Treffit lapsuudenystävän kanssa |
Vihdoin sain kiskaistua maallisen tomumajani irti arjesta ja junailtua itseni manseen. Sovittelin ennalta lyhyeen reissuuni usean tapaamisen ja aikaa tyttärenikin kanssa. Onneksi helle hellitti ja liikkuminen oli helpompaa. Sadetta välissä, mutta aurinkokin vilahti – ja ratikatkin tuli nähtyä. Aina se läikähtää rinnassa, kun kotiseudulle pääsee, edes hetkeksi. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Tampereella, sitten elämä vei muualle. Luulen, että se on loppuiän henkinen kotini.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
MANSESSA ON MAGEETA
TUTTUAKIN TUTUMMAT KULMAT,
LAPSUUDEN KULTAAMAT MUISTOT.
MYLLÄTTY, UUSITTU KESKUSTAA,
SILTI KOVIN, IHANAN TUTTUA.
TAMMERKOSKI HALKOO MAISEMAA,
VIRTAA, KUOHUU, PAUHAA.
MAAMERKKI NÄSINNEULA,
KOSKENLAITAMAT, RATINA.
Tytör ja mää
TUTUT KADUT JA KULMAT,
VANHAT MUISTOT.
KAHVILAT, RAVINTOLAT,
IHANAT HOUKUTUKSET.
LEPPOISAMPI ELON TAHTI,
HÄMÄLÄISEMPI RYTMI.
SYDÄMEEN SYVÄÄN UURRETTU,
IÄKSI MUISTIIN PAINETTU.
#ilo #manse #onni #reunallapelottaa #runo #ystava
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti