Elämästä ei aina saa otetta. Päivät vaihtuvat, mutta on tyhjä olo. Tavalliset päivät ja asiat ovat hyviä ja riittäviä. Kukaan ei jaksa ainaista erinomaisuutta, herkkua ja hekumaakaan. Mikä olisi riittävää täydelliseen tottuneella? Jos kaikki hoituisi kuin itsestään, ponnistelematta, osaisiko siitäkään iloita?
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
KIITOLLINEN
... voi olla hyvin pienistä. Joskus vasta jälkikäteen huomaa olla tyytyväinen aiemmasta. Etenkin jos on menettänyt jotain - parisuhteen, terveyden, läheisen, työpaikan. Ehkä voisimme opetella madaltamaan vaatimustasoamme ja iloitsemaan pienistä ihan hyvistä asioista. Antaa arvoa olennaiselle, olemassa olevalle hyvälle – tässä ja nyt.
OLENNAISEN HOKSAAMINEN
EI OIKEIN OTETTA,
EI VAIHTELUA, UUTTA,
MIKÄ TUOTTAISI KICKSEJÄ,
MIKÄ ANTAISI MIELIHYVÄÄ.
EHKÄ ELÄÄKIN JO HYVÄÄ,
KENTIES IHAN RIITTÄVÄÄ,
PIKKU MUURAHAISEN ELÄMÄÄ,
ARKISEN PUSERRUKSEN KESTÄVÄÄ?
AINA EI TARVITSE ENEMPÄÄ,
EI AINA YHTÄÄN PAREMPAA.
IHAN VAAN TYYDYTTÄVÄN HYVÄÄ,
PERUSIHMISEN PERUSELÄMÄÄ.
 |
| Instagram Kamalaluonto_official 17092013 |
#ahdistus #alakulo #armo #kiitollisuus #onni #reunallapelottaa #runo #toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti