![]() |
Tytär ja äiti hassuttelemassa
Kulttuurissamme ei ole ollut tapana halailla, eikä se aina tunnu sopivalta tai luontevalta. Onneksi halaaminen on lisääntymään päin. Enää ei tarvitse olla niin etäinen kuin aiemmin. Olen huomannut halauksen eheyttävän voiman. Mitä useammin ja enemmän halaa, sitä luontevammalta se tuntuu. Korona-ajan eristäytyminen ja läheisyyden puute olivat vaikeaa aikaa – ei edes pientä halia.
Jos nämä sanat puhuttelevat sinua,
huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa!
Kysy: voisinko halata – kerro, jos itse tarvitset halin
Kaikista halaaminen ei tunnu mukavalta, ja siitä voi kieltäytyä. Läheisten kesken on tullut tavaksi kättelyn ja heippausten sijaan halata. Pysähtyminen ja silmiin katsominen on aivan toista maata kuin kliininen “hei”.
Lainaus:
”Halauksella on monia kulttuurisia, sosiaalisia, poliittisia ja lääketieteellisiä merkityksiä. Halaaminen alentaa verenpainetta ja tuottaa oksitosiinia, joka helpottaa pelkoa ja ahdistusta.
Halaus voi olla tervehdys tai rakkauden osoitus. Sillä voi ilmaista myös anteeksiantoa.”
Oikeanlainen hali
On eri asia halata ventovierasta, tuttavaa, läheistä tai kumppania. Halaamisen pitäisi tuntua kivalta. Sen tulisi luoda yhteenkuuluvuutta ja ymmärrystä. Vaikeuksissa halaus antaa lohtua. Sen välittämä tunne siirtyy – niin, ettei aina sanojakaan tarvita. Toivoisin, että halaisimme useammin.
HALIPULA
A Tribute to Snoopy and the Peanuts Gang
Linkki
Kirkko ja kaupunki – teksti Kata-Riina Heinonen-Tricarico
Halauksen ammattilaisen vastaanotolla saa köllötellä turvallisessa syleilyssä – Suomessa halaaminen on seksualisoitu aivan turhaan?


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti