Keuhkosyöpä - Usein oireita ei uskota eikä tutkita

Kuva - Avioiduin viikkoa ennen keuhkosyöpäleikkausta

Tämä on keuhkosyöpään sairastavien arkea Suomessa vuonna 2022. Oireita ei uskota eikä tutkita. Usein pitkittyneissäkään oireiluissa ei pääse edes keuhkojen röntgenkuvaukseen. Näin on usein perus‑ ja työterveyshuollossa.

Sitkeässä elää yhä kuvitelma siitä, että keuhkosyöpään sairastuvat vain vanhat ketjupolttajat. Yhä useammin keuhkosyöpä osuu kuitenkin tupakoimattomiin ja nuoriin. Erityisesti tupakoimattomien naisten osuus kasvaa koko ajan.

Jos viihdyt näiden sanojen äärellä, kirjoitan lisää myös Facebookissa ja Instagramissa.

Keuhkosyövän oireita pidettiin 56 %:lla ensin muuna sairautena

Suomen Syöpäpotilaat ry teetti kyselytutkimuksen vuonna 2019. Vastanneista keuhkosyöpäpotilaista 58 prosentilla keuhkosyöpää ei osattu aluksi epäillä. Sairastuneista 56 prosentilla oireita pidettiin ensin muuna sairautena.

Vääristä diagnooseista yleisimpiä olivat keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, astma sekä erilaiset mielenterveysdiagnoosit.

Leima on hoitotahon asennevammaa ja oikean tiedon päivittämisen puutetta.

Alkuvaiheessa keuhkosyöpä ei aiheuta selviä oireita. Muuttuneen voinnin ja oireiden takia sairastunut hakeutuu vastaanotolle ja pyytää tutkimuksia. Moni saa useita eri diagnooseja. Oireet pahenevat, mutta potilasta pidetään jo hankalana.

Sairas voi kuulla jo sävystä, että häntä pidetään aikaa vievänä sarjavalittajana, jolle ei kannata antaa aikaa. Päivystykseen päätyessä potilas tutkitaan usein vain pintapuolisesti. Lääkäri voi kirjoittaa antibioottia, särky‑ ja/tai astmalääkettä.

Tämä on pieni otos siitä, mitä keuhkosyöpään sairastuneiden kertomuksissa toistuu – yhä uudelleen ja uudelleen.

Poikkeava väsymys ja voinnin lasku pitäisi ottaa vakavasti, sillä ne ovat usein keuhkosyövän ensimmäisiä oireita. Ne on kuitenkin helppo sivuuttaa niiden yleisyyden vuoksi. Myös lääkäreillä elää edelleen virheellinen käsitys siitä, että keuhkosyöpä koskettaa vain pitkään tupakoineita iäkkäitä miehiä.

Jos sairastunut ei vastaa tätä mielikuvaa, hän on helposti heikoilla terveydenhuollon rattaissa.

Perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon pääsyä säätelevät lait ja ohjeet, joiden perusteella tulisi toimia. Kenen vika viivästyminen on? Miten sitä tulkitaan? Todistustaakka jää usein potilaalle.

Potilasvahinkoilmoituksen loppupäätelmä on usein: ei virhettä. Kukaan ei tiedä, missä tilanteessa potilaan keho oli ensimmäisellä käynnillä, jolla apua haettiin. Sitä voidaan vain spekuloida – koska tutkimuksia ei tehty ajoissa.

Vain varhain havaittu syöpä voidaan parantaa

Keuhkosyöpään sairastuvan runsaasti oireillessa on jo kiire. Pitäisi tutkia ja leikata, jos mahdollista. Muutoin syöpä leviää usein imusolmukkeisiin ja muuttuu parantumattomaksi.

Usein syöpä on viiveiden vuoksi ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon. Tällöin kyseessä on laajalle levinnyt, parantumaton syöpä, jonka ennuste on murskaava.

Keuhkosyöpäepäily herää usein oireiden ja keuhkojen röntgenkuvauksen perusteella. Jatkotutkimuksiin kuuluvat tietokonetomografia (TT), joskus PET‑kuvaus sekä kudosnäytteen otto kasvaimesta tai mahdollisesta etäpesäkkeestä esimerkiksi keuhkoputkien tähystyksessä tai rintakehän läpi neulanäytteellä.

Kudosnäyte tarvitaan syöpätyypin määrittämiseksi. Keuhkosyövän toteamiseen soveltuvia verestä mitattavia kasvainmerkkiainetutkimuksia ei ole käytössä. Taudin toteamisvaiheessa noin 75 prosentissa tapauksista keuhkosyöpä on jo paikallisesti edennyt tai levinnyt.

Useilla sairastuneilla on sama laulu. Terveydenhuollossa oireilevia tarkastellaan asenteellisesti. Vatvomiseen kuluu usein kuukausia. Harvinaista ei ole, että ensimmäinen perusröntgen otetaan puolen vuoden kuluttua ensioireista.

Mitä arvelette tuona aikana kehossa tapahtuneen?

Linkkiluettelo

• Keuhkosyöpä - Terveyskylä
  
• Keuhkosyöpä - Kaikki syövästä Syöpäjärjestöt
• Keuhkosyöpä - Terveyskirjasto
  
  

#keuhkosyöpä #reunallapelottaa #syöpä #syöpäpotilaat #toivo