Stressistä päässee kokonaan vasta vaihtaessaan hiippakuntaa.
Täydellisyyden tavoittelu elämysten maksimoiseksi tai perinteiden vaaliminen
menevät joskus liiallisuuksiin. Ennen kuin oma "kamelinselkä" katkeaa voisi asteittain
opetella tiputtamaan rimaansa ja hyväksyä asiat, jotka ovat sinne päin.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle. Liityttehän seuraamaan!
PERINTEITÄKIN VOI MUUTTAA
… ja pyytää muidenkin vaatimusrimaansa tiputtamaan. Aina
ei ole tarpeen tehdä ja ostaa kaikenlaisia ruokia, herkkuja. Koristella voi
vähemmän, kaikkea voi olla vähemmän. Sitä on vaan oppinut venymään,osin kai ajatellen lapsuudenkotinsa perinteitä. On kai omaksunut muiden tekemisistä ja
olemisista jotain. Lehdet ja some ovat täynnä täydellisiä koteja ja onnellisia kasvoja.
Joskus tuntuu, että tuo kaikki hekumointi ja yltäkylläisyyden tunnelmointi on
niin överiä, että huhhuh. Yleensä mitään peruuttamattoman kamalaa ei tapahdu vaikka jotain jäisi pois tai tehtäisiin eri tavalla kuin aiemmin.
Tällä kertaa joulumme on ekstrakarsittua mallia. Olo on
monella tapaa ollut alavireinen. Meneehän tämä istuminen ja naputtelu jollain
tavalla, mutta ei juuri muu puuhastelu. Toivon, ettei kuitenkaan tarvitse päivystyksiin
lähteä. Saattaapa olla niissä ruuhkaista. Täällä ainakin lumet sai ensin kyytiä
ja sitten – pam, pakkasta ja tiet ja kadut peilijäässä. Ja kuten lähes aina,
kevyt lumihuntu satoi peittämään liukkaat kohdat. Veikkaan, että päivystyksessä on kärvistelemässä eräskin
murtuman saanut. Joten, varovaisuutta!
UUSI VUOSI - UUDET KURITUKSET
Eläminen kallistuu monella rintamalla, myös sairailla. Huonot
ajat, lama, sodan uhka, Natoon liittyminen. Ei auta kuin elää tämäkin lama
vyötä kiristellen. Aikoja tulee ja aikoja menee. Toivottavasti elon syrjässä
pysytään. Aina voisi olla huonomminkin.
PÄIVÄ PITENEE PIAN – AKKUJEN LATAUSTA
… ja siitä olen kovin tyytyväinen. Vaikka kukonaskelin
meneekin, mutta toivoa on niin sanotusti tunnelin päässä. Inhokki-vuodenaikojani ovat
loppusyksy ja talvi. Valoa ja vehreyttä kaipaan. Piristäisi mieltä, jos ei tarvitsisi koko päivää pimeässä vaeltaa. Eikä tarvitsisi palella - ainakaan niin
paljon kuin nyt pakkasilla.
Oma joulu mennee ihan levätessä. Ehkä jotain vähän herkullisempaa
ruokaa, suoratoistoista viihdettä ja musaa. Takkatulen lämpöä.
Muutama päivä pyhäpäiviin. Voisit miettiä vaikkapa Joulun juhlimisen syvintä olemusta.
 |
| Kamala Luonto 19-2401 |
#ahdistus #armo #ilo #mielenrauha #myotatunto #onni #toivo
Kirjoituksia:
RUNO - Kun ei riitä - itselleen
RUNO - Sivuun siirretyt taakat
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti