Kun ei riitä - itselleen

Sielu, sydän, sisimpämme voi kumista tyhjyyttään, vaikka oikeastaan kaikki on ihan hyvin. Asuminen, eläminen, perhe, läheiset, ulkoiset puitteet, töitäkin eikä joka ostosta tarvitse miettiä. Mielessämme voi myllertää ajatusten jatkuva sinkoilu. Ne eivät anna hetken rauhaa. Yksinkertaisiakin asioita tehdessämme mielessä on avoinna monta välilehteä ja läjä asioita ponnahtelemassa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AJATUSTEN SÄLÄ

Kukaan ei ole niin ankara kuin ihminen itselleen. Mielemme pommittaa ehtymättömällä tahdilla yhä uutta ajatusta ja asiaa. Mielensopukoissamme on ToDo-lista, jossa on aina isoja ja pieniä asioita jonossa. Jotta arki hoituisi, jotta joskus koittaisi loma, parempi helpompi elämä, saisi kokemuksia ....
Reagoimme vaatimuksiimme ankarammin kuin kukaan muu. Luulemme olevamme huonompia, emmekä usko toisten vakuutteluita hyvyydestämme. Tunnemme riittämättömyyttä. Koemme kehumisetkin epätotena ja mietimme, että toinen puhuu pehmeitä ihan säälistä tai kohteliaisuudesta.

Kuinka moni meistä pystyy keskittymään, vaikka perunoita kuoriessaan ainoastaan katsomaan perunoita ja kuorimaan - ilman yhdenyhtä ajatuksenpoukkoilua? Mielessämme on jatkuva kaaos ajatelmia ja kuvitelmia itsestämme ja muista.
Niin kuin sekään ei riittäisi - aina jostain mieleemme ponnahtelee takaumia ja muistoja menneestä. Kun mennyt ja nykyhetki ei ahdista, niin ajatuksemme karkaavat jo tuleviin haaveisiin - ja tänä outona aikana myös tulevan ja olevan pelkoihin. Vaadimme itseltämme tavattomasti ja usein enemmän kuin kukaan muu meiltä inhimillisesti voisi vaatia.

Itsensä riittämättömyyden tuntemusten edessä on hyvä keino katsella menneeseen. Voimme muistella toisten mokia, suorituksia, elämän käänteitä - ja heidän kohtaamiaan vaikeuksia. Kummasti jokainen on ominen erheineen ja heikkouksineen eteenpäin porskuttanut. Ei aina niin kuin ennalta ajatteli, mutta kivojakin mutkia, vaiheita ja sattumuksia on monen elämään osunut. Itsensä sättiminen ja aliarvostelu saisi jo jäädä.

Voimme opetella olemaan kannustavia ja kiittämään enemmän. Voimme ottaa muilta lämpimiä ajatuksia kiitollisina vastaan. Voimme tallentaa toistemme kauniit sanat ja kehut sydämemme sopukoihin. Siellä ne lämmittävät ja muistuttavat siitä, että olet hyvä, ihana ja oikein riittävä.


KUN EI RIITÄ - ITSELLEEN

 

MITÄ, JOS 

KEHUJA ANTAVAT

JA SINUUN USKOVAT.

SPONTAANIT KEHUT,

KIITOKSET JA KANNUSTUKSET,

OVAT TOTTA JA TARKOITETTU.

OVAT ALAKANTTIIN ANNETTU.

OSOITTAVAT, ETTÄ RIITÄT.

 NÄYTTÄVÄT, ETTÄ KELPAAT.

 

MITÄ, JOS 

ARMAHTAISIMME ITSEMME

JA KATSOISIMME SISIMPÄÄMME.

OLEMME OIKEIN SOPIVIA.


JA IHAN SELLAISENAAN KELPAAVIA.

 

Linkkiluettelo:

Yle Uutisten Emilia Kujalan kolumni: Sinä et ole mitä ajattelet


#ahdistus #alakulo #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

Itsetutkiskelua

Vahvaa suorittamista 

Heikkous

Hyvin sä vedät

Lempeydellä

Joku muu

Epätäydellisyys

Mielenrauhaa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.