ELÄMÄN MUUTOKSET

Kahteen tulevaan viikkoon liittyy itselläni monia eri vuosina tapahtuneita virstanpylväspäivämääriä, jotka muistan varmasti loppuikäni. Mietin niiden elämääni tuomia vaikutuksia. Mukana on sekä ihanan ihmeellistä että tummia sävyjä. Silmiini osui elämänmuutoksista kertova kirjoitus, jonka teksti oli kuin omia mietteitäni.

Linkeissä aiempia kirjoituksiani.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TODELLISET SYVÄT MUUTOKSET

Kirjoitus oli Kirkko ja kaupungin ja siinä haastateltiin pappi ja psykoterapeutti Jussi Holopaista. Hän sanoo: ”Joskus keski-iän paikkeilla ihmisen näkökulma usein vaihtuu niin, että oma ego, omat agendat ja oma maailmanvalloitus jäävät taka-alalle. JA - Serkku tulee uskoon, naapuri jättää bisneksensä ja ryhtyy meditaatio-opettajaksi ja julkkis kertoo iltapäivälehdessä löytäneensä vihdoin todellisen itsensä. Ulkopuolisen silmiin moiset mullistukset voivat näyttää äkkinäisiltä, mutta niin on harvoin.

– Todelliset syvät muutokset ovat useimmiten hitaita. Ennen kuin radikaalilta näyttävä muutos tulee näkyviin, taustalla on usein tapahtunut hidasta kypsymistä ja psyykkistä työtä. JA- Miksi ihmiset kaipaavat radikaaleja elämänmuutoksia? Holopaisen mukaan kyse on usein siitä, että ihminen on elänyt liian yksipuolisesti. – Jokin toinen puoli itsessä huutaa tilaa.”

SITTEN KUN – ASIOITA TULEE SIIRTÄNEEKSI

Moni ei halua ajatella vanhenemistaan eikä sitä, paljonko elinaikaa hänellä ja hänen läheisillään on jäljellä. Suurin osa tuntuu lisäävän haaveisiinsa SITTEN KUN-ilmaisun. Kun lapsi kasvaa, kun on parempi työpaikka, kun laina on maksettu, kun remppa on tehty, kun sitä ja tätä. Kuulostaako tutulta? Elämä ei aina suostu menemään perinteisellä kaavalla. Moni tulee sysänneeksi omat tarpeensa, toiveensa ja haaveensa arjen ja eri vaateiden, toisinaan tottumuksen vuoksi. Toteutetaan sitä, mitä meiltä eri tahot odottavat. Elämä rullaa, mutta takaraivossa kytee epämääräinen tyytymättömyys.

MUUTUMME KOKO AJAN – KUTEN TARPEEMME JA HAAVEEMMEKIN

Elämä koulii, joskus kovallakin kädellä. Vanhemmiten tarve olla samanlainen kuin muut tai niin kuin meidän oletetaan toimivan, alkaa höllentymään. Sitä huomaa, että asioita on lupa tehdä itsekkäästikin. Moni kipuilee pitkään muutosprosessissaan. Hyppy tuntemattomaan epäilemättä pelottaa, mutta vaakakupissa on sietääkö puolivillaista elämää lopun ikäänsä – miettien kenties viime henkäyksiin asti katkerana, että olisi pitänyt uskaltaa.

MUUTOKSET VOIVAT TULLA ASTETTAIN 

Muutos voi alkaa siitä, että ryhtyy pitämään yhdessä ja toisessa asiassa puolensa. Uskaltautuu vihdoin kertomaan kantansa ja vaatii asioita. Ei suostu enää poljettavaksi tai palvelijaksi. Muutumme ajan ja eletyn myötä, kuten ympärillämme olevat ihmisetkin. Toiset muuttuvat hiljalleen ja muuttavat elämäänsä sen edetessä, Osa jää junnaamaan ja kenties muiden näkökulmasta, saattavat yhtäkkiä päätyä tekemään radikaalejakin elämänmuutoksia. Vähän niinkuin henkisen benji-hypyn hyppääminen ilman varmuutta siitä, onko köysi ihan varmasti tukevasti kiinni.

Lainauksena Kodin kuvalehden otsikosta keramiikkataiteilija Anu Pentikin ajatus, joka sopi mielestäni loppukaneetiksi - kuin nenä päähän. 

"Elä jokainen päivä, tuntikin. Elä huonokin päivä, itke jos itkettää, mutta älä lakkaa tuntemasta, älä ikinä elämästä."

#ahdistus #haave #mielenrauha #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Itsetutkiskelua

Uskallus 

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Jos käykin hyvin

RUNO - Jos tietäisi 

Uskalletaan

RUNO - Jos voisin

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.