Sielu, sydän, sisimpämme voi kumista
tyhjyyttään, vaikka oikeastaan kaikki on ihan hyvin. Asuminen, eläminen, perhe,
läheiset, ulkoiset puitteet, töitäkin eikä joka ostosta tarvitse miettiä.
Mielessämme voi myllertää ajatusten jatkuva sinkoilu. Ne eivät anna hetken
rauhaa. Yksinkertaisiakin asioita tehdessämme mielessä on avoinna monta
välilehteä ja läjä asioita ponnahtelemassa.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
AJATUSTEN SÄLÄ
Kukaan ei ole niin ankara kuin ihminen itselleen. Mielemme pommittaa ehtymättömällä tahdilla yhä uutta ajatusta ja asiaa. Mielensopukoissa on ToDo-lista, jossa on aina soja ja pieniä asioita jonossa. Jotta arki hoituisi, jotta joskus koittaisi loma, parempi helpompi elämä, saisi kokemuksia .... Reagoimme vaatimuksiimme ankarammin kuin kukaan muu. Luulemme olevamme huonompia, emmekä usko toisten vakuutteluita hyvyydestämme. Syvässä on perisuomalainen ajattelu itsensä huonommuudesta ja riittämättömyydestä. Surkeaa, vaikka joku vissiin säälistä välillä kohteliaasti kehuisi.
Moniko pystyy arjessaan keskittymään,
vaikka perunoita kuoriessaan ainoastaan katsomaan perunoita ja kuorimaan -
ilman yhdenyhtä ajatustenpoukkoilua? Mielessämme on kaaos ajatelmia ja
kuvitelmia itsestämme ja muista. Niin kuin sekään ei riittäisi - aina jostain
mieleen ponnahtelee takaumia ja muistoja menneestä. Kun mennyt ja nykyhetki ei
ahdista, niin ajatuksemme karkaavat jo tuleviin haaveisiin ja tänä outona
aikana, myös pelkoihin. Vaadimme itseltämme tavattomasti ja usein enemmän kuin
kukaan muu meiltä inhimillisesti tohtisi vaatia.
Hyvä keino on katsella menneeseen,
vaikka miettimällä toistenkin mokia, suorituksia, elämän mullistuksia ja
käänteitä - ja heidän kohtaamiaan vaikeuksia. Kummasti jokainen erheineen ja
heikkouksineen eteenpäin porskuttaa. Ei aina niin kuin ennalta
ajatteli, mutta kivojakin mutkia, vaiheita ja sattumuksia on monen elämään
osunut. Vähempikin itsensä sättiminen ja aliarvostelu saisi loppua.
Voisimme opetella peilaamaan ankaria
ajatuksiamme. Ottaa kannustavia ja lämpimiä ajatuksia kiitollisina
vastaan, sydämemme sopukoihin ne tallentaen.
KUN EI RIITÄ ITSELLEEN
MITÄ, JOS NE KEHUJA ANTAVAT,
MITÄ, JOS NE SINUUN USKOVAT,
MITÄ, JOS NE SPONTAANIT KEHUT,
MITÄ, JOS NE KIITOKSET, KANNUSTUKSET,
- OVATKIN
TOTTA JA TARKOITETTU?
- OVATKIN
ALAKANTTIIN ANNETTU?
- OSOITTAVATKIN,
ETTÄ RIITÄT.
- NÄYTTÄVÄTKIN,
ETTÄ KELPAAT.
MITÄ, JOS ARMAHTAISIMME ITSEMME,
MITÄ, JOS KATSOISIMME SISIMPÄÄMME,
MITÄ, JOS OLEMMEKIN SOPIVIA?
MITÄ, JOS SELLAISENAAN KELPAAVIA?
Linkkiluettelo:
#ahdistus #alakulo #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo
Kirjoituksia:
Kuka minä olen?
Oletukset
RUNO - Heikkous
RUNO - Lempeydellä
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti