aina jotain
mitä ei jaksaisi
vaan – aina jotain
parempi kuin ei mitään
vielä
piirtyy sykekäyrä
yhä
jatkuu elon ympyrä
Vielä sulaa sokeri suussa
aina jokin
kai
toimii
pelaa
kai sieltä taas
aina jotain
lisää kerrotaan ...
![]() |
Kamala luonto 21‑3214 Kamala luonto – 2398 |
![]() |



2 kommenttia:
Autoit minua tänään monta askelta eteenpäin kirjoituksillasi. Suuri kiitos siitä.
Olen hyvin monisairas ihminen ja olin tänään aivan pohjamudissa. Kirjoituksesi empatiasta,toisen asemaan asettumisesta ja ei tuomitsemisesta saivat minut taas elämän syrjään kiinni.
Kerran vielä,SUURI KIITOS.Tuula
Kaunis kiitos sanoistasi.
Motivaationi kirjoittaa on, että lukijat saisivat suhteellisuudentajua ongelmiinsa. Toivottavasti ajatuksia, siitä, että elämän syrjässä ollaan. Ja, että joskus on hyvä ottaa aikalisää ja nauraa itselleen ja murheilleen. Murehtiakin saa, mutta helpompaa elämä voi olla, jos asettaa niitä omia vaateitaan vain uuteen perspektiiviin. Kaikkea hyvää sinulle ja kiitos kun seuraat blogia.
Lähetä kommentti