EPEK JA HUONO OMATUNTO

Talven toistaiseksi voimallisin myrsky pyrytti ja puski lunta oikein urakalla. Aura-autot kulkivat ja yrittivät parhaansa. Nollakelillä lumentyöntely käsipelillä käy työstä. Lumitöiden tekeminen on hyvää arkiliikuntaa ja tuloksen näkee heti. Myönnän, että PATTIIN OTTAA, kun en pysty auttamaan. Ketuttaa, koska lumentyöntely on ihan kivaakin, kun tuloksen näkee ja kroppakin kiittää.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

EPEK = EI PYSTY EI KYKENE

Tunnustan eilen vähän villiintyneeni. Harjasin sisääntulon muutaman portaan lumet, raappasin auton yhden sivuikkunan ja harjasin muutaman vedollisen lunta auton katolta. Valikoin elintarvikkeita kaupassa. Eikö ole huikeaa? On toivottavaa ja suotavaa, että huolehdin lihaskunnostani. Läheisilleni ja itselleni vielä suotavampaa on, että ymmärrän omat rajani ja rajoitukseni. Ulospäin ei näy väsymys, rytmihäiriöt, rintakipu ja huimaus. Tiedän useita miehiä, jotka ovat tuupertuneet lunta luodessaan. En aio olla niin urhea, että pääsisin tuohon joukkoon.

HUONOMMUUS

Olen käynyt potilasyhdistyksen liikuntakurssin ja muutamia kertoja sydänfysioterapeutilla. Kuntoutuskurssilla oli liikunta- ja fyysisen jaksamisen harjoitteita, kartoitusta ja keskusteluja. Lopputulema oli, että päivän, hetken ja omien tuntemusten mukaan pitää tehdä. Tai jättää tekemättä. Onneksi muina vuodenaikoina on liikkumisen osalta helpompaa (paitsi hellekaudet). Onneksi on parempia päiviä, hyviä hetkiä ja toisinaan ihan ookoo olo.

Muistan mainiosti miltä tuntui kyetä monenlaiseen. Lasten kanssa oli riemullista lumilinnan rakentamiset tai tehdä lumiukkoja ja lumiyhtyjä. Lumen työntely on ok, ellei ole kiire ja muita muuttujia. Joku sisäänrakennettu häpeä tai pärjäämisen pakko aina yrittää kolkutella omatunnossa, vaikka hyvin tietää, että parempi jäädä pirttiin. Sankarin leikkiminen ja infarktin hankkiminen ei tunnu tavoittelemisen arvoiselta.

OLEN ONNEKAS

Tiedän, että naputteluni voi tuntua sairaalassa, kuntoutuslaitoksissa ja vuoteenomana olevista hurskastelulta. En edes yritä heittäytyä heidän nahkoihinsa. Sen tiedän, että ihmisarvo ja arvostus eivät riipu siitä, mitä juuri nyt on. Jokaisella on oma erityinen matkansa ja ilman urotöitäkin jokainen jättää jälkensä maailmaan ja erityisesti kunkin läheisiin. Kunkin matka sivuuttaa ja tuo lisänsä muiden elämään, opettaenkin.

Olen onnekas kyetessäni itse liikkumaan. Pystyn puuhastelemaan pieniä kodin askareita. Ajatus ja sormet juoksevat näppäimellä. Kykenen tuomaan lohtua ja ajatuksia muille. Olemaan yhä läsnä läheisimmilleni. Olen onnellinen ja onnekas.

TÄYDELLISYYDEN HARHA

Myrskykin laantui aikanaan, kevät saapui ja lumet sulivat. Kruunua ja palkintoa ei anneta, vaikka rehkisi itsensä hajalle arjen sankarina. Moni asia voi juuri sillä hetkellä tuntua erityisen tärkeältä ja velvoittavalta. Myöhemmin ajateltuna se oli pieni pisara ajan kulussa. Jota ei muistele erityisemmin ennen seuraavaa myrskyä tai talvea.

Mitä on edes täydellinen kasvatus tai vanhempi, kumppani? Jos Jani-Petteri saisi vanhemmiltaan täydellisen kasvatuksen, niin miten hän pärjäisi, kun vähemmän täydellinen tarhakaveri tönäisee ja sanailee ilkeästi? Jos oppisi täydelliseksi, niin miten pärjäisi epätäydellisessä maailmassa tuhansien muuttujien keskellä?

RIITTÄVÄSTI

Riittämättömyyden tunne tekee elämästä ilottoman ja ankean. Se jättää huomaamatta elämän kultareunat ja pienet hyvät asiat ympärillämme. Pyyteletkö mielessäsi anteeksi, kun et jaksa? Vellotko elämäsi konditionaaleissa? Olisiko pitänyt, pitäisikö? Olisiko parempi? Ovatko toisten odotukset ja olettamukset niitä oppimiasi mielen mörköjä, joita oletat muilla olevan ja mietit mitä muut ajattelevat? Kenties olet tottunut siihen, että kaikki on sinun syytäsi?

Toisinaan ajatukset voivat kummuta lapsuudenkodista, läheisen narsistisista ja määräilevistä ajatuksista, joihin on itsekin ajan saatossa alkanut uskoa (tai ajoittain alistut päästäkseen tilanteista helpommin)? Toisen manipulointi ja syyllistäminen jättää arvet, vaikkei kauempaa katsoen ymmärrät, ettet itse edes tehnyt mitään väärää.

HERKKYYS

Herkät ja hauraat useimmiten alistuvat muiden tahtoon. Huomatessaan pääsevänsä helpommalla saattaa valita alistumisen ja hiljaisen miellyttämisen tien. Elämä voi mennä sellaisiksi, jossa etukäteen pohtii ja toimii, ettei vaan aiheuta epämieluisia tilanteita. Melkein jo pyytelee anteeksi etukäteen olemassaoloaan.

Sairaus ja masennus aiheuttavat usein huonoa omaatuntoa. Tulee syyllinen olo, jos työpaikalla toiset joutuvat paikkaamaan ja kotona muut tekemään arkisia askareita, joita aiemmin oli hoitanut. Aikaperspektiivin kautta funtsaillen, voi tuumailla: en jaksa koko pihaa, hkä pienen polun tai kenties auton voi siirtää lähemmäs ajotietä. Kevättä kohden mennään. Lumetkin sulavat aikanaan ja myrskyt aikanaan unohtuvat.

Loppuun kevennystä ja tsemppiä kaikille lumitöissä rehkiville.

Piirros Mika Ijäs, lainattu fb-sivulta Kirkko Suomessa.

#armo #epek #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Myötätunto

RUNO - Uskalletaan

Sietää, sietää - Sietokyvystä

Uskallus

Sairastuneet ja läheiset

RUNO - Heikkous

Lopulta olemme yksin

RUNO - Itsetutkiskelua

RUNO - Lempeydellä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.