 |
| Kuva Raija Seppänen - Suokukka |
Olen miettinyt elämänpolkuani. Pysähdellyt
mieluisiin ja kärvistellyt niissä, joita en ole saanut hyväksyttyä. Hyväksyminen tunnetusti lisäisi mielenrauhaa. Sitä kohti, pienin askelin ...
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
EN HALUAISI
...elää niin, että hajoilen ja vihaan loppuikäni. Tapahtuneita ei voi muuttaa. Yritän kääntää ajatukseni siihen, että nyt
on paremmin ja olen valinnut viisaammin. En enää suostu kynnysmatoksi. Osaan sanoa EI, perustella kantani ja ajatella seurauksia. Kai tämä on sitä sisäistä kasvua?
Olen huomannut, että jos jää junnaamaan johonkin sanottuun ja tehtyyn, alkaa miettiä tapahtumien kulkua ja syitä. Mieli helposti mustuu. Ajatukset saavat vallan ja huonot muistot vilisevät mielessä. Mieli ruokkii sitä mitä ajattelee ja syöttää lisää epämieluisia muistoja. Jos niin käy, yritän miettiä: Noin kävi, muttei enää. Mietin jotain ihan muuta, kevyempää.
TÄYDELLISTÄ ELÄMÄÄ EI OLE
.. en ole minäkään eikä elämäni. Katkeruuteen ja kaunaan on helppo jämähtää. Olisi hyvä, jos pystyisi käymään vaikeita asioitaan läpi. Kai niitä pitäisi järjestää päässään palasiksi ja paikoilleen.
Itselleen pitäisi olla hyvä.
Itsensä kanssa ne isommat painit pitää painia. Isommat ikävät vaativat useamman erän. Asteittain eteenpäin meneminen on omaksi parhaaksi.
Anteeksiantaminen ei ole helppoa eikä se aina onnistu. Joskus meitä on rikottu
liikaa. Tehtyä ja koettua pahaa ei saa pois, mutta uuden pahan voi
välttää. Ehkä joskus on parempi antaa asioiden vaan olla. Ehkä koetun pahan voi yrittää koteloida, vähän kuten ydinjätteen loppusijoituskin tehdään. Tunkea vihoviimeiseen aivojen peräkammariin, joka saisi rauhassa vaikka osua yhteen dementiasolun kanssa.
Katseen pitäisi olla tulevaan suunnattuna. Jokainen tapahtuma on kuitenkin vaikuttanut elämäämme. Sovinnon kautta olisi vähän helpompi hengittää. Jatkan paremmilla eväillä tällä elämänkokemuksella. Minun on pala palalta vähän helpompi ja kevyempi olla. Itsetuntemustaan ja vaikeita asioitaan mietin välillä minäkin. Olipa kamalasti konditionaaleja - pitäisi, yhä pitäisi. Onko muillakin keskeneräisiä hyväksymättömiä asioita mielensä perukoilla??
Tavoitteena on, että kykenisi antamaan anteeksi itselleen ja
elämälleen.
#ahdistus #anteeksi #anteeksianto #armo #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa
#toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti