Jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa voi tuntea sydämen lyönnit voimakkaampina ja rytmi voi tuntua kiihtyneeltä. Tätä ei kutsuta rytmihäiriöksi. Lisälyönnit ovat terveen sydämen rytmihäiriöitä. Sydämen rytmin voi aistia esim. illalla vasemmalla kyljellä maatessa ja unen tuloa odottaessa. Jännittävissä tilanteissa sympaattinen hermosto saa sydämen hakkaamaan ja rytmi voi tuntua nopealta, jopa häiritsevältä. Sydän voi muljahtaa ja aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta rinnassa. Mikä on normaalia ja milloin pitäisi epäillä rytmihäiriösairautta?
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
Rytmihäiriöistäni, tahdistimen asennuksesta ja ablaatioista, sydämen vajaatoiminnasta ja sairastamastani sydänsarkoidoosista - eli Omista kokemuksistani on alla omat kirjoituksensa.
MIKÄ ON NORMAALI RYTMI?
Normaalisyke on levossa 60-100 lyöntiä/min ja leposyke voi olla alle 60/min. Rasituksessa syke nousee. Monet muut tekijät voivat kiihdyttää sykettä ilman rasitustakin .Esim. runsas kofeiinin (kahvin) nauttiminen, jännitys, mielenliikutukset, tupakka ja alkoholi. Normaali rytmi on tasainen, mutta pieni vaihtelu kuuluu asiaan.
Kun rytmikäsky on syntynyt sinussolmukkeessa, viesti kulkeutuu
eteisiin ja edelleen kohti eteisten ja kammioiden välissä olevaa pääjohtoa. Se jatkaa kammiopuolelle,
jossa kulku jatkuu johtoratoja myöten alaspäin ja leviten siten koko sydämen
alueelle. Yksi sydämen lyönti on syntynyt. Sydämen lisälyönti syntyy,
kun muualta kuin
sinussolmukkeesta ilmaantuu ylimääräinen käsky, joka leviää pitkin sydäntä
aiheuttaen tavallisesta poikkeavan supistumisen. Tyypillinen oire on
muljahtelun tunne, sydän tuntuu ikään kuin pyörähtävän rinnassa. Normaaliin
sydämen toimintaan kuuluu pieni määrä lisälyöntejä, jotka saattavat tehdä
sydämen rytmin hetkellisesti epätasaiseksi.
Silloin puhutaan ns. terveen sydämen
rytmihäiriötaipumuksesta. Lisälyönnit ovat tavallisia terveen sydämen
rytmihäiriöitä, ja niitä esiintyykin useimmilla ihmisillä.
RYTMIHÄIRIÖT
Sydämen rytmihäiriö voi johtua myös sydänsairaudesta. Rytmi on poikkeava, jos se on liian nopea, liian
hidas tai epätasainen.
Nopeasta rytmihäiriöstä käytetään nimitystä takykardia.
Sydän lyö levossakin selvästi yli 100 kertaa/min. Rytmi voi olla
tasainen tai epätasainen. Epätasainen, nopea rytmi on lähes aina merkki
eteisvärinästä. Tasaiselta tuntuvan nopean tykytyksen aiheuttaa yleensä
jokin eteisissä sijaitseva rytmihäiriöpesäke, ylimääräinen sähkörata tai joskus
harvoin kammioperäinen rytmihäiriö. Tykytykseen liittyy usein muitakin
oireita, kuten epämääräistä huonoa oloa ja huimausta.
Hidasta rytmihäiriötä kutsutaan bradykardiaksi, jolloin
sydän lyö alle 50 kertaa/min. Syke ei yleensä nouse edes rasituksessa
ponnistellessa, kuten ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa. Oireena on
heikotusta ja huimauksen tunnetta, jopa pyörtyminen. Joskus lisälyönnit
voivat harhauttaa sykemittareita, jolloin mittaustulos saattaa olla
erheellisen matala. Mittarit eivät tunnista lisälyöntiä, jolloin ne jäävät laskematta. Beetasalpaajat hidastavat pulssia, joten näiden käyttäjillä saattaa
syke olla usein alle 50/min.
Epätasainen syke voi olla merkki eteisvärinästä tai
runsaasta lisälyöntisyydestä. Tunnustellessa rytmissä ei ole juurikaan
tasaisia vaiheita, vaan se tuntuu olevan koko ajan epätahdissa tai tunnu
löytyvän lainkaan.
HUOLESTUTTAAKO?
Rytmihäiriöitä on erilaisia ja kustakin niistä on paljon tutkittua tietoa. Linkkiluettelosta pääset lukemaan tarkempia tietoja.
Tavallinen rytmihäiriö on eteisvärinä. Siinä sydämen
rytmi on pitkiä aikoja epätasainen ja yleensä normaalia rytmiä nopeampi. Eteisvärinä
ja eteislepatus ovat nimensä mukaisesti sydämen eteisistä lähtöisin
olevia rytmihäiriöitä. Eteisperäisiä tai välittömästi eteisten ja kammioiden
väliseltä alueelta lähteviä rytmihäiriöitä on muitakin. Niiden yhteisnimitys on
supraventrikulaarinen takykardia (SVT). Supraventrikulaarinen tarkoittaa
kammioiden yläpuolelta lähtevää ja takykardia sydämen tykytystä. Ikääntyessä
sydämen sähköinen toiminta voi hidastua. Sydämen rytmi on levossa ja rasituksessa
liian hidas. Oireena on voimattomuutta ja uupumista, jopa pyörtyminen.
Lähes kaikki sydänsairaudet ja kohonnut verenpaine
altistavat rytmihäiriöille. Esim. sydäninfarktin jälkeen henkilölle
voi tulla pysyvä alttius kammioperäisille tykytyskohtauksille, joita kutsutaan kammiotakykardioiksi.
Kammiovärinän taustalla on lähes poikkeuksetta sydänsairaus.
Rytmihäiriötaipumus voi olla myös periytyvä, kuten
pitkä QT-oireyhtymä, Brugadan oireyhtymä ja katekoliamiiniherkkä polymorfinen
kammiotakykardia. Ne ovat hyvin harvinaisia.
Linkkiluettelon tekstejä olen käsitellyt pohjana omavaltaisesti muokaten:
Sydämen rytmihäiriöt - Sydän.fi Annamari Hekkala
Eteisvärinä eli flimmeri - Sydän.fi Annamari Hekkala
Supraventikulaariset takykardiat - Sydän.fi Annamari Hekkala
Kammiotakykardia - Sydän.fi Annamari Hekkala
Kammiovärinä - Sydän.fi Annamari Hekkala
Pitkä QT-oireyhtymä - Sydän.fi Heikki Svan
Brugadan oireyhtymä - Sydän.fi Mikko Syvänne
Kuvat Microsoft 265 kuvakirjastosta.
#reunallapelottaa #sairas #sydan #sydanfi
#rytmihairiot #toivo #vertaistuki
Kirjoituksia:
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti