LANDEMIA – MAALLA ON MUKAVAA

Kuva Helena Turpeinen

MTV Uutisten artikkeli: ” Pandemiasta "landemia"? "Miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta" pisti pohtimaan. Jos 3,5 vuotta sitten olisi lyöty vetoa siitä asunko joskus maalla pikkukunnassa, olisin aika isosti väittänyt: En ikinä. Ja kas, tuli mies ja rakkaus ja elämäni asuinpaikkaa myöten mullistui. Koskaan ei pidä sanoa – ei koskaan.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

EN USKONUT IKINÄ ASUVANI NÄIN

Olen ikäni asunut kaupungeissa (lapsuus ja nuoruus mansessa). Ison osan elämästäni asuin pääkaupunkiseudun liepeillä kaupungissa, jossa lapsilla oli hyvä kasvaa. Vointini ja liikkumiskykyni on ollut vuosikauden haasteellista ja hankalaa. Olenkin siis hyötykäyttänyt muiden menoja, kun jonnekin piti mennä. Muuttaessani yksin asuin pikkukaupungin ytimessä. jossa oli kaupat ja juna oli lähellä. En halunnut jäädä jumittamaan asuntooni. Ajattelin pärjääväni ilman autoa, mutta sekin tuli hankittua yhdessä tyttäreni kanssa - ainahan jotain hankintaa ja menoa on. Sydänraasuni ryhtyi pullikoimaan ja minulle määrättiin ajokielto 7 kk (peräkkäin). Kun ablaatiosta oli mennyt riittävästi aikaa ilman uusia vakavia rytmihäiriöitä, sain ajo-oikeuteni takaisin. Tyttäreni saatu opiskelupaikan pistettiin polle myyntiin. Kallis ylläpidettävä vempele eikä ollut takeita olisiko minusta useinkaan huristelemaan.

Asun nyt pikkukunnassa, josta lähimpien pikkukaupunkien keskustoihin on 10 ja 18 km. Motari ja junayhteydet niistä löytyy. Juna-asema on myös kodistamme rapian km päässä, mutta sinne en jaksa tavaroiden kera enkä ilman. Asutaan pikkutaajamassa, yhdellä rajanaapurilla on muutama kana ja noin 300 m päässä näkyy olevan 2 hevosta. Lehmiä tahi muuta eksotiikka ei taajamassa näy. Veikkaan, ettemme ehkä täytä landeilun kaikkia kriteerejä. On tuossa likellä peltoa ja kaikenlaisia eläimiä on nurkilla taajaman postausten mukaan. Mielenkiintoisimpana Tampereen Ilveksen fanina pidän sitä, että seudulla ja ihan 0,5 km päässä ollut Ilveshavaintoja. Elättelen toivoa, josko joskus itsekin onnistuisin tuon uljaan eläimen tapaamaan ihan luonnossa livenä. Tämä on itselle yhä aika uutta ja outoa ja tuntuu, että oon landella – vaikkei lehmänlanta tai muu pellonlevite olekaan sieraimiini leijaillut.

MITÄ HYVÄÄ?

Ensinnä huomaa hiljaisuuden. Vilkkaammin ja taajemmin asuessa olo on aina vähän hektinen. Ihmisiä paljon kaikkialla – kävelemässä, asioimassa, autoilemassa, hisseissä, taloyhtiöiden pihoilla. Ruuhkaisissa paikoissa liikkuessa on rauhaton olo. Ihmisiä pitää väistellä, siirtyä sivuun nopeammin ja raivokkaammin rynnivien tieltä. Aina jostain kuuluu, jos jotain ääniä. Äänimaailma ei oikein koskaan ole ilman ihmisen aikaansaamaa ääntä. Kaupungit eivät hiljene koskaan. No, täällä linnut laulavat ja sen kuulee. Autotieltä meille vienoisesti kuuluu. Ja välillä on ihan hipihiljaista – ei kuulu kuin omien askelten tai touhuilun ääni. Mikä on t o d e l l a  rauhoittavaa.

ILMAN PUHTAUS

Ihan heti vieraillessani yli 100-vuotiaassa hirsitalossa huomasin, miten helppo oli hengittää. Kerrostaloissa asuessa tarvitsin jatkuvasti kostuttavia silmätippoja. Tällä hetkellä en oikeastaan lainkaan. Siitepölyaikaan hieman allergiatippoja.

Toinen kiva asia on, että meillä ei tarvitse pestä ikkunoita. Ne on pesty vain kerran tämän vajaan 3,5 vuoden aikana. Ei kerry ilmansaasteita, ei lentele lentokoneet eikä autoista tai muustakaan tunnut juuri mitään talollemme asti kertyvän. Tuntuu hyvältä – etenkin näin keuhko- ja sydänsairaana.

Pitemmittä mainospuheitta – Ei landella niin pahasti ole, jottei täällä voisi viihtyä. Netti ja muut härpäkkeet toimii joka niemessä ja notkossa. Eikä asuta ihan periferiassa – aina voi käydä kääntymässä ja kokemassa muualla elämyksiä. Palatakseen kipin kapin oman kodin lämpöön.

KAIKILLE LUKIJOILLE OIKEIN HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!

SARKASMILLA Kamala luonto 20-2833

Linkkiluettelo:

MTV Uutiset - haastattelussa Rasmus Ari ja Aleksi Koivistoja ” Pandemiasta "landemia"? "Miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta


#ilo #mielenrauha #onni #reunallapelottaa #toivo


Kirjoituksia:

RUNO - Arkeesi mietteitä

RUNO - Uskalletaan

Ajan kulumisesta 

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

Ei kommentteja: