 |
| maalaus: susanna huovinen |
Joskus on etsimällä
etsittävä syytä elää.
Nousta sängystä ja
taapertaa turhauttaviin
hommiin.
puuhastella ikuisesti
toistuvia arkisia.
Tylsistymisen sijaan
voisimme iloita elämästä.
Otetaan kiitollisuus kainaloon
Keskitetään katseet hyvään.
Jätetään miettimättä
mikä on vähän vinksallaan.
Aina voi kaivaa iloa musiikista.
Tanssahdella voi melkein
milloin ja missä vain.
Kokkaillessa ja
imurin varressa.
Nupit kaakkoon
ja rappaukset
tippumaan seiniltä.
Kuvitellaan ja
haaveillaan
isosti.
💗
Kaivetaan positiivisuutta
tummuuden mietteissä.
Ei tarvitse väkisin kääntää
mustasta valkoiseksi
Rikkinäisenä
repsottaviin
voi pureutua
hiljalleen.
Voimiensa mukaan
hengitellen ja
hyväksyen.
Toivon,
että huomaat
elämässäsi olevan hyvän.
Ihan hyvää 💗
Onhan sentään
katto pään päällä
ja lämmintä yllä.
Vaihtuu päivät
ajat ja säät.
Vielä kääntyy
rakkaiden päät.
Tarkemmin
tuumaten
voi
evääkseen ottaa
ja hoksata
miten
Paljon on oivaa
ja ihan hyvää,
 |
| kevennyksenä: Kamala luonto 22–3401 |
2 kommenttia:
Kiitos, Kirsi taas kerran! Niin osuvasti kirjoitit munkin tuntemuksistani juuri nyt. Melko vilkkaan ja sosiaalisen viime viikon jälkeen nautin juuri paljon tästä ma-kotiarjesta. Pyykkiä, omenia, kukkien jakamista uusiin purkkeihin, muikut uunissa -kokeilu, ruispuolukkavispipuuroa. Arki on superia!
Näin on. Arki on turvallisen toistuvaa ja antaa raamit elämälle. Ja kun oikein katsoo, niin moni asia on vallan kivasti. Kun arki on arkea, niin juhlat ja pienikin kiva lisä tuntuu vielä ihanemmalta.
Lähetä kommentti