|
Kuvan lähde Potilaaan lääkärilehti |
Maallikko voi ajatella, että tahdistin on mötikkä, joka laitetaan rintaan rytmihäiriöiden takia. Ehei, nykyään on eri syistä aiheutuviin rytmihäiriöihin omanlaisensa. On perustahdistimia ja sitten niitä, joissa on useita ominaisuuksia - iskutoiminto ja erillinen etäseurantalaite. Tahdistin on loppuiän seuralainen. Patteri kuluu ja laitteet yhä paranevat. Patterin kuluessa se vaihdetaan tai samalla laite vaihdetaan uudempaan. On olemassa jo verisuonia pitkin asennettava mallikin, eikä erillisiä johtojakaan tarvita. Kehitys kehittyy.
Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!
ASENTAMISEN SYYT JA TUTKIMUKSET
Yleisimmin sydämentahdistin asennetaan liian hitaan sykkeen takia. Vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden hoitoon on erilaiset tahdistinlaitteet. Tahdistimen tarvetta tutkitaan sydänfilmillä (EKG). Usein tarvitaan myös EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter) ja rasituskoe. Joskus tehdään elektrofysiologinen tutkimus (EFT). Tarvetta arvioidaan usein myös sydämen ultraäänitutkimuksella.
LIIAN HIDAS SYKE
Tahdistinhoidon tavallisin syy on hidas syke, joka aiheuttaa
oireita. Se voi johtua sydämen luontaisen tahdinantajan, sinussolmukkeen
heikkoudesta eli sairaan sinuksen oireyhtymä. Toinen syy on sydämen
luontaisen sähkönjohtumisen heikkous, eteis-kammiokatkos, joita on eriasteista.
Asentaminen on tarpeen, jos
- jatkuvasti hidas syke tai pitkät paussit aiheuttavat oireita
esim. huimausta, pyörtymistä tai sydämen vajaatoimintaa.
- rasituksen sieto on alentunut, koska syke ei edes rasituksessa nouse.
- tai jos esiintyy ajoittaisia rytmihäiriökohtauksia, esim.
eteisvärinäkohtauksia, joiden lääkehoitoa ei pystytä muuten toteuttamaan.
HITAIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN TAHDISTIMET
Hitaan sykkeen syynä voi olla heijasteperäinen
hidaslyöntisyys, joka on voimakasta autonomisen hermoston reaktioita, joka
hidastaa sykettä yllättäen. Joskus se johtaa jopa hetkelliseen lyöntitaukoon ja
pyörtymiseen. Tahdistinjärjestelmä koostuu johdoista ja itse
tahdistinlaitteesta. Johto voidaan kiinnittää sydämen yläosaan eli oikeaan
eteiseen tai sydämen alaosaan, oikeaan kammioon.
Kun johto on kiinnitetty eteiseen, puhutaan
eteistahdistimesta. Kun johto kiinnitetään kammioon, puhutaan kammiotahdistimesta.
Näin mm. turvataan sykkeet hitaan eteisvärinän aikana.
Kahden johdon tahdistinjärjestelmää kutsutaan
fysiologiseksi. Tahdistin pyrkii seuraamaan sydämen luontaista
syketaajuutta mahdollisimman tarkasti. Johdoton tahdistin, sydänkapseli, asennetaan sydämen
oikeaan kammioon. Se estää liian hidasta sykettä ja nostaa tarvittaessa sykettä
rasituksessa.
VAJAATOIMINTATAHDISTIN ELI SYDÄMEN SUPISTUSTA SYNKRONOIVA
TAHDISTINHOITO
|
Kuva Microsoft 365 kuvapankista
|
Sydämen vajaatoimintatahdistin asennetaan
sydämen
vajaatoiminnan oireista kärsiville
. Tahdistin voidaan laittaa, kun
sydämen pumppausvoiman alentuminen on todettu ultraäänitutkimuksessa ja tietyt
kriteerit täyttyvät EKG:ssä eli sydänfilmissä. Tahdistinhoidolla
korjataan
hidasta syketaajuutta ja tavoitellaan sydämen vasemman kammion epätahtisen
supistuksen korjaamista. Onnistuessaan se parantaa kammion supistumista,
pienentää laajentuneen vasemman kammion kokoa ja lievittää osalla potilaista
hiippaläpän vuotoa.
RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIN ELI SISÄINEN SYDÄNISKURI
Rytmihäiriötahdistin kehitettiin estämään äkkikuolema
potilaalla, jolla oli todettu henkeä uhkaava kammioperäinen rytmihäiriö. Tahdistinhoito
voi kohdistua myös sydämen vakavien rytmihäiriöiden hoitoon. Tahdistimessa
on defibrilloiva eli sisäinen sydäniskuri. Laite
pystyy johtojensa avulla tunnistamaan sydämen vaarallisen rytmihäiriön ja
tuottamaan voimakkaan sähköimpulssin, joka pysäyttää rytmihäiriön. Rytmihäiriötahdistin
asennetaan tavallisen sydämentahdistimen tapaan ihon alle vasemman
solisluun alapuolelle paikallispuudutuksessa. Johdot viedään sydämen sisälle
laskimosuonia pitkin. Valikoiduissa tapauksissa voidaan käyttää kokonaan
ihonalaisesti asennettavaa laitetta (ns. subkutaaninen ICD). Tällöin tahdistin
tai johdot eivät ole kontaktissa sydämeen lainkaan. Laite ja johdot ovat
rintakehällä ihon alla.
Joskus tahdistin asennetaan ennaltaehkäisevästi, jolloin vakavan rytmihäiriön riskin ajatellaan olevan suuren. Näitä ovat mm sydäninfarktin sairastaneet,
joilla sydämen pumppausteho on jäänyt alentuneeksi. Samoin sydänsairaat, joilla
on ollut tajunnanmenokohtaus ja kammiorytmihäiriötä epäillään syyksi. Rakenteellisissa
sydänsairauksissa (hypertrofinen kardiomyopatia) ja perinnöllisissä
rytmihäiriösairauksissa (pitkä QT-aikaoireyhtymä) voidaan tarvita
ICD-tahdistinta. Ihon alle implantoitava rytmihäiriötahdistinlaite, jossa ei
käytetä verisuonireittejä ollenkaan, on kooltaan tavanomaista
rytmihäiriötahdistinlaitetta hieman suurempi.
TAHDISTIMIEN LYHENTEET
VVI(R)-tahdistimessa on yksi johto oikeaan kammioon.
VDD -tahdistimessa on yksi johto oikeaan kammioon, mutta eteisten kohdalla
tunnistuselektrodi. Rytmihäiriötahdistinlaitteissa toimintaa kuvaa
koodimerkinnät VVI-ICD/DDD-ICD. Vajaatoimintatahdistimissa on
kirjainlyhenne DDD-CRT, kun kyseessä on fysiologinen järjestelmä. VVI-CRT,
kun eteisjohtoa ei ole.
Yleisimmin käytetyt tahdistustavat:
Tahdistustapa
|
Toiminta
|
AAI
|
Eteistahdistus Tunnistaa ja tahdistaa eteistä
|
VVI
Kammiotahdistus
|
Tunnistaa ja
tahdistaa kammiota
|
VDD
Eteisohjattu kammiotahdistus
|
Tunnistaa
eteisiä ja kammioita, tahdistaa vain kammiota
|
DDI Eteisten
ja kammioiden sekventiaalitahdistus
|
Tunnistaa ja
tahdistaa eteisiä, ei käytä
eteistunnistusta kammiotahdistuksen
ohjaamiseen
|
DDD
|
Täysin
fysiologinen tahdistus Tunnistaa ja
tahdistaa eteisiä ja kammioita
|
_ _ _ R Sykettä vaihtava tahdistus
|
Vaihtaa
syketaajuutta sensorin aktiviteetin
mukaan, voidaan yhdistää kaikkiin
muihin paitsi VDD -tahdistukseen.
|
Suomessa sydämentahdistimia
asetetaan vuosittain yli 6500 potilaalle ja vuonna 2018 maassamme arvioitiin
olevan yhteensä 50 000 – 60 000 tahdistinpotilasta.
|
Tahdistinlaitteiden ensiasennusmääriä v 2018: Hidaslyöntisyyden tahdistimet 5275, Rytmihäiriötahdistimet
893, Vajaatoimintatahdistimet 519.
Sydämentahdistimia asennetaan sekä yliopistosairaaloissa
että keskussairaaloissa. Osalle potilaista hoitoon kuuluu kotiin annettava maksuton etäseurantalähetin.
Tekstin koostamiseen olen käyttänyt linkkiluettelon
Sydän.fi:n tekstiä Tahdistimia on monenlaisia, Sannamari Väre, jota olen omavaltaisesti
muokannut. Erityisesti suosittelen Sydän.fi:n YouTube-videota.
Linkeissä lisätietoa:
Tahdistimia on monenlaisia - Sydän.fi, Sannamari Väre
Sydämentahdistimet - millaisia, keille - Duodecim Terveyskirjasto
YouTube-video Sydän.fi - Elämä sydäntahdistimen kanssa
#armo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #sydan #sydanfi #toivo
Kirjoituksia:Sydän - rakenne ja toiminta
Sydämen vajaatoiminta
Mitraaliläppävuoto- ja leikkaus
Sydänlihassairaus kardiomyopatia
Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia
Sydänlihassairaus Hypertrofinen kardiomyopatia
Ultraharvinainen sydänsairaus Jättisolumyokardiitti
Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi
Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä
Kokemukseni - Mitraaliläppävuoto ja avosydänleikkaus
Kokemukseni - Syöpä vs. harvinaissairaus
Sairastuneet ja läheiset
Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)
Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.