Eilen iltapäivällä lähdin roskapussia ulkoiluttamaan. Olin
käynyt ulkona 2 pv sitten, jolloin tien keskellä oli lumitöyräät. Huomasin
kyllä heti ulos astuessani, että tie oli jäässä ja päällä 3-4
cm höttölumikerros. Olin vaihtamassa tien laidasta roskiksen puolelle edeten taapertaen
pingviinien tapaan.
EDIT! HOMMAAN TULI VALITETTAVA JATKO-OSA, klikkaa lukemaan se TÄSTÄ
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
VARJELUSTA ILMALENNOSSA
Yhtäkkiä jalka lähti alta ihan nanosekunnissa. Lensin kaaressa mukkelismakkelis. Olin miettinyt kaatumista etukäteen ja tiesin, ettei kädellä saisi ottaa kiinni eikä hartioiden päällä olevaa pehkoa kannattaisi kumauttaa jäähän. Tilanne tapahtui niin rivakasti, etten ehtinyt kissaa sanoa. Kopsaus oli niin iso, että kuvaannollisesti näkyi tähtiä. Sattui ja haukoin minuutin pari henkeä. Olin tajunnut kääntyä lennon aikana siten, että isku tuli vasemmalle puolelle. Olen ihan oikeakätinen, joten hiphei - pahin ei tapahtunut. Tunnustelin mihin sattuu – vasemmalle puolelle ranteesta kämmeneen, kyynärpäähän, solisluuhun, häntäluuhun ja olin hetken vähän sekaisin – pimpelipom.
LENTONI
... näki ihmeen kaupalla lenkkeilijä, joka tuli
luokseni. Puhutti, vei roskat ja sanoi, että lähtee vasta kun näkee minut
jalkeilla. Kertoi, ettei hänellä ole puhelinta mukanana. Olin ihan keskellä tietä,
joten keplottelin vähän peffallani tai jotenkin kylkimyyryä tien sivuun missä oli lumipenkkaa. Mies auttoi
nousemaan, katsoi hetken perääni lähtiessäni takaisin kotiin ja lähti.
VAURIOIDEN IHMETTELYÄ
Olin ollut tekemässä ruokaa – pottumuusia ja
jauheliha-kasviskastiketta. Ruoan valmistus oli, onneksi, loppusuoralla. Sain
riisuttua ja hellan nollille. Sitten huokailemaan ja miettimään mihin sattuu ja
mitä tehdä. Tiesin ennestään, että röntgen sulkeutuu 16 ja ennen kuin saan
soiton läpi ja kelataksin on jo myöhäistä. 16 jälkeen on päivystys ja jos
katsovat tarpeelliseksi niin lähettävät paikallissairaalaan. Päätn jäädä seuraamaan. Tuntui, että pystyn pääsääntöisesti liikkumaan eikä mikään luu
törröttänyt. Sormet ja käsi liikkui ja tietysti kipua oli siellä sun
täällä. Mies vahti ja passasi minua kotiin tultuaan. Sain nukuttua, mutta kyljen
kääntäminen ja käden asettelu, kipuakin toki pitkin repaleisen yön oli, kipulääkkeestä huolimatta. Sietokykyä taas vähän koetellaan.
TERVEYSKESKUKSESSA
Aamulla kipuilevat paikat olivat enemmän turvoksissa. Soitin päivystykseen, Taksilla matkaan. Odottamassa oli paljon väkeä, yskiviä ja monenlaista. Pari pikku vauvaa itki ja yksi taapero kierteli ja touhuili ympäriinsä. Ilmoittautumisen jälkeen meni 2 tuntia ennen kuin lääkäri ehti katsoa. Lääkäri teki lähetteet röntgeniin, jossa kuvattiin ranne, olkapää ja solisluun seutu. Pääsin takaisin odotusaulaan ja minua vietiin uudelleen röntgeniin. Pään tt-kuva, koska käytän marevania ja pääkin kumahti (onneksi oli paksu hattu ja kädessä paksut rukkaset). Taas odottelemaan. Lopulta lääkäri kutsui ja sanoi toisenkin lääkärin kuvat katsoneen ja – EI MURTUMIA. Pääkin oli paikallaan, eikä näkynyt vuotojälkeä. JAAAHUUUU!!!! Turvoksissa nuo ruhjoutuneet paikat ovat varmaan pitkään. Jos ei viikossa turvotus lähde tahi tulee kipuja, niin saa ottaa yhteyttä.
MITÄ OPIKSI?
Lääkäriltä päästyäni soitin taksin. Suunta ensin apteekkiin, jossa tuntui
olevan puoli kaupunkia. Lääkkeitä mukaan kassikaupalla. Reissuun, asian selvittämiseen, meni soitosta kotiin
paluuseen 7,5 tuntia ja rahaa paloi takseihin, lääkkeisiin ja tulevaan
lääkärilaskuun 200 euroa. Hyvää uutta vuotta taas itsellenikin. Turvotusta,
liikerajoitusta ja kipua on, mutta sehän on minulle kotoisaa peruskauraa. Onni onnettomuudessa, että pystyin ninjailemaan lentoratani tuolle vasemmalle puolelle. Jäi oikea käsi
vielä hoitamaan näpyttelyitä, teidän iloksenne ;)
Oli jo nälkä, jano, kylmä ja heikottaa. Mies sai luvan taas palvella.
Minun puolestani tammikuut voisi poistaa kalenterista.
Toipumiseen määrään itselleni ERITTÄIN PALJON MUSIIKIN KUUNTELEMISTA.
#kipu #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti