Eletty elämä helpottaa kuoleman hyväksymistä. Tutkimusten
mukaan kuolinvuoteella ahdistaa eniten elämätön elämä. Unelmat, joita ei
uskallettu toteuttaa. Tilaisuudet, joihin ei tartuttu. Sanat, jotka jäivät
sanomatta. Erilaiset syyllisyydet voivat vaivata. Asiat pitäisi puhua selviksi.
Kuoleman käsittelyä ja kohtaamista vältellään usein monin tavoin. Lasketaan
leikkiä tai uskotellaan, että kyllä kuoleva vielä tilanteesta toipuu.
Huumorista on apua eikä toivosta pidä luopua, mutta jossain vaiheessa asiasta
olisi hyvä puhua suoraan ilman kiertoilmaisuja.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
ELÄ JA KERRO ELÄMÄSTÄSI
Maalliset asiat voisi hoitaa mieltään kiusaamasta, jo
silloin kun kuolema on vasta kaukainen ajatus. Siis pankkiasiat, laskut,
ostokset, omaisuusasiat ja terveyden- ja
sairaanhoitoon liittyvät päätökset. Valtuutukset mietintään, hoito- ja
hoivatahto kuntoon, testamentti ja edunvalvontavaltuutus kuntoon. Asiakirjoja
voi muuttaa. Jos niitä ei ole valmiiksi laadittuna ja äkkitilanne tulisi- se
tuottaa asioiden hoidolle viivästyksiä ja läheiselle kovasti vaivaa. (Näistä
kirjoitinkin aiemmin, ks. tekstin alle).
Kerro omasta elämäntarinastasi aika ajoin ja käy niitä läpi
läheistesi kanssa ennen kuolemaa. Apuvälineinä voivat toimia valokuvat, päiväkirjat,
kirjeet tai Facebook-sivut. Samalla jätetään hyvästejä tärkeille asioille,
ihmisille ja rakkaille paikoille. Parhaimmillaan surun rinnalla kulkee myös
kiitollisuus.
PALLIATIIVINEN HOITO JA SAATTOHOITO
Kun sairautta ei kyetä parantamaan, lopetetaan tarpeettomat
raskaat hoidot ja siirrytään palliatiiviseen hoitoon. Sen tavoitteena on
ylläpitää mahdollisimman hyvää elämänlaatua ennaltaehkäisemällä ja
helpottamalla oireita. Potilasta tuetaan hänen toiveidensa ja tarpeidensa
mukaisesti. Keskeistä on potilaan ja läheisten yksilöllinen, kokonaisvaltainen
kohtaaminen.
Saattohoitopäätös on lääketieteellinen päätös, joka tehdään
yhdessä potilaan ja/tai hänen lähiomaistensa kanssa. Se voi olla hoidonrajaus
tai lopputulos pitkästä prosessista, jonka aikana on selvinnyt, ettei sairautta
voi parantaa. Saattohoitopäätös tehdään hoitoneuvottelujen tuloksena. Saattohoitoa
annetaan vakavasti sairaille, kun sitä ei lääketieteen keinoin kyetä
parantamaan. Sen tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja
rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä. Sekä palliatiivisessa että
saattohoidossa huomioidaan potilaan psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen
ja maailmankatsomuksellinen näkökulma.
ELÄVÄN IDENTITEETTI LOPPUUN ASTI
Mitä sanoa, mistä voi puhua, että voisi lohduttaa eikä loukkaisi
kuolevaa? Saattohoidon ammattilaisten ohjeet (lainaus 1) : Tärkeintä on ihmisen
henkisten kipujen lievittäminen ja kuoleman lopullisuuden kohtaaminen. Kun
kuolemasta puhutaan suoraan ja levollisesti, ihminen saa sanoittaa ja jäsentää
siihen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Kun joku antaa arvon sille, että hän
kokee näin, on pelko helpompi hyväksyä. Kärsimys vähenee, kun sitä ei juokse
pakoon.
Kuoleva tulisi kohdata samoin kuin kohtaisi ihmisen kaikkine
asioineen, jotka ovat itselle tai toiselle sillä hetkellä käsillä ja
aktiivisina. Rohkaisisin jättämään paineen pois, että nyt on pakko onnistua
sanomaan jotain tai ratkaisemaan toisen kyyneleet. Sellaista ei tarvitse osata,
eikä se ole aina mahdollistakaan. Kannattaa kuunnella, mitä ja mistä toinen
haluaa jutella. Vaikka kuolemaa lähestyvä puhuisi peloista tai suruista, niitä
ei tarvitse osata lohduttaa pois. Ei tarvitse ottaa vastuulleen sitä, mitä
toiselle tapahtuu, mutta mukana ja rinnalla kannattaa olla. Se on tosi tärkeää
omankin sopeutumisen kannalta sitten, kun se kuoleman hetki on läheisellä
ollut. Kohtaamiseen voi tuoda tuulahduksia ulkomaailmasta niin kauan kuin
toisella on kyky virkeästi kuunnella.
Jotkut muistavat läheistään järjestämällä pieniä mukavia erityistilanteita, vaikkapa tuomalla kukkasen. Joku on tuonut skumppaa ja mansikoita tai punkkupullon, josta on yhdessä maisteltu, vaikka toinen ei enää jaksaisi paljon. Jos se on ollut yhteinen juttu, niin miksipä ei. Nykyteknologian, vaikka Whatsup-sovelluksen voi ottaa vuorovaikutuksen avuksi. Kun toinen ei jaksa enää lukea, voi laittaa ääniviestin. Vaikkapa: Olin täällä juuri kävelyllä ja tulit mieleen. Olet tosi tärkeä ja olet ajatuksissani juuri nyt. Tietää, että toinen kuulee vaikkei jaksaisi enää vastata.”
Linkkiluettelo:
Olen työstänyt aihetta ja lukenut useita, useita
kirjoituksia ja jokusen podcastin. Tämä on omavaltainen kooste ja niistä ja suorat lainaukset
ovat seuraavasta kirjoituksesta:
RUNO - Jos tietäisi
Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
2 kommenttia:
Aika hiljaiseksi vetää. Kuolema on iso tuntematon, jonka me kaikki kohtaamme. Kuinka elää hyvää elämää kaiken kiireen keskellä. Pysähtyä, joka päivä, olla tässä ja nyt. Olla ihminen toiselle ihmiselle.Samalla riittävän kevyt, hengittää, olla. Ja uskoa, että elämä jatkuu toisella puolella.
Rakkain terveisin Mari O
Ehkä tätä hankalaa aihetta on hyvä vähän miettiä, vaikka olisi nuori ja terveempi. Elämähän on jatkuvia valintoja ja usein voi vähän valita. Ojentaa, hymyillä, tsempata. Jokaisen osa on täältä ajallaan poistua. Jos hoksaa pysähtyä ajoittain katsomaan läheisiään, elämäänsä tarkemmin, voi huomata hyvänkin. Voi kiittää siitä hyvästä mitä on. Nimittäin, siitä tulee hyvä olo, itsellekin. Ellei aina itselleen jaksa olla hyvä, niin ehkä toisille, ainakin vähän. Ympärillään ja elämässään olevasta voi olla kiitollinen.
Kovasti puhutaan kuolemanpelosta, mutta onko se enemmän pelkoa ettei ehdikään elää - kaikkea mitä oli ajatellut? Aihe herättää kyllä monia asioita itse kunkin mieleen. Elämällä voimiensa mukaan "kiltisti" enmmeköhän voi kohdata viimeiset aikammekin ilman pelkoa.
Lähetä kommentti