Tämä on kirjoitus siitä,
miten vaikeaa anteeksianto on.
miten vaikeaa anteeksianto on.
ja miksi se lopulta koskee
eniten meitä itseämme.
eniten meitä itseämme.
Aina erimielisyydet painavat
mietteidemme pohjalla.
Ne tuntuvat alakulona,
univajeena
univajeena
ja pahana mielenä.
Erimielisyydet, etenkin
anteeksiantamattomuus
syö meitä
itseämme sisältäpäin.
itseämme sisältäpäin.
💗
Puoliso voi mokata.
Kaveri tölväistä.
Työkaveri voi tiuskia
ja äitikin voi sanoa
ja äitikin voi sanoa
ilkeästi.
Anteeksi,
olen pahoillani.
olen pahoillani.
Tuon lauseen ja noiden
sanojen edessä jokainen
sanojen edessä jokainen
meistä kompuroi.
Vihan ylläpitäminen on kuin
tarttuisi kuumaan hiileen
tarkoituksena heittää se
toista kohti.
toista kohti.
Usein siinä polttaa vain
omat näppinsä, itsensä.
💗
omat näppinsä, itsensä.
💗
Anteeksiantaminen
ei ole unohtamista,
ei ole unohtamista,
se on irtipäästämistä.
Joskus anteeksi on
parempi antaa,
parempi antaa,
vaikka toinen ei sitä
pyytäisi.
💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti