Liityttehän seuraamaan!
YMMÄRRYS JÄLJELLÄ OLEVAN RUUTILANGAN LYHYYDESTÄ
… eli monet
yksittäiset tilanteet herättivät huomaamaan, että elämä voi loppua nopeastikin.
Siitä alkoi funtsintatalkoot siitä millaisen loppuelämän itselleni haluan. Miten
lyhentyvän lopun viettäisin? Pohdin, onko minulla oikeus olla itsekäs? Lopulta
puntarointia, tilintekoa itseni kanssa ja päätös. Ajattelin, että olen ansainnut olla omissa
nahoissani täydemmin oma itseni, itsenäisenä. Tunnustan unohtaneeni itseni ja tarpeeni, pitkäksi aikaa
LOPPUUN ASTI kappaleen sanat
koskettivat, osuivat, kaivaen vanhoja tuntemuksia pintaan.
Ikinä, ikinä, en olisi arvannut, että päätös johtaisi parisuhteeseen ja avioitumiseen. Elämä tuntuu juuri oikealta, täydeltä tälläisenaan.
ITSENSÄ UNOHTANUT
OMAT TARPEET,
HAAVEET,
ITSE SIVUUN
SIIRTÄMÄT.
MUIDEN HAAVEILLA
ELÄNYT,
AUTTANUT,
MAHDOLLISTANUT.
LÖYTYISIKÖ
SISÄLTÄ VIELÄ TUTTUA?
TUNNISTAISIKO
OMAKSEEN?
ONKO JÄLJELLÄ
OMAA TAHTOA, TARPEITA?
PALAUTUISIKO
TOIVEET JO UNOHTUNEET?
ELÄMÄN ALHOSSA,
ELON YSKÄHDELLESSÄ.
MATKASSA,
MUUTOKSEN TUULISSA,
MUOVAUTUEN,
MUOTTIAAN HAKIEN,
MIELENRAUHAA,
TOIVEITAAN ETSIEN.
LÖYTÄISIKÖ
PEILIKUVANSA,
TUNNISTAISIKO
SISIMPÄNSÄ?
JOTAIN VANHAA VIELÄ
TALLELLA,
PALJON UUTTA
MUUTTUNEESSA.
ITSENSÄ
UNOHTANUT,
TARPEENSA,
TAHTONSA LÖYTÄNYT.
TAHDON OLLA MULLE
JOKU,
JOTA EN OO
UNOHTANUT.
(Runon
viimeinen lause on LAINAUS laulusta LOPPUUN ASTI, jonka Pete Parkkonen esitti Vain
elämää 2022 formaatissa, tekijöitä en tiedä)
#ahdistus #haave #mielenrauha #myotatunto #onni #reunallapelottaa #runo #toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti