EPPU NORMAALIN KEIKALLA

Teinistä asti olen fanittanut Eppu Normaalia, manselaisena se oli tuolloin itsestäänselvyys. Nuorena näin värikästä ja kursailemattomia Eppuja keikoilla ja parilla festarilla. Nuoruuden kohellusta ja intoa, energistä menoa. Eput esiintyivät eilen Hyvinkäällä Iiro Rantalan kera – Musiikkia Rantalasta kiertueellaan. Niin kuin viinikin paranee vanhetessaan, niin Eputkin. Jytkettä ja kaunista soitantaa hyvin toteutettuna kokonaisuutena. Mieleen tulvahti muistoja, jotka sai nyt elää livenä uudelleen. Mieli virkistyi, kiitos!

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

LIVENÄ PARAS

Elämä on kuljettanut ja festarit jääneet. Loppuvuodesta hoksasin keikat ja onnistuin liput saamaan. Koronauutisten myötä olin skeptinen toteutumisen suhteen, että ketuiksihan se menee. Riskiryhmäläisenä mietin menon järkevyyttä, mutta päätin että kolmen koronarokotuksen taktiikalla uskallan. Live on ihan muuta kuin musan kuuntelu ämyreistä tai tallenteiden katsominen.

Bändistä on aina välittynyt se, että siinä ei ole erikseen solisti/muu bändi-asetelmaa. Eikä sitä, että kukin hoitaisi hommansa vain hankkiakseen leipänsä. He ovat yhdessä joukkueena hoitamassa keikkansa. Lavalla kavereista on aina huokunut se, että he aidosti nauttivat siitä mitä tekevät. Tuntuu myös, että he ovat aina aidosti läsnä ja soittavat nimenomaan katsojille.

Keikalta poistuin melkein kyyneleet silmissä, niin kauan on mistään livestä. Moni kappale meni tunteisiin ja toi muistoja mukanaan. Valitut biisit olivat hyvä kattaus laajasta tuotannosta vähän erilaisella twistillä. Esiintyminen oli koottu Iiro Rantalan lisäosallistumisen myötä erinomaiseksi. Meno oli keski-ikäistyneen seestynyttä, mutta rouheaa ja aitoa, jota Eppu Normaali on aina ollut ja katsojilleen tarjonnut.

Pahoittelut kuvien laadusta, ovat vanhalla kännykälläni napattuja.

Koostepläjäys 

Eppu Normaalin joidenkin kappaleiden sanoituksista, satunnaisesti valittuina. Kuvaavat Eppuja ja omaa elämänfilosofiaani.

"Kun kitara soi, ei itkeä saa

kun kitara soi, ei itkeä saa
Kuinka kummia ajatuksia päähäni tuokaan

ja me oltiin hölynpölyä
ja me oltiin kai kultaakin
ja meistä lähti mölyä
lähti korvista multaakin

Joskus elämä kusettaa

sen täällä oppia saa
kusettaa
vaan ei pottia jaa

Lähdemme luo tähtemme

sinne tein tien, sinne sut vien
silmämme suljemme,
tähdenlennon tiellä kuljemme

Vannoa voisin että murhaan tuon veikon

joka keksi että kovat
pojat yksin ovat
ja että sääli on merkki heikon
jos hänet tapaan sitä tunne en

Uskoin sen

Melkein hirttäisin armotta herrat
repisin pallit niillä tukkisin suut
ne jotka jauhoivat tuhannet kerrat
ettei tunteitaan näytä kuin muut

Lensin matalalla

liian matalalla
voi törmätä johonkin
siellä koukun ja kohonkin

Nousin ylemmäksi

ja kaikki hidastui
muuttui pieneksi ymmärrän
koska näen nyt enemmän

Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään

Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
Vain muista, että meillä oli.. hetkemme

Siis älä siitä huoli, näinhän täällä käy
aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näy
Tuuli ajan mittaan pilvet valjastaa
ikuisuuteen karkaavat tähdet paljastaa

Kuulen äänen, kuulen äänen sen sen sen
enää sure en"

KIITOS HUIKEASTA ELÄMYKSESTÄ JA LISÄSTÄ MUISTOJEN AARREARKKUUN 

EPPU NORMAALI JA IIRO RANTALA!

#eppunormaali #ilo #livenaeput #onni #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

Vanhemmiten

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Itsetutkiskelua

Huumori

RUNO - Tapaaminen livenä

 Myötätunto

Sietää, sietää - Sietokyvystä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.