Miten toivonkaan

Kirjoitin eilen lyhyesti kardiologikäynnistäni. Puhuimme myös tulevaisuudesta Palatessa näin auringon häivähtävän. Miten toivonkaan, että pystyisin paremmin hyväksyään tulevien päivien tuoman. Etten keskittyisi turhaan, huonosti oleviin ja huomisen häämöttäviin. Jos vielä oppisi hyväksymään itsensä ja elämänsä, sellaisena kuin se on. Antaisi itsensä olla ihan kokonaan tällainen kuin on.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!


MITEN TOIVONKAAN

 

MITEN TOIVONKAAN

RAUHOITTUVANI HETKEEN

ILMAN LUULOJA JA PELKOJA

TAI KUROTTELUA TULEVAAN.

OSAAVANI OLLA ILMAN 

ODOTUSTEN LISTAA

TAI MENNEEN PAINOA.


MITEN TOIVONKAAN 

HYVÄKSYVÄNI ITSENI

JA SISÄLLÄ KANTAMANI.

LÖYTÄVÄNI TYYTYVÄISYYTTÄ

SYYLLISTYMÄTTÄ

VERTAILUUN JA KATEUTEEN.

 

MITEN TOIVONKAAN 

OSAAVANI KESKITTYÄ

MUURAHAISTEN MARSSIIN

JA MEHILÄISEN MESIMATKAAN.

  

MITEN TOIVONKAAN

SÄILYTTÄVÄNI UTELIAISUUDEN,

ILON, ONNEN, JA MIELIHYVÄN.

 

Kevennykseksi Kamala Luonto 21-3211

#armo #kiitollisuus #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

Jos eläisi täysin palkein 



Sielun rauhaa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.