vihkipäivämme jälkeinen aamu valkeni
yhtä kauniina kuin hääpäivämmekin 💕
olimme aamiaisella kun puhelin soi
vastasin, kuuntelin, hain kynän ja paperia
mieheni oli hiljaa ja ihmeissään
hän tajusi että kyse oli
jostain vakavasta
toistelin
aivan,
ilman muuta
totta kai
puhelun myötä kuherrusviikkomme
sai aivan uuden, hämmentävän käänteens
soittaja – leikkausjonon hoitaja – ilmoitti
keuhkolohkon ja imusolmukkeiden
poistoleikkaus olisi jo reilun viikon päästä
ennen sitä piti käydä laboratoriokokeissa
perjantaina olisi leikkauksen esikäynti
oli tärkeää saada tieto
onko minulla syöpää vai ei
kävin toki määrätyillä käynneillä
eikkaus oli kahdeksan päivän kuluttua soitosta
alustavat tulokset sain jo leikkauspäivänä
rumbaa riitti –
tuli mutkia ja yllätyksiä.
ihme kyllä, kaiken keskellä
osasimme jotenkin nauttia yhteisestä
kuherruslomasta
tai ehkä juuri siksi viikko tuntui
niin rakkaudelliselta ja kauniilt
taustalla pelko oli
vaikkei siitä puhuttu
aika on muistoissa
sekavan hämmentävää
huh
tapahtumat sijoittuivat
elokuun lopun ja syyskuun 2020 väliin
💗
syöpää sittenkin
monen vaiheen ja vähättelyn
vuoristoratamaisen pallottelun
keuhkolohkon ja imusolmukkeiden
poistoleikkauksen,
solumääritysten tulos
varmistui
se pahin
keuhkosyöpää sittenkin
paikallisesti parantumatonta
osui
ja
upposi
Vaikken edes tupakoi
💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti