Omaan kuplaan

Viime vuodet ovat tuoneet kriisin toisensa perään. Maailmanlaajuinen pandemia, Venäjän sotatoimet ja sähköpula. Jos olisi kolme vuotta sitten veikannut todennäköisyyksiä – miten metsään olisi menty. Kukapa olisi osannut näitä tapahtumia ja aikoja odottaa? Miten löytää entisenkaltainen luottamus elämään? Omia huoliani mietin ja yritän löytää uudelleen mielenrauhan.

Jos nämä sanat puhuttelevat sinua,
huomaathan – kirjoitan myös Facebookissa ja Instagramissa.

Elämä jatkuu aina jollain tavalla

Saa sitä surra ja pelätä. Elämä voi muuttua väliaikaisesti tai lopullisesti. Yritetään nauttia siitä, mitä on. Huolet eivät saisi viedä meiltä toivoa eivätkä tulevien päivien iloa. Yritetään luottaa tulevaan hyvään.

Ristin käteni ja luotan siihen, että hiljaiset rukouksemme kuullaan.

Ihmisen sietokyky on ihmeellinen. Usein venymme ja sopeudumme eteemme annettuihin asioihin ihan hämmentävällä tavalla. Joskus vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

Voimme vaipua omaan kuplaamme pahan hetken alla.

OMAAN KUPLAAN

RAUHOITUTAAN, HENGITETÄÄN.

PIENEEN HYVÄÄN KESKITYTÄÄN.

VALITAAN MYÖTÄTUNTOISTA

HYVÄN MIELEN LUETTAVAA.

MUISTETAAN KANNUSTUS

JA KAIKEN HYVÄN TOIVOTUS.

TURVAA JA TUKEA SAADAAN.

ELÄMÄN HYVÄ HUOMATAAN.

LASKEUDUTAAN MIELENRAUHAAN,

ELÄMÄN SUOMAAN TURVAKUPLAAN.

Kamala Luonto 19–2262

#ahdistus #alakulo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #sairas #sydänsarkoidoosi #toivo