 |
| Kuva: Helena Turpeinen – Kurkistus talveen |
Asioita, aikoja ja ihmisiä
voi ajatella kärsivällisyyden
oppitunteina ja ihan vaan
kokemuksina.
Emme aina saa mitä haluamme.
Usein meillä ei ole valinnan
mahdollisuuksia.
SYväjäässä. Ihan jumissa itsensä kanssa.
Mitättömiä tuumailuja ja arvottomuudessa rypemistä
Sitä on, aina vaan, niin keskeneräinen ihminen.
Ihan syväjäässä 💗
Mieli on maassa. Se on umpisolmussa.
Sitä on ytimiä myöten lohduton ja turta.
Lähes tahdoton ja toimintakyvytön.
On vaan ihan jumissa tarpeiden, halujen
ja kaiken maailman ajatusten kanssa.
Osaako enää, Jaksaako ja pystyykö mihinkään?
Pienellä ihmisellä on umpisolmuja, epäselviä.
Oijoijoi,
💗
...kevennykseksi Kamala luonto 20–2895
💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti