Lasteni kasvaessa teineistä opiskelijoiksi alkoi itselläni jonkinlainen kriisi. Oman itseni tiedostamaton
ja tiedostettu etsintä sekä sisäinen muutos
– lähinnä ajatusten tasolla.
Pete Parkkosen Loppuun asti ‑kappale soi ja kosketti. Jäin kuuntelemaan kappaletta runo pyrki pintaan.
Biisin sanoissa on monta kerrosta, joita kukin tulkitsee omista lähtökohdistaan.
ymmärrys jäljellä olevan ajan lyhyydestä
… ja monet yksittäiset tilanteet herättivät huomaamaan
sen, että elämäni jäänee keskeneräiseksi. Mietin, millaisen
loppuelämän haluan. Onko oikeus olla itsekäs?
Puntarointia, tilintekoa itseni kanssa ja lopulta päätös.
Ajattelin, että ansaitsen olla omissa nahoissani.
Ajattelin, että voin olla itsenäisenä täydemmin
- oma itseni.
Olin aiemmin unohtanut itseni ja tarpeeni.
Loppuun asti ‑kappaleen sanat koskettivat ja osuivat. Ne nostivat vanhoja tuntemuksia pintaan.
itseni olin unohtanut
(Runon viimeinen lause on lainaus kappaleesta Loppuun asti, jonka Pete Parkkonen esitti Vain elämää 2022 ‑ohjelmassa. Tekijätietoja en tiedä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti