Reunalla pelottaa: elokuuta 2024

SYDÄNLEIKKAUKSESTA 10 VUOTTA

Muisto 10 v. takaa, Stressi, leikkausta odottaen
Sydänkuva Microsoft 365 kuvakirjasto.

10 vuotta sitten sydämeni mitraaliläpän prolapsi- ja vuoto korjattiin avosydänleikkauksessa. Sydänsarkoidoosi, jota sairastan aiheutti sen. Muistan odottamisen, hirvittävän huonon kuntoni ja leikkauspäivästä siihen asti, kun Nukkumatti kutsui.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

MUISTAN - JA EN

Muistan miten tavattoman huonossa kunnossa olin kesän 2014. Pelkäsin "pumppuni" pettävän ennen kuin pääsen leikkaukseen. Olin jo pitkään suorastaan toivonut ja odottanut leikkaukseen pääsemistä, sillä en oikein enää mihinkään kyennnyt. Hassua ja erikoista oli kesäkuun alun leikkauspäätöksen jälkeen se, ettei sitä ennen ollut välikäyntiä eikä labroja. Vasta juuri ennen leikkauspäivää kävin labroissa ja esikäynnillä, jossa tapasin leikkaavan kirurgin ja fysioterapeutin.

Muistan tarkasti leikkaukseen asti, muistan tarkasti pätkiä sydänosastolta, jossa olin leikkauksesta toipumassa. Muistan miten valtavasti piti ponnistella päästäkseen osastolta autolle. Väsymys purkautui elämäni pisimpään yhtämittaiseen uneen. Muistan, miten hiljalleen vointi parantui.

10 vuotta on bioläpälle paljon. Varpaillaan ollaan näitten hyytymisasioitteni kanssa. Keuhkosyöpä ja syöpä ylipäätään lisäävät hyytymäriskiä. Ei kiva. Pitkä väli on edellisestä kardiologikäynnistäni. On hoidettu näitä ns. akuutimpia muita riesojani. Vajaan kolmen viikon päästä on sydämen osalta välikatsastus.

HÄÄ- JA TAPAAMISPÄIVÄ - ELON KOKO KIRJO

Rakkaan Ystäväni haudalla💓.

Meni pasmat ikävästi sekaisin eräästä puhelinsoitosta. Toisinaan toisten pahantahtoisuus ja suoranainen ilkeys hämmentää pientä ja isompaa kulkijaa.

Ajelimme Rakkaan Ystäväni hautapaikalle, jossa juttelimme hetken. Valtava ikävä on Ystävä Rakas. Tällä puolella on ollut välillä tavattoman raskasta. Ikävä on iso.

Ajelimme hänen aiemmalle asuinseudulleen, joka oli lähellä. Kävimme Ruukilla ja padolla. Kovin oli kuivaa eikä vettä juuri virrannut. Kävimme herkuttelemassa. Jotain pientä erilaista piti sentään hääpäivämme iloksi keksiä.

YRITÄMME ILOITA

... siitä, että mieheni, artistinimellä Hank C julkaistua ja yhteistuotoksena kyhättyä musiikkivideota sekä Hank C:n albumin kappaleita on kuunneltu. Jos tykkäsit musasta tai joistain biiseistä, olisi kiva että kuuntelisit uudelleen ja tykkäisit samalla eri musankuuntelukanavissa.
Mokoma nykyaika on näistä tykkäyksistä ja huomioista kiinni. Toisinaan niiden elon käänteet ovat sattumistakin kiinni. Musan osalta täytyy osua ihan onnenkantamoinen, että joku huomaisi massasta.

Hank C:n Facebook-sivulla saa käydä tykkäämässä (linkit ovat aiemmissa kirjoituksissa).

Olen tavattoman kiitollinen Reunalla pelottaa blogini yhä kasvavasta, etenkin Facebookin, seuraajamäärästä.
En ikinä, en ikimaailmassa, olisi uskonut tällaisiin määriin.

Tuhannet kiitokset kaikille kirjoitusmatkaani seuraaville.

Yritän ryhdistäytyä ja koota voimanrippeitäni alkavan syksyn tullen. Toivon, että saisin vähän valmista aikaan, jotta voisin mennä kolkuttelemaan jonkun kustantamon ovea.

Yritän ja etenkin toivon osaltani parantavani sairauksieni (mm. sydänsarkoidoosi ja keuhkosyöpä) eloonjäämisaikaa. Toivon bioläppävanhukselleni jaksamista ja sitkeyttä.

#ahdistus #armo #hankc #mielenrauha #rakkaus #reunallapelottaa #toivo #ystava

Kirjoituksia:

RUNO - Kontrasteja elämän

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Itsesäälistä kiitollisuuteen

Aina on lupa haaveilla

RUNO - Sairaan eloa

RUNO - Epätäydellisyys

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!).

RUNO - TÄYDELLINEN MINULLE

Tämä päivämäärä 5 vuotta sitten mullisti elämäni. Tapasimme puolisoni kanssa ensi kerran kasvokkain. Tänään on 4-vuotishääpäivämme. On rakastettu, opeteltu, kipuiltu, eletty suurissakin syvyyksissä. Ennen muuta on katsottu yhdessä samaan suuntaan syvässä hyväksynnän ja onnen tunteessa. Rakas mieheni, olet …

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TÄYDELLINEN MINULLE

TOIVEENANI KYPSÄ JA YMMÄRTÄVÄ,

SAIRAAN VIITAN ALTA IHMISEN NÄKEVÄ.

OKSENSIMME PAHAN ULOS HUONOUTEMME PALJASTAEN.

LIIAN RIKKINÄISIÄ MITÄÄN MUUTA ESITTÄMÄÄN.

SUHDE LEIMAHTI ROIHUUN, YHTEISELO KOHDALLEEN.

TUTUKSI ON TULLEET

HARMIT, VAIKEUDET, KIVUT, PELOT, EPÄVARMUUS.

VÄSYMYS, EPÄONNEN LOTTOVOITOT, ELON BLUES .

SAIRASTAMISEN METKUT,

NE MIELTÄ JA KEHOA KIUSAAVAT.

ONNEKSI TYYNIÄKIN AIKOJA,

KIRJOITTAMISEN OIVALLUKSIA.

SINULLA MUSIIKIN LUOMISTA.

YHTEISIÄ MUSIIKIN ILOJA.

SUHTEESSAMME POHJAVIREENÄ RESONOI

YHTEINEN SIELUJEN KAUNIS SINFONIA.

LUOTTAMUS JA RAKKAUDEN EUFORIA.

Olen kiitollinen jokaisesta hetkestä kanssasi. Rakastan💓.

#kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia

VIERASKYNÄ - Puolison mietteitä 06/2022

RUNO - Reunalla pelottaa 06/2022

RUNO - Kun ei riitä itselleen

RUNO - Parantavalla siveltimellä

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme 2022

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja parantamassa

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Intohimon pyörteessä

RUNO - RUNO - Rakkauden maljasta joimme

RUNOSARJAN 1. osa - Ihmisyyden rippeet

VALONKAJOA JA PILVIÄ

Keuhkosyöpäni täsmälääketauon jälkeen jatkettiin 3/4 annoksella. Kävin HUSin Syöpäkeskuksessa lääkärin juttusilla. Jupinaa nykyajasta ja katse tulevaan. Elämä on.

NYKYAIKA … GGRRR

Mietin, miten nykymeno on jakanut meidät pärjääviin ja ei-pärjääviin. Vanhempaa sukupolvea on valtavasti. On valtava määrä ihmisiä, joilla ei ole rahaa ja/tai voimia pysytellä nykymaailman vaatimusten mukana. Ennen asiat hoituivat ihan jokaiselta (no lähes) puhelimessa kertomalla tai poikkeamalla se hoitamaan lähistöllä. Saattoi lähettää kirjeen ja kertoa asiansa. Asiat hoituivat, posti kulki ja Kusti polki. Ei tarvinnut poiketa itsepalveluna itse pakkaamassa ja postilokeroista hakemasta. Varmaan moni on miettinyt tätä luonnotonta rumbaa. Aiemmin käytiin oikeissa kaupoissa ostamassa. Nyt tilataan netistä, josta ne monien mutkien ja toimijoiden kautta saadaan. Miten valtava määrä kuljettamiseen menee, aikaa, saastetta koko ketjujen ylläpitämiseeen ja aikana? Työpaikat valuvat ulkomaille. Typeryyttä?

Nyt on ladattava sovelluksia puhelimeen ja muihin tietolaitteisiin. Kaikkea on päivitettävä, varauduttava Öhkömöhköihin, roskaposteihin ja muihin välistävetäjiin. On kuunneltava nauhoituksia, osattava kuunnella lyhyttä nauhaa ja valita oikea toimintanumero. Ilman, että sen opetteluun saa tukea. Kohtuutonta. Ennen firmoissa asia hoitui ihmisvoimalla. Nyt firmat maksavat samoista asioista tietoteknisille firmoille, käyttötuelle ja vaikka mille. Ei ole enää aikaa kohdata asiakasta, ihmistä. Ihmisen voi joskus tavata, mutta usein siihen vaaditaan netissä tehty sähköinen ennakkovaraus, joka pitää valita kalenterissa olevista vähistä vaihtoehdoista.

Oletteko miettineet miten monta appia, laitetta, laturia ja sitä sun tätä tarvitaan siihen mihin ennen tarvittiin puhelin?. Yleensä ei tarvinnut jonottaa juuri minnekään, sillä oikeita ihmisiä pääsi tapaamaan ja heidät tavoitti työaikana. Mielensäpahoittaja täällä joo. Tämä kehitys on syönyt lääkärien ja hoitajien aikaa, joka meille sairaillekin on tarjolla. Kehitys ei aina luo ja tuo silkkaa hyvää.

KUULUMISIA

Keuhkosyövän täsmälääkkeen ¾ annoksella olin 5 päivää, jonka jälkeen otettiin labrat ja röntgenkuva keuhkoista. Tällä viikolla kävin taas 4 kertaa labroissa verta heruttamassa. Eilen kävin Syöpäkeskuksen lääkärin juttusilla. Eka lääkepäivä oli viiltävän kivulias, sen jälkeen on ollut tasaisempaa. Koen hengenahdistuksen tunteen lisääntyneen. Sitä ei perusröntgenkuva tukenut. Labrat eivät olleet niin kamalat kuin aiemmin. Moni labra-arvo oli aiemmasta enemmän vinksallaan ja laskua. Moni asia selittyy ja sopii sarkoidoosin aktivoitumisella, mutta ..

No, päädyttiin jatkamaan tällä annoksella, kun ei niitä vaihtoehtoja oikein ole. Otan yhteyttä heti, jos vointini menee luokattomaksi. Mahdollista on kokeilla vielä pienempää annosta. Pian otetaan taas labroja. Parin kuukauden päästä TT-kuvat, labrat ja lääkäri.

Koska vointini on toisinaan alkanut olla luokaton, kävin apuvälinelainaamossa. Säätelevät minulle sopivalle korkeudella jalustimen pyörätuoliin. Sen nappaan ensi viikolla varuiksi, jotta en ihan joutuisi linnoitautumaan kotiini. Pääsee ehkä enmmän menemään, vaikka vaatiihan se aina jonkun joka sitä työntelisi ja olisi paikalla. No, henkisesti helpottaa. Jos on jotain oikein kivaa ja osuu oikein huono päivä, niin ehkä voisi ja uskaltaisi lähteä ... EHKÄpä sen noutaminen toimii pelotteena ja niin, että täsmälääkkeen oireet lievenevät ja vointini lähteekin vielä nousukiitoon!!!

Yllättäviä huonoja taas elämäämme tupsahti, mutta edessä häämöttää myös sekä kaunista että kivan erilaistakin. Niiden voimalla jaksaa popsia taas makoisat lääketroppinsa!

#armo #keuhkosyopa #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sarkoidoosi #toivo

Kirjoituksia:

Sairastaminen käy työstä

RUNO - Aina on lupa haaveilla

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - NUOTIN VIERESTÄ

Kuva Microsoft 365 kuvakirjasto.

Elämä on enimmäkseen epätäydellistä ja epävireistä. Kakofoniaa, sekamelskaa. Hankaluuksista huolimatta elämisen arvoista. (PS. Runon jälkeen vointikuulumiseni). Lopulta ei haittaa, vaikka laulaisi ja elämäkin menisi jotensakin toisinaan ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

NUOTIN VIERESTÄ

PORHALLAMME POLKUJAMME,

TOISEMME SIVUUTAMME.

EI MUISTU TUTUTKAAN RIIMIT,

EI USEINKAAN OSU OIKEAT SANAT.

VOI KOMPUROIDA IHAN RAUHASSA,

LAULAATÄYSILLÄ NUOTIN VIERESTÄ.

SILLÄ, EI NIIN VÄLIÄ HÄLLÄ TAI TÄLLÄ,

HARVOIN KUN OOMME AIDOSTI LÄSNÄ.

EMMEHÄN TOISTEMME KÄÄNTEITÄ,

KAUAA MIELESSÄMME TUUMIA JAKSA.

HYVÄ ON VAJAVAISENA RAAKKUA,

SUOLTAA IKIOMAA ELÄMÄNTARINAA.

JOSKUS OSUU NIIN HELPOSTI NUOTILLEEN ELÄMÄ,

VAAN KIVOJA ÄÄNIÄ VOI NUOTIN VIERESTÄKIN LÖYTÄÄ.

VOINTIKUULUMISENI

Täsmälääkkeen tauko tuli tarpeeseen. Olin keuhkosyöpäni geenimutaatioon kehitettyä täsmälääkettä nauttinut 2 viikkoa, jonka seurauksena olin pyörätuolin tarpeessa. Uusille lukijoille - en ole tupakoinut. Keuhkosyöpään voivat sairastua kaikki, joilla on keuhkot.

Viikon möllötin kotona toipuen oireista joita täsmälääke oli aiheuttanut. Neljänä päivänä kävin hyytymislabroissa ja kerran päivystyksessä K-vitamiinia nauttimassa. Lääkkeen lopetus sekoitti pahemman kerran hyytymisarvoni. Nyt nautin vastapainoksi ns. napapiikeistä. Hengenahdistus on vähän lisääntynyt. Pikkuhiljaa lihaksissa on tuntunut paremmalta. Nivelkipuja ja turvotuksia on omiksi tarpeiksi. Labrat olivat ok-tasolla. Lääkärin kanssa päätettiin kokeilla lääkettä 75%:n annoksella eli aamuin illoin 3 tabua neljän sijaan. Labrat ja röntgen ovat jo ensi keskiviikkona. Ensi torstaina on käynti syöpäkeskuksen lääkärillä. Otin eilisiltana ekan lääkesatsin. Nukuin, väsymys on suunnaton. Yritän säilyttää tavallisen rytmini.

#keuhkosyopa #kipu #nuotinvieresta #reunallapelottaa #runo #syopa #toivo

Kirjoituksia:

Mietteitä kirjoituksesta - Vähän sinnepäin

Mietteitä hetkessä elämisestä

RUNO - Uskalletaan

Mietteitä kirjoituksesta - Mielen vapaa lento

RUNO - Vähemmän on enemmän

Mietteitä ajan kulumisesta

RUNO - Jos käykin hyvin

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - VARJOISTA VALOON

Ei mennyt keuhkosyöpäni täsmälääkkeen aloitus ihan putkeen. Koronakin tuli ja meni. Kesä tuntuu siltä, kuin olisimme eläneet varjoissa. Yritämme kurkotella taas kohti valoa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ITKETTÄISI ELLEI NAURATTAISI

Miehelläni oli koronaan sopivia oireita ja testi näytti plussaa. Syövän täsmälääkkeen aloituspäivän iltana koronatestini näytti plussaa. Kuumetta päivän ajan, lihaskolotuksia ja voimattomuutta.
Uutta täsmälääkettä otetaan 2 kertaa päivässä. Muiden Alecensan kokemuksista ja lääkkeen haitoista luin, että erityisesti lihakset ottavat osumaa. Niin minullakin. Kivut nivelissä ja lihaksissa sekä voimattomuuden tunne kasvoivat joka lääkkeen "nauttimisen" jälkeen. Kahden viikon käytön jälkeen oli turvalabrat, joista lääkäri soitti. Arvot, erityisesti C-K olivat sukeltaneet niin rajusti, että aloin olla jo pyörätuolikuntoinen. Nivelkivut ovat olleet luvalla sanoen k a m a l i a. Lihaksissa (minulla on kai niitäkin vielä vähän) tuntui, kuin kaikki voimat vietäisiin ja tuntui tosi huteralta. Oli otettava viikon lääketauko ja sitten taas uudet labrat. Toivon, että lääkettä voidaan jatkaa. Toivon kehon tuntemuksien ajan myötä tasaantuvan. On käynyt mielessä, että jos ei. Nivelkivut olivat niin mahdottomia, että mielessä kävi ihan lonkkamurtumakin. Syöpä voi murtaa luitakin.
Luin juuri OmaKantaa, johon olivat tulleet, vihdoin, näkyviin 16.6. otettujen kilpirauhasen imusolmukkeiden tulokset. Kolmessa kohtaa mainittiin Erittäin poikkeava arvo ja lopputulema: ALK on kasvainsolukossa vahvasti immunopositiivinen sopien ALK - geenin uudelleenjärjestymään. Lääkärit oliva hieman elätelleet toivetta, että josko olisi tullut muutosta eli vaihtoehtoja lisää, Niin osalle käy syövän ajan myötä erilaistuessa. No, minulle ei, ainakaan vielä. Ei tullut uusia hoitovaihtoehtoja tietoon.

Täällä elän nyt hissun kissun.

Tuli Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossumaisia ajatuksia mieleeni. Lapsena katsoin ohjelmaa telkkarista ja luin kirjat. Yritän kehitellä ajatuksia, joiden avulla pääsee taas

VARJOISTA VALOON

KAIKKI VÄHÄN HYRSKYN MYRSKYN,

TEKISI MIELI OLLA HEIKUN KEIKUN,

NÄYTTÄÄ KIELTÄ, KULKEA OIKAISTEN,

SANOA UNIVERSUMILLE OIKUN EIKUN.

AION KURKOTTAA VARJOISTA VALOON,

JÄTTÄÄ LUULOT, PELOT ELÄMÄN PALOON.

IHASTELLA JOKAISTA LUOJAN IHMETTÄ,

PIENEN PIENTÄKIN MAAILMAAN LUOTUA.

AION LAULAA VAJAVAISIN KEUHKOIN,

EPÄVIREISESTI NUOTIN VIERESTÄ.

AION NAUTTIA RYTMISTÄ MUSIIKIN,

VALOSTA, VEHREYDESTÄ, AURINGOSTA.

AION KURKOTTAA VARJOISTA VALOON.

#armo #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo #varjoistavaloon

Kirjoituksia:

Ettei jää elämättä

RUNO - Puhallan huolituuleen

RUNO - Hetken huoleton

RUNO - Läpi vaikeuksien

Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen - Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä

RUNO - Matka itseensä

RUNO - Varjoa ja valoa

RUNO - Näkökulmia

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

HANK C – PUOLISONI COUNTRYMUSIIKIN JULKAISU

Hank C

Sinnikkyyden tuloksena mieheni itse tekemät 10 countryhenkistä kappaletta julkaistiin suoratoistopalveluissa. Biiseihin on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä. Niihin on puristettu loraus kaiken kestävää rakkautta.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

LÄPI VAIKEUKSIEN

Biisien teolla, soittamisella ja hiomisella on helpotettu kipujamme ja tuntojamme. Mieheni on kirjoittanut, säveltänyt ja sanoittanut kappaleensa. Kitaransoiton mieheni aloitti 15-vuotiaana. Biisien tekemisen noin 20-vuotiaana. Nuorena hän oli bändikuviosisa ja eli muutaman vuoden trionsa keikkailulla. Elämä muuttui, perustyö kutsui ja universumi heitti kapuloita rattaisiin. Ajelehtimista, perusduunia ja monenlaisia elämänvaiheita. Voisi kai sanoa – ystävänään kitara. Biisien teko ja soittaminenkin jäi välillä vuosiksi. Fyysinen työ ja hankaluudet veivät välillä häneltä voiman ja uskon kaikkeen elämän hyvään. Kun oli oikein paha olla, jopa rakas henkireikä musiikin tekeminen ja soittaminen jäivät.

MITÄ RAKASTAA, SITÄ PITÄISI TEHDÄ

Tavatessamme, elämämme mullistui nopeasti täydellisesti. Mieheni on joutunut kokemaan sen vaikean roolin, mitä on rakastaa vaikeasti sairasta. Olen blogikirjoituksissa kursailematta kuvannut elämääni. Olen kertonut kevyellä kädellä hankaluuksista, joita elämä on viime vuosina osin kiihtyvällä tahdilla elämäämme suoltanut. On ollut aikoja, jolloin olisi ollut helpointa heittää läppärini kierrätykseen ja lopettaa blogin kirjoittaminen. Sillä kyllä, ajatukseni ovat välillä tuntuneet – no, mitä välii.

Miehelleni on välillä iskenyt tappiomieliala soittamisen ja musiikkinsa suhteen, etenkin kun hänen jaksamisensa on ollut työn ja minun vuokseni kortilla. Ajoittain on tullut fiilis - mitä välii.

Luovuttamisen hetkillä olemme valaneet toisiimme uskoa. Olemme löytäneet tekemiseemme yhä uudelleen intohimon liekin. Sen mitä tarvitaan, kun jotain tekee sydämestään. Siksi, koska rakastaa sitä tekemistä.

Olen toiminut mieheni musan arvostelijana, heitellyt ideoita, antanut arvioni eri vaihtoehdoille. Joskus on pyöritelty yhdessä riimejä. Olen kirjannut sanoituksia ylös. Olen toiminut sihteerinä ja hoitanut taloutemme ja musisoinnin vaatimia kirjallisia asioita.

Mieheni käy fyysisessä työssään ja hoitaa taloutemme fyysiset hommat. Hän palvelee ja palvoo minua välillä kuin kuningatarta. Hän kannustaa ja muistuttaa siitä, että on tärkeää vaikka 1 tai kaksi epätoivoista saisi sanoistani lohdun. Ja, että on tärkeää, että olen tukihenkilönä ja kirjoitan. Oma sairasvuosieni kirja on yhä kesken. Mieheni musalanseerauksen ja syöpäni etenemisen lisäksi pyrin keskittymään taas pikku hiljaa kirjaprojektiini.

Toivon, että omia elinpäiviä riittäisi. Toivon, että ehdin nähdä omat unelmani kirjojen muodossa. Mieheni albumin nimikkobiisi on Till the End. Laulu kertoo minusta.

ÄÄNITYSPROSESSI

Sattumien ja fanittamisen myötä mieheni tutustui lempibändi Trickbagin kitaristi Tomi Leinoon. Hän osoittautui analogisen Suprovox levytysstudion omistajaksi. Mieheni kävi soittamassa ja laulamassa biisinsä koemielessä. Leino kannusti ja päätimme uskaltaa ponnistella ammattilaisten kanssa nuo 10 biisiä valmiiksi asti, kerranhan täällä vaan eletään. Täysipäiväisen fyysisen työn ja työmatkojen, kotihommiemme, kauppareissujen ja välillä ihan minun hoitoni jälkeen mieheni jaksaminen on ollut kortilla. Monta asiaa olisi voinut levyllä tehdä paremmin, mutta kuten elämässä – myös studiossa aika on kallista ja rajallista. On pakko tehdä kompromissejä.

Leino sai houkuteltua bassoa soittamaan Jaska Prepulan, rumpuihin Sami Laakson ja Jarmo Hynninen soitti sähkökitaraa. Mieheni soittaa albumilla akustista kitaraa ja laulaa. Mieheni pyynnöstä epävireisen hennolla äänelläni lauloin 8:n biisin kertosäkeissä mieheni kanssa. Mieheni halusi, että minusta jäisi myös äänimuisto.

Toivomme mieheni musiikin löytävän kuulijansa. Hank C Facebook-sivulta löytyy kunkin biisin linkki. Biisit löytyvät YouTubesta ja monesta muusta suoratoistopalveluista.

Jotta elämä ei olisi liian iisiä niin mieheni sairastui kolmannen kerran koronaan. Arvaattehan, olen saanut 7 koronarokotusta ja nyt korona iski minuunkin. Ehdin aloittaa viime keskiviikkona keuhkosyöpäni täsmälääkkeen. Viime ke iltalääkkeen otettuani testi näytti positiivista pienen kuumeen kera. On vaikea tietää, mikä johtuu mistäkin – mikä on täsmälääkkeen ja mikä koronan vaikutuksia. Nivelsärkyjä, väsymystä ja hankalaa voimattomuutta on reilusti. Hiljaa hyvä tullee.

Mihin sitä ei rakkauden vuoksi suostuisi 😉. Elämäni cv:ssä lukee muun ohella nyt levylaulaja. Fyysisen levyn työstö on vasta ToDo-listalla. Olen ylpeä mieheni tuotoksista.

JOS HANK C:n countrypainotteinen musa kolahti, kuunnelkaa kappaleita eri suoratoistoista yhä uudelleen ja uudelleen.