 |
| Kuva Raija Seppänen - Sävyt Syväjärvellä |
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!
Kirjoituksen teksti on kopio Karpatiat 3/2024 lehteen kirjoittamastani. Toivon, että jokainen sydänlihassairas liittyisi Karpatiat-yhdistykseen!
LUOTA PROSESSIIN
Mutta, sairastaminen ei määrittele meitä. Se on vain yksi osa elämäämme. Jokaisen osana on lopulta sairastua, muutenhan olisimme kuolemattomia.
Diagnoosin saatuaan on päässyt turvallisen ”lähijunan” kyytiin. Vaunuihin, joissa valkotakkiset kertovat askel kerrallaan, miten edetään. On melko tasaisessa kyydissä, jossa sairauden metkuihin, vaihtuviin maisemiin tai vaiheisiin tottuu ajan oloon. Aikaan mahtuu usein tasaista ja aika ajoin tain uutta. On onni, että on taho, johon ottaa yhteyttä, kun jokin voinnissa mietityttää.
Sama on vertaistuenkin kanssa. Alun hämmennyksen jälkeen ei joka nipsauksen takia kehtaa ottaa hoitotahoon yhteyttä. Matalampi kynnys on kysyä kanssasairailta. Saa tietää, onko toisilla ollut samaa, ja miten heitä on hoidettu. Vertaistuen vahvuus on se, että voi peilata oloaan ja kokemuksiaan muiden kanssa.
Sairaan löytäessä kaltaisiaan toivottomuus ja paniikki usein helpotta-vat. Huomatessaan muita elämän nuijimia, mutta tolpillaan seisovia, hoksaa elämän jatkuvan. Mielen pohjaan padotun voi turvallisessa seurassa puhaltaa ulos. Yhdessä voi ruotia asioita, joita tilanteet ja vaiheet ovat nosta neet mieleen. Toisia kuuntelemalla ja yhdessä pohtimalla huomaa, että samassa veneessä soudetaan.
Voi olla vaikea osallistua sopeutumiskurssille, vertaisryhmiin, someryhmiin. Voi tuntua hanka-lalta soittaa tuntemattomalle vertaistukijalle tai tavata muita sairaita kasvotusten. Usko pois, sukeltaminen vertaistuen pariin kannattaa. Ollaan vain ihmisinä toisillemme.
Pidempään sairastaneet ovat jo huokaisseet helpotuksesta. Ei kuolo heti korjannutkaan. Elämä jatkuu, vaikka ehkä toistaiseksi tai osin muuttuneena. Moni voi imeä pesusienen lailla kokemustietoa. Tieto ei aina lisää tuskaa. Tiedosta ja toisten kokemasta voi löytää ohjenuoria ja pelastusrenkaita itselleen. Pienenpieniä ajatusten ja tekemisen muruja, joita voi itse kokeilla.
UUSIA PUOLIA
Hankalia asioita, kuten sairastamista saattaa vatvoa niin, että unihiekka vain rahisee silmissä. Huolien kirjaaminen vähentää aivosolujen päämäärätöntä sinkoilua. Listaaminen ja tuntemusten sanoittaminen auttaa ymmärtämään mielemme myllerrystä. Alitajunta jatkaa asioiden työstämistä. Jonkun ajan päästä asioita pulpahtelee mieleen. Usein niistä muodostuu jokunen ihan järkevä ja ymmärrettävä oivallus. Asioiden muuttuessa olemme usein sekä haavoittuvia että vahvoja. Joskus vaikeat asiat sysäävät meitä kohti uudenlaisia ratkaisuja. Oma asennoituminen vaikuttaa siihen, miten hahmottaa elämäänsä.
Itseään voi piiskata hyvällä. Voi tehdä vähän, vaikka ei tarvitsisi. Muita voi muistaa, ja etenkin kovin pienestä kiittää. Muita voi auttaa ihan vain olemalla läsnä ja kuuntelemalla. Tarkem-min katsoessa voi huomata, että monella on asiat huonommin kuin itsellämme.
Tyytymisen taito voisi olla tarpeellinen oppiaine kodeissa ja kouluissa.
Elämä voi muuttua paremmaksi kovin pienillä asioilla. Elämä tarjoaa myös hyviä ja kauniita asioita. Olkaa avoimia ja kokeilkaa toisinaan vähän uutta. Pieniä hyviä hetkiä, aikoja ja tapahtumia kannattaa tietoisesti tallettaa mieleensä. Aikamme maan päällä on rajallinen. Sen voisi ottaa vastaan rennommin olemalla armollinen itselleen ja muille kanssatallaajille.
ELÄMÄNILON PIRSKAHTELUA TAVOITELLEN
Elämän arvaamattomuus koskettaa jossain vaiheessa meistä jokaista. Elämä on aina vähän kesken. Kaikkeen emme voi varautua. Elämä on aallokkoa. Joskus peilityyntä ja vesikin lämmintä kuin linnunmaito. Toisinaan viileää pientä liplatusta, jossa on helppo edetä. Pahimmillaan tuuli on julma, on pimeää ja pelottavaa myrskyä. Vaan myrskytkin laantuvat aikanaan. Joskus paistaa risukasaankin. Auringonkajo tulee aina lopulta esiin pilvien lomas-ta. Ikään kuin luvaten toivoa. Läheisten, ystävien ja vertaistenkesken voi jutella, murehtia ja purkaa taakkojaan. Usein emme tarvitse mitään hohdokasta, erityistä tai enempää. Nykyajan tehokkuusvaateiden ja vertailun sijaan voisi olla hyvä oppia höllentämään tekemisiään ja vaatimuksiaan. Arjen soljuvuus ja toistuvuus pitää elämämme ruodussa eikä se suinkaan ole asia, josta pitäisi aina päästä pois tai kokemaan jotain erityistä. Se pitää elämäämme ryhdissä.
TOIVO ON LÄHELLÄ
Olisiko ilmassa toivon tuntua? Orastavia ajatuksia, jolloin hoksaa, että on tolpillaan. Ihmis-mieli ei ole kauan seesteinen. Se soutaa ees taas elämän aaltojen viemänä. Heittelehtii ja ankkuroituu välillä tukevasti. Usein tuulista huolimatta luovimme elämän aallokoissa.
Meillä on rajallinen aika omien toiveiden, unelmien ja pyrkimysten tavoitteluun. Voisimme mahdollisuuksien mukaan keskittyä asioihin ja tekemisiin, jotka koemme merkityksellisik-
si. Katso tulevaan ja mieti, mitä ihanaa voisit vielä tehdä tai vaikka oppia. Mikä on unelmasi? Olisiko jotain minimaalista, pientä tai suurta mitä haluaisit vielä kokea, kokeilla ja oppia?
Kannustan jokaista löytämään itsestään pienen lapsen. Laula ja tanssi aina kun siltä tuntuu. Anna musiikin viedä mennessään. Lääkäritkin kannustavat liikkumaan omalla tavallaan. Liike on lääke, joten yhtä hyvin voi heilua omalla tavallaan. Siis tanssi, niin kuin kukaan ei näkisi. Kipuileva voi saavuttaa heittäytymällä euforiatilan, jossa voi olla hetken lomalla raihnaisesta kropastaan. Opi antautumaan hetkeen ja musiikin rytmiin.
Uskon, että ihmisessä kasvavat asiat, joita hän ruokkii. Jokaisen pientäkin hyvää tekemistä pitäisi muistaa arvostaa. Kiittää, katsoa silmiin, nyökätä ja peukuttaa. Itseään ei tarvitse sairaanakaan pienentää eikä väheksyä. Jokainen meistä on ainutlaatuinen ja uniikki.
KEVYEMMIN
Jokainen elää omanlaistaan elämää. Tärkeää on, että viihtyy omissa nahoissaan. Elämä on pääsääntöisesti kohdillaan, jos siitä löytyy ajoittain tasapainoa, uteliaisuutta ja tyyneyttä.
Uskon, että elämä voi keventyä pienillä asioilla. Sanailu piristää. Itseään eikä muita kannata ottaa kovin vakavasti. Rutiineja voi välillä rikkoa ja katsoa asioita eri vinkkelistä. Kannustan olemaan utelias elämää kohtaan. Hölläile aika ajoin.
Elämässä on tärkeä luottaa, mutta tärkeää on myös, että uskaltaa kokeilla ja yrittää.
Juuri nyt ja tässä, haluan elää seesteisen hyvää elämää. Yritän etsiä hyvää mieltä ylläpitäviä asioita ja toteuttaa asioita, jotka koen omikseni. Sitä suosittelen jokaiselle lukijalle.
KIITOS.
#armo #karpatiat #kardiomyopatia #jättisolumyokardiitti #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #tsydansarkoidoosi #toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
