HETKESSÄ ELÄMISESTÄ

Kirsikkapuiden kukinta on tavattoman kaunista, mutta kovin hetkellistä. Kevät on myöhässä. Ilmassa leijuu sodan uhka. Peruselämisen kustannukset ovat äkkiä kallistuneet ja suunta on synkkä. Takana on kahden vuoden koronaeristys. Ihmiset ovat löytäneet ravintolat ja kahvilat. Musiikkia, kulttuuria ja elämyksiä ahmitaan kaikissa muodoissa. Lätkän MM-kisat luovat yhteisöllisyyttä, jännitystä ja me-henkeä. Ehkä juuri nyt on lupa elää tässä ja nyt. Huolet löytävät kyllä tiensä, vaikkei alvariinsa tekisikään varautumissuunnitelmia.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

EPÄVARMUUDESSA

Epävarmuuden sietokykyä koetellaan. Pienen ihmisen ei auta kuin tasapainoilla pelkojen ja epävarmuuden suossa. Hetkessä eläminen tuntuu yhä oikeammalta. Sodan ja maamme jälleenrakennusajan ja/tai 90-luvun laman nähneissä uudet uhkakuvat nostavat mieleen myös menneitä vaikeita aikoja.

Pitkäaikaisten ja vakavien sairauksien kanssa on sama asia. Pitää elää tätä päivää, mutta olla valppaana. Huomioida pieniä ja isoja olotilan muutoksiaan. Peruskäyntien välillä kukaan ei tule niitä kysymään, ellei itse ole aktiivinen. Voinnin muuttuessa ja aaltoillessa nousee aiemmin koettuja asioita mieleen. Vaiheita, pelkoja, epävarmuutta, koettua. Toisaalta suunnatonta kiitollisuutta, että monen käänteen jälkeenkin tässä ollaan. Toisaalta moni asia on ihan hyvin, ainakin riittävän hyvin. Tarkemmin katseensa navastaan irrottamalla voi hoksata miten monilla on asiat vielä vaikeammin. Maalaillaan uhkakuvia, arvostellaan toisten nauttimista. Koronakin voi taas nostaa uudelleen päätään. Mielensäpahoittajia on liikkeellä.

JOS OLISI VÄHÄN HOLTITON

Ehkä oravan lailla varastointi ei pitkässä juoksussa autakaan. Hyvä ruoka lämmittää ja tuo hyvän mielen hetkeksi, niin kuin kirsikkapuiden äärelle reissaaminen. Jos eteemme maalataan tulevaisuutta aina vain tummemmilla sävyillä, ei liene väärin yrittää maalata pientä elämäänsä ainakin pienin vedoin kauniimmilla ja värikkäimmillä siveltimenvedoilla. Ei voi olla väärin kokea ja nauttia hieman vielä nyt, kun se on mahdollista. En lähde tuomitsemaan, sillä itselleni nousee ajoittain 90-luvun laman velkataakan alla sinnittely ja jokaisen ostoksen laskeminen yhä useammin mieleen. Kroppakin muistuttelee raihnaisuudestaan. Kaikki katoavat aikanaan - minä, sinä ja murheemme. 

Juuri siksi päätän olla itsekin vähän vastuuton ja nauttia NYT hyvästä ruoasta, pienistä kauniista asioista ja turhuuden markkinoistakin. Osa elämyksistä on tavoitettavissa pienin kustannuksin. Ilo ja hetkellisenkin mielenrauhan saavuttaminen on tärkeää. Vaikeina aikoina yhä tärkeämmäksi nousevat ihmissuhteet ja hyvä peruselämä. Ystävät ja läheiset, joiden kanssa voi märistä ja joihin tukeutua. Tukipilarit, joiden kanssa voi heittää ihan mustaakin läppää ja nauraa hekottaa vastuuttomasti. Veivata lannetta ja jalkaa, sen mitä jaksaa. Viis veisata ainakin hetkisen siitä, mikä mättää.

Juuri nyt monilla paikoilla kirsikkapuut kukoistavat. Onneksi niitä voi ihailla myös kotisohvalta, jos ei itse niiden äärelle pääsisikään. Elämä on tässä ja nyt.

Kuvan lähde on Instagram-tili Visittampereofficial. Kuvat on Tampereen Frenckellin aukiolta.

Kuvan lähde on Facebook-sivu Snoopy and the gang

#armo #arvaamaton  #ilo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Toivon valintoja

RUNO - Jos käykin hyvin

Vanhemmiten

RUNO - Hauras elämä

RUNO - Iloa etsimässä

Bluesia ystävien kera

RUNO - Henkäys kerrallaan

Ajan kulumisesta

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.