Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit

SYDÄN - MITRAALILÄPPÄVUOTO- JA LEIKKAUS

Mitraaliläppävuoto  väridobbler Terveyskylä 
Mitraali – eli hiippaläpän vuoto on toiseksi yleisin leikkaushoitoa vaativa läppävika. Vasemman kammion supistuessa hiippaläppä ei sulkeudu, kuten pitäisi, vaan osa verestä ohjautuu taaksepäin. Vika on läpän rakenteessa tai itse läppä on normaali, mutta muun sydänsairauden vuoksi vasen kammio on laajentunut siten, että läppä ei riitä sulkemaan sen ja vasemman eteisen välistä aukkoa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MITRAALILÄPPÄVUOTO

Sydämessä läpät estävät veren takaisinvirtauksen. Läppävikoja on kahdenlaisia. Mitraali- eli hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Sen muodostaa kaksi purjemaista kalvoa, jotka muistuttavat piispan hiippaa. "Hiipat" ovat erillään, kun veri virtaa sydämen lepovaiheen aikana eteisestä kammioon. Kun kammio supistuu, hiippapurjeet painautuvat toisiaan vasten ja estävät veren takaisinvirtauksen eteiseen.

Vika voi olla läpän rakenteessa. Se voi vuotaa eli "falskata", jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan takaisinpäin. Läppä voi olla normaali, mutta muun sydänsairauden vuoksi vasen kammio on laajentunut eikä normaali läppä riitä sulkemaan sen ja vasemman eteisen välistä aukkoa. Osa verestä pääsee vasempaan eteiseen ja osa oikeaan suuntaan eli aorttaan. Vasen eteinen laajenee, ja paine välittyy keuhkoverenkiertoon ja ajan kuluessa sydämen oikealle puolelle. Sydämen seinämä paksunee, sitten venyy, ja tuloksena voi olla sydämen laajentuma ja jopa vajaatoiminta. Läppävika voi olla synnynnäinen tai syntymän jälkeen kehittynyt. Läppätulehduksen eli endokardiitin, sydäninfarktin ja sydänlihassairauden aiheuttamat läppäviat ovat ”hankittuja” läppävikoja.

TUTKIMUKSET

Sydänläpät Terveyskirjasto 

Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa. Lääkäri kuulee stetoskoopilla läppien sulkeutumisäänet sekä sydämen sivuäänet ylimääräisinä ääninä normaalien sydänäänten välissä. Diagnoosi ja vaikeusaste arvioidaan ultraäänitutkimuksella. Vasemman eteisen koko ja vasemman kammion supistusvoima (EF) arvioidaan. Muiden läppien tila tarkastetaan. Keuhkoverenkierron paine arvioidaan. Tilannetta voidaan täydentää ruokatorven kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella.

MITRAALILÄPPÄVUODON OIREET JA LÄÄKITYS

Useimmiten hiippaläpän vuoto kehittyy hitaasti. Äkillinen vuoto voi liittyä läpän tai sen tukirakenteiden vaurioitumiseen esim. sydäninfarktin tai läppätulehduksen yhteydessä. Valtaosassa prolapsitapauksista läppä ei vuoda tai vuoto on määrältään vähäinen. Tällöin ennuste on hyvä. Länsimaissa läpän primaarinen vuoto johtuu usein joukosta vikoja, joita kutsutaan yhteisellä nimellä prolapsi. Osa läpästä pullistuu tai luiskahtaa vasemman eteisen puolelle, jolloin läpän reunat eivät asetu tiiviisti vastakkain, vaan jää aukko, josta veri karkaa taaksepäin eteiseen. Prolapsin klassisessa muodossa läppäpurjeisiin kertyy poikkeavaa pehmeää materiaalia, joka paksuntaa läpän liian suureksi ja haittaa sen sulkeutumista.

Verisuonia laajentavalla lääkityksellä (ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat) voidaan lievittää oireita. Sydämen toiminnan heikkeneminen johtaa rasituksessa ilmenevään hengenahdistukseen ja fyysisen suorituskyvyn laskuun. Koska vian etenemistä ei voida ennakoida, läppävikaa pitää seurata Muita oireita ovat rintakipu, sydämen tykytys ja sydämen vajaatoiminnasta johtuvat turvotukset. Läppävika tulisi korjata ennen tätä vaihetta. Vaikea-asteisen läppävian seuraus on sydämen pumppauskyvyn aleneminen ja vajaatoiminta.

LEIKKAUS

Hiippaläpän vuodon hoito on läppäleikkaus. Leikkaus on tarpeen, kun läppävikaan liittyviä oireita alkaa esiintyä. Ilman oireitakin, kun vasen kammio laajenee (loppusystolinen läpimitta vähintään 45 mm) tai supistusvoima osoittaa ensimmäisiä heikkenemisen merkkejä (EF 60 % tai vähemmän). Lisäperusteina eteisvärinätaipumus tai merkittävä keuhkovaltimopaine, tietyt läppävian rakennepiirteet ja suuri todennäköisyys läpän korjattavuudesta. Avosydänleikkauksessa läppä korjataan aina kun se on mahdollista. Muutoin asennetaan biologinen tai mekaaninen tekoläppä. Tarvittaessa läppäaukkoa voidaan pienentää tukirenkaalla.

Jos vasemman kammion toiminta on vahvasti heikentynyt (EF alle 30 %), hoitoratkaisut tehdään yksilöllisesti. Leikkausrobottia käytettäessä leikkaus tehdään pienistä kylkiluuväleihin tehtävistä aukoista. Tietyissä tapauksissa, hiippaläpän vuotoa voidaan lievittää katetriteitse tehtävällä toimenpiteellä (MitraClip®).

TEKO- JA BIOLÄPÄT

Tekoläpällä sydämen toiminta voidaan yleensä palauttaa melkein normaaliksi. Tekoläppiä on kahta lajia. Biologiset läpät (bioläpät) tehdään sian tai naudan läppä- tai sydänpussikudosta käyttäen. Mekaaniset läpät tehdään keinoaineista. Bioläpät kestävät ainakin 10–20 vuotta, mekaaniset läpät vielä pidempään. Bioläppäleikkauksen jälkeen tarvitaan verihyytymätaipumuksen takia verenohennushoitoa (antikoagulaatiohoitoa) vain muutamien kuukausien ajan. Mekaaninen edellyttää pysyvää hyytymistä estävää verenohennuslääkitystä. Toistaiseksi varfariini (Marevan®) on ainoa tekoläppäpotilaalle sopiva verenohennuslääke.

LÄPPÄVIKOJEN EHKÄISY

Merkittävä osa hiippaläpän vuotovioista syntyy sepelvaltimotaudin tai kohonneen verenpaineen seurauksena. Näitä tiloja ehkäisemällä ja hoitamalla voidaan läppävikojen vaaraa jonkin verran vähentää.

Kirjoituksen tekstiä olen omavaltaisesti muokannut käyttäen allaolevan linkkiluettelon Sydän.fi:n Ylilääkäri Mikko Syvänteen, Terveyskylän kirjoituksia ja Lääkärikirja Duodecim Raimo Kettusen kirjoitusta. Linkit löytyvät linkkiluettelosta.

Lisälukemisena suosittelen kahta viimeistä linkkiä, jossa on lisätietoa leikkausarvioinnista ja itse leikkauksesta.



Linkkiluettelo:

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

SYDÄN - RAKENNE JA TOIMINTA

Sydän on lihaspumppu, joka muodostuu neljästä lokerosta: kahdesta eteisestä ja kahdesta kammiosta. Sydämen toiminta tapahtuu kammioissa. Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Verisuonet jakautuvat kolmeen eri päätyyppiin: valtimoihin, laskimoihin ja hiussuoniin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ETEISET JA KAMMIOT

Eteiset ottavat vastaan sydämeen tulevan veren ja toimittavat sen kammioihin eteenpäin pumpattavaksi. Eteiset erottaa toisistaan ohut väliseinä eli septum. Seinämissä on aktiivisesti supistuvaa lihaskudosta, joka auttaa kammioiden täyttymisessä ja tehostaa sydämen pumppausvoimaa. Eteisissä on umpipussimainen uloke, jota kutsutaan eteiskorvakkeeksi.
Kammiot tekevät sydämen varsinaisen pumppaustyön, jonka perusteella määritetään sydämen toimintavaiheet, systole ja diastole. Oikea kammio on pienempi ja ohutseinäisempi, koska se pumppaa verta keuhkovaltimoon. Vasen kammio tarvitsee suuremman koon ja paksumman seinämän pumpatakseen verta eri puolille elimistöä valtimoiden kautta. Oikean ja vasemman kammion välissä olevaa sydänlihaksen osaa kutsutaan kammioväliseinäksi.

SYDÄMEN LÄPÄT

Sydämessä on neljä läppää huolehtimassa veren oikeasta kulkusuunnasta toiminnan eri vaiheissa. Ne siis estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa. Läpät ovat: 
  • kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä oikean eteisen ja kammion välissä
  • keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä
  • hiippa- eli mitraaliläppä vasemman eteisen ja kammion välissä
  • aorttaläppä vasemman kammion ja aortan välissä
Keuhkovaltimo- ja aorttaläpässä on kolme puolikuun muotoista läppäpurjetta. Eteis-kammioläpät ovat rakenteeltaan samanlaiset, paitsi että oikean puolen läpässä on kolme ja vasemman puolen läpässä kaksi läppäpurjetta. Läppäpurjeisiin kiinnittyvät ohuet läppäjänteet, jotka jännittyvät läpän sulkeutuessa ja estävät sitä retkahtamasta eteisen puolelle. Läppäjänteet kiinnittyvät kammion seinämään nysty- eli papillaarilihasten välityksellä. Läppäpurjeiden tyvet kiinnittyvät sidekudoksiseen renkaaseen.

SYDÄNPUSSI on sydäntä ympäröivä sidekudoksinen kalvo. Se koostuu sisä- ja ulkolehdestä. Lehtien välissä on normaalisti pieni määrä kudosnestettä voiteluaineena. Sairaustiloissa nesteen määrä voi huomattavasti lisääntyä.

VERENKIERTO

Biologiikka_verenkierto

Verisuonet jakautuvat kolmeen eri päätyyppiin: valtimoihin, laskimoihin ja hiussuoniin.
Sydänlihaksen supistuminen kohottaa sydämessä olevaa painetta niin paljon, että veri virtaa verisuoniin. Veri virtaa sydämeen suuria laskimoita pitkin. Yläonttolaskimo tuo verta kehon yläosista ja alaonttolaskimo kehon alaosista, sydämen oikeaan eteiseen. Sieltä veri etenee kolmiliuskaläpän eli trikuspidaaliläpän läpi oikeaan kammioon.

Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoläpän eli pulmonaaliläpän kautta keuhkoverenkiertoon. Keuhkoverenkierron hiussuonissa eli kapillaareissa veri luovuttaa kehossa muodostuneen hiilidioksidin keuhkorakkuloihin uloshengityksen mukana poistettavaksi. Samalla happi siirtyy keuhkorakkuloissa hengitysilmasta verenkiertoon. Keuhkoista happeutunut veri kulkee keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen, josta veri virtaa hiippa- eli mitraaliläpän kautta sydämen vasempaan kammioon.

Vasen kammio pumppaa veren valtimoverenkiertoon aorttaläpän läpi. Valtimoverisuonet vievät verta kudoksille, jossa veri luovuttaa happea kudosten tarpeisiin ja ottaa mukaan kudoksiin kertyneen hiilidioksidin. Hiilidioksidipitoinen veri palaa sydäntä kohti laskimosuonia pitkin.

Kirjoituksen tekstiä olen omavaltaisesti muokannut käyttäen allaolevan linkkiluettelon Sydän.fi:n Ylilääkärien Mikko Syvänteen ja Anna-Mari Hekkalan tekstejä ja Terveyskylän kirjoituksia. Verenkierto-kappale lainattu Terveyskylästä

VAHVA SUOSITUKSENI on tutustua Biologiikka-sivuun (linkki alla) sekä sen YouTube-videoon, jossa verenkierto ym. on havainnollisessa muodossa.

Linkkiluettelo:

Sydön.fi - Sydämen rakenne Syvänne ja Hekkala


#reunallapelottaa #sairas #sydan #sydanlihas #sydanfi #terveyskyla #verenkierto










Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

.. on eri syistä johtuva sairaustila, jossa sydän ei pysty normaalisti hoitamaan veren pumppaamista elimistöön. Vajaatoiminta ei siis ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Tavallisimmin aiheuttajana on sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Sairaus voi alkaa akuutisti (äkillisesti), kuten sydäninfarkti tai pikkuhiljaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

OIREET

On tärkeää määrittää taustasyy, sillä hoitamalla syytä pystytään usein helpottamaan vajaatoimintaa. Sydänsairaus voi aiheuttaa tai olla aiheuttamatta vajaatoimintaa. Esim. sepelvaltimotauti voi ilmetä rasitusrintakipuna ilman vajaatoimintaa. Vaikeassa sepelvaltimotaudissa puolestaan vajaatoimintaoireet voivat hallita taudinkuvaa. Akuutista vajaatoiminnasta puhutaan, kun tauti alkaa äkillisesti esimerkiksi sydäninfarktin, vaikean sydänlihastulehduksen tai hankalan rytmihäiriön laukaisemana. Oireena on yleensä vaikea hengenahdistus. Pitkäaikainen eli krooninen vajaatoiminta alkaa salakavalan hitaasti. Oireet ovat aluksi lieviä ja pahenevat vähitellen.

TAUSTASAIRAUDET

Tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Jokin näistä sairauksista löytyy noin 90%:ssa tapauksista. Näitä ovat:
Sepelvaltimotauti, joka voi johtaa sydämen vajaatoimintaan laajan tai usean pienemmän sydäninfarktin arpeuttaessa sydänlihasta. Siihen voi liittyä äkillistä tai pitkäaikaista toistuvaa sydänlihaksen hapenpuutetta, joka johtaa sydämen pumppaushäiriöön.
Hoitamaton kohonnut verenpaine johtaa sydämen vasemman kammion paksuuntumiseen. Sydänlihas alkaa jäykistyä ja vasemman kammion täyttyminen vaikeutuu.
Kaikki läppäviat voivat johtaa sydämen vajaatoimintaan. Tavallisimpia aiheuttajia ovat aorttaläpän ahtauma ja mitraali - eli hiippaläpän vuoto. Vain vaikea-asteinen läppävika voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.
Harvinaisia syitä ovat sydänlihassairaudet kuten kardiomyopatiat. Syöpähoidot ovat tehokkaita ja selviytyminen on parantunut merkittävästi. Monet sytostaattilääkkeet vaikuttavat sydänlihakseen ja voivat aiheuttaa vajaatoimintaa jopa vuosien kuluttua syöpähoidon päättymisestä.
Muita harvinaisia syitä ovat sydänlihaksen tulehdus (esim. sydänsarkoidoosi, pitkäaikainen hoitamaton rytmihäiriö, synnynnäinen sydänvika ja sydänpussin sairaudet.
Sydämen ulkopuolisia syitä ovat keuhkovaltimoiden verenpainetauti (pulmonaalihypertensio) ja harvoin yleissairaudet kuten vaikea infektio tai kilpirauhasen liikatoiminta.

VAJAATOIMINTA

Sydämen vajaatoiminta jaotellaan sen mukaan, mikä sydämen toimintavaihe on enemmän vialla. Yleensä vikaa on molemmissa vaiheissa, mutta ne painottuvat eri tavoin.
Systolinen vajaatoiminta on sydämen (usein vasemman kammion) heikentynyttä supistuvuutta. Pumppu on heikkotehoinen eikä pumppaa. Sydämen supistuvuutta mitataan ejektiofraktiolla, EF. Se on prosenttiosuus verestä, jonka kammio kerralla pumppaa ulos. Normaali EF on yli 50 %. Vaikeasta systolisesta vajaatoiminnasta puhutaan, kun EF on alle 35 %. EF:n ja sydämen toiminnan suhde ei ole suoraviivainen, koska siihen vaikuttavat muutkin tekijät.

Diastolisessa vajaatoiminnassa kammion täyttyminen on vaikeutunut seinämän paksuntumisen tai jäykistymisen vuoksi tai harvemmin sydänpussin nestekertymän takia. Tavallisesti kyse on vasemman kammion viasta. Vasemman eteisen ja keuhkolaskimoiden paine nousee aiheuttaen rasitushengenahdistusta. Silloin on tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita ja löydöksiä, mutta systolinen toiminta (EF) on normaali. Linkkiluettelossa (sivun alla) on Sydän.fi:n havainnollinen YouTube-video Sydämen vajaatoiminnasta 

OIREET JA NYHA-LUOKITUS

Oireista tyypillisimpiä ovat hengenahdistus ja rasitusväsymystä. Muita oireita ovat esim. heikentynyt rasituksen sieto, väsymys, turvotus, yöllinen yskä tai äkillinen painon nousu (yli 2 kg/viikko) on yleensä merkki äkillisestä nesteen kertymisestä elimistöön.

Sydämen vajaatoimintaan liittyvää hengenahdistusta arvioidaan neliportaisella asteikolla, joita kutsutaan NYHA-luokiksi.
1. Suorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut. Tavallinen rasitus ei aiheuta oireita.
2. Voimakkaampi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä.
3. Suorituskyky on vahvasti rajoittunut. Esim. jo rauhallinen kävely tai yhden kerrosvälin porrasnousu.
4. Kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa.

VAJAATOIMINNAN HOITO

Hoidossa pyritään vaikuttamaan sen perussyyhyn. Tavallisin aiheuttaja, kohonnut verenpaine, hoidetaan tehokkaasti. Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa lääkkeillä, joskus pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Vaikeaa vajaatoimintaa aiheuttava tai pahentava läppävika korjataan leikkauksella tai katetritoimenpiteellä. Lääkehoito on tärkein osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa ja sitä hoidetaan useilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääkkeet (diureetit), ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja sekä beetasalpaaja. Nesteenpoistolääkkeet voivat parantaa myös vajaatoiminnan ennustetta. Käytetyimmän nesteenpoistolääkkeen, furosemidin, annosta voidaan muuttaa painon muutosten, turvotusten, hengenahdistuksen ja muidenkin oireiden mukaan. Lisäksi mm. digoksiinia ja pitkävaikutteista nitroa (nitraattia) voidaan käyttää. Monet vajaatoimintapotilaat tarvitsevat myös veren hyytymistä estävää lääkitystä. Tulehduskipulääkkeitä tulee käyttää harkiten. Lääkehoidolla oireet lievittyvät huomattavasti ja suorituskyky paranee. Ennusteeseen vaikuttavia lääkkeitä ei pidä vähentää eikä lopettaa, vaikka oireet helpottaisivat.
Muu hoito: Usein oireita voidaan merkittävästi helpottaa ja jopa ennustetta parantaa ns. vajaatoimintatahdistimen avulla (CRT-tahdistin). Toisinaan voidaan tehdä sydämensiirto. Joskus vaikeata vajaatoimintaa hoidetaan tilapäisesti aorttaan tai sydämen kammioon asennetulla ”apupumpulla”. Äkillistä vaikeaa vajaatoimintaa voidaan hoitaa sydänkeuhkokoneella (ECMO).
Sairastuneen säännöllisellä liikunnalla, painon tarkalla hallinnalla, alkoholin käytön kohtuullistamisella ja terveellisellä vähäsuolaisella ja riittävästi rautaa sisältävällä ruokavaliolla on tärkeä rooli vajaatoiminnan hoitamisessa.

OMAT KOKEMUKSENi

Sydänoireeni havaittiin toista leikkausta suunniteltaessa lääkärin kuunnellessa stetoskoopilla sydäntä. Verenpaineeni oli jäänyt kahden raskausmyrkytyksen myötä vähän yli raja-arvon (ainakin valkotakkisten luona mitatessa). Olin syönyt samaa verenpainelääkettä, jota sain käyttää imettäessänikin. Muutaman henkäyksen jälkeen lääkäri paukautti, että minulla on ainakin keskivaikea mitraaliläpän vuoto ja leikkaus siirtyy, kunnes sydäntilanne on selvitetty. Selvittelyissä meni vaihtoon verenpainelääke ja sain läppäpotilaan seurannan. Heti sanottiin, että läppä on jossain vaiheessa leikattava. Ketään ei kiinnostanut piipitykseni siitä, voisiko sydämessäni olla sydänsarkoidoosi. Söin purkeittain kortisonia jo keuhkojen takia ja sen katsottiin hoitavan sydäntä (jos se sarkoidoosi siellä olisi). Oireet oli klassiset: hengenahdistusta, väsyvyyttä, nesteturvotusta.

2010 pääsin lopulta magneettikuvauksiin ja diagnoosiksi sain sydänsarkoidoosin. Sain kortisonin lisäksi solunsalpaajia, nesteenpoistolääkityksen tehostamista, sydäntä tukevia lääkitystä, liikuntaohjeet ja ohjeet pitää lääkelista ja oireilu mukanani. Läpän takaisinvirtausääni oli melko häiritsevä, sen kuuli itse ja muut lähelläni. Mitraaliläppä leikattiin 2014, korvatiin rakennetta possun bioläpällä ja ommeltiin 18 tukirihmaa, jotka olivat rikkoutuneet. Leikkauksen myötä en tarvinnut verenpainelääkitystä. EF-lukema ei juurikaan korjaantunut, koska sarkoidoosin aiheuttamaa arpikudosta on ja ne elävät yhä omaa elämäänsä. Leikkaus oli pakko tehdä ja akuutin sydämen romahtamisen se esti.

Olen koostanut tekstit omavaltaisesti hyötykäyttäen seuraavia linkkejä. Sydän.fi:n tekstit ovat Ylilääkärien kirjoituksia (Mikko Syvänne ja Anna-Mari Hekkala). Lääkärikirja Duodecimin teksti on Kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettusen. 

Sydän.fi, Ylilääkärit Syvänne ja Hekkala Sydämen vajaatoiminta

Terveyskirjasto Raimo Kettunen - Sydämen vajaatoiminta

MUISTA LINKEISTÄ voi lukea lisää seuraavista linkeistä:

YouTube-video Sydän.fi - Sydämen vajaatoiminta

Käypä hoito - Sydämen vajaatoiminta

Terveyskylä - Sydämen vajaatoiminta

Potilaan lääkärilehti - Sydämen vajaatoiminta


Kuvat Microsoft 365 kuvapankista.

#jättisolumyokardiitti #reunallapelottaa #sydan #sydanfi #toivo #vertaistuki


Kirjoituksia:

Sydän - rakenne ja toiminta

Sairastuneet ja läheiset

Kun sairastuu vakavasti

Vakavasti sairaan läheisille

Sydänsairaille suun terveydestä

Hoitoväsymys

Kokemukseni - Töissä sairaana

Sydänlihassairaus kardiomyopatia

Ultraharvinainen sydänlihassairaus Jättisolumyokardiitti

Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia

Sydänlihassairaus Hypertrofinen kardiomyopatia

Sydänsarkoidoosi - kokemukseni 

Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - TAPAAMINEN LIVENÄ

Läheisten jälleennäkeminen on näin korona-aikana erityisen siunattua ja lämmittävää. Riemullinen, rauhoittava ja akkuja lataava yhdessäolo. Tuntee taas eheytyvänsä. Ja samalla ymmärtää, ettei ole itsestäänselvää pitkien taukojen jälkeen nähdä. Toki kirjoittelut, puhelut kuvilla tai ilman lämmittävät, mutta LIVE on vaan LIVE.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!


 TAPAAMINEN LIVENÄ 


RINNASSA LÄIKÄHTÄÄ,

MUISTOT TULVAHTAA,

RAUHA LASKEUTUU,

SYDÄN AVAUTUU.


KUN TIETÄÄ JA TUNTEE,

KIPEÄTKIN ASIAT ASETTUU.

YHDESSÄOLOSTA RAUHOITTUU,

VÄRIT MAAILMAAN PALAUTUU.

 

ON HYVÄ OLLA,

EI PAINA POLLA,

EI RYPISTY OTSA,

VAIKKA PINKEÄNÄ VATSA,

RUOASTA, HERKUISTA,

PARHAASTA SEURASTA.


ILMAN SANOJA,

VOI TUNTEA JA VAAN OLLA.

ILMAN PUHETTA,

HUOMAA PILKAHDUKSIA, VALOA.

 

HAAVAT PARANEE,

UUSI ALKU AUKENEE,

KATOAVISTA HETKISTÄ,

HUOMISEN MUISTOJA.


#mielenrauha #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sydan #toivo


Kirjoituksiani:

RUNO - Jos voisin

RUNO - Merkitsin väärin

Arkeesi mietteitä

RUNO - Itsetutkiskelua

Vanhemmiten

Etsi neliapilaa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - ITSETUTKISKELUA

Ihminen ei ole koskaan niin fiksu, etteikö vanhanakin oppisi jotain uutta, myös itsestään. Elämä tuo kaarteita, mutkia ja kompastuksen paikkojakin - kivuttavaa ja kipuiltavaa. Yhtäkaikki, oppimatkalla ollessa voi katsella eteen ja ylös. Toisinaan on hyvä miettiä itseään. Kilometrit tuntuvat, mutta toivottavasti ei iske tylsyys, tyytyväisyys tai omahyväisyys. Niin paljon on oppimista, yhä. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!


ITSETUTKISKELUA


TÄLLAISEKSI MUOVAANTUNUT,

MONENLAISEEN VENYNYT.

EROTAN JO MIKÄ ON HYVÄKSI,

ITSELLENI PARHAAKSI.

 

AVOIMIN KATSEIN, JÄMÄHTÄMÄTTÄ,

KESKUSTELLEN, TUOMITSEMATTA,

TUTKISKELLEN, TUUMAILLEN.

 

TIETTY MÄÄRÄ KIPUA

JA SIELUN TUSKAA.

HEIKKOUDET VOIMAANNUTTANEET,

NÖYRÄKSI OPETTANEET.

 

MATKALLA EHEÄMMÄKSI,

PEHMEÄMMÄKSI, AVOIMEMMAKSI,

HERKEMMIN AISTEIN,

SYDÄN EHEYTYEN.

REPUSSA KOKEMUSTA,

PERIMMÄISEN YMMÄRRYSTÄ.


#reunallapelottaa #runo #sydän


Kirjoituksiani:

Merkitystä etsimässä

Liian kiltti

RUNO - Jos voisin

RUNO - Iloa etsimässä

RUNO - Jos tietäisi 

RUNO - Hauras elämä

RUNO - Ahdistuksen alla 

Mielen vapaa lento

RUNO - Lempeydellä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

SYDÄNLIHASSAIRAUS HYPERTROFINEN KARDIOMYOPATIA

Hypertrofinen kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen liiallista paksuuntumista, joka heikentää sydämen pumppaustoimintaa. Sairaus on useimmiten perinnöllinen sydänlihassairaus. Sairaus alkaa usein jo nuorena mutta voi aiheuttaa oireita vasta keski-iässä. Useimmat geenivirheen kantajat ovat pitkään oireettomia tai vähäoireisia. Jos oireita ilmenee, tyypillisiä ovat rasitushengenahdistus ja -rintakipu sekä rytmihäiriötuntemukset.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

DIAGNOOSIN JÄLJILLE

Sairaus voi paljastua esimerkiksi sydänfilmin perusteella. Yleisin oire on rasituksessa tuntuva hengenahdistus, mutta jopa tajunnan menetykseen johtava rytmihäiriökohtaus ja äkkikuolema ovat mahdollisia. Hypertrofinen kardiomyopatia on nuorilla ja urheilijoilla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy. Kun ultraäänitutkimuksessa todetaan paksuntunut sydänlihas, pohditaan ensin, onko paksuntumalle muita syitä. Niistä tavallisimmat ovat pitkään jatkunut koholla oleva verenpaine tai läppävika (aorttaläpän ahtauma). Myös anabolisten steroidien käyttö voi aiheuttaa sydänlihaksen paksuntumisen. Sydämen rytmin pitkäaikaisnauhoituksella (Holter-tutkimus) ja rasituskokeella pyritään arvioimaan henkilön riskiä saada henkeä uhkaava rytmihäiriö. Jos sydämen ultraäänitutkimuksessa näkyvyys ei ole riittävä, voidaan tarvita sydämen magneettitutkimusta lisäselvityksenä.

PERIYTYVYYS

Ilman kohonnutta verenpainetta, läppävikaa tai muuta sydäntä kuormittavaa tekijää kehittynyt paksuntava sydänlihassairaus on yleensä periytyvä. Usein sairauden aiheuttava geenivirhe voidaan todeta verikokeen avulla. Tällaisten potilaiden lähiomaisten sairastumisvaara kannattaa selvittää samalla tutkimuksella. Jos tutkimuksessa todetaan geenivirhe, tehdään oireettomillekin sydämen kaiku- eli ultraäänitutkimus. Tuoreessa FinHCM-tutkimuksessa todettiin, että geenitestauksella pystytään nykyisin löytämään geenivirhe noin 40 %:lla suomalaisista potilaista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia geenivirheen kantajia testaus ei löydä. Suomessa neljä yleisintä geenivirhettä selittää noin 28 % tapauksista.

Kun potilaalla todetaan paksuntava kardiomyopatia, kannattaa geenitesti tehdä. Jos testi on positiivinen, hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavien lapset, sisarukset ja vanhemmat suositellaan tutkittaviksi kardiologisella poliklinikalla. Ensimmäisen asteen sukulaiset kuten omat lapset on helppo testata kyseisen geenivirheen suhteen ja tulos on selkeä. Tilanteen tekee mutkikkaammaksi se, että vaikka sisaruksilla olisi sama geenivirhe, sairaus ei näyttäydy heillä samanlaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka toisella olisi oireita, toinen voi olla oireeton. Siitä syystä oireettomia geenivirheen kantajia seurataan EKG:llä ja sydämen ultraäänitutkimuksella. Jos potilaan geenivirheen nimeä ei löydetä, ensimmäisen asteen sukulaisille tehdään kuitenkin perustutkimukset eli EKG ja sydämen ultraäänitutkimus sairauden seulontakokeina.

HOITO JA ENNUSTE


Sairaalloisesti paksuuntunutta sydänlihasta ei voida hoidolla saada normaaliksi. Sydänlihaksen paksuntumista ei voi estää tai pysäyttää lääkehoidolla. Sydänlääkkeillä oireita voidaan lievittää. Beetasalpaaja-lääkkeitä voidaan kuitenkin käyttää oireiden ja rytmihäiriöiden hillitsemiseksi. Suuren rytmihäiriövaaran takia kilpaurheilun kaltaista rajua ruumiillista ponnistelua tulee välttää. Suurella osalla potilaista rytmihäiriön vaara on vähäinen ja ennuste vastaa normaaliväestön ennustetta. Osalla potilaista rytmihäiriöön liittyvä äkkikuoleman vaara on kuitenkin huomattavan suuri, ja he tarvitsevat rytmihäiriötahdistimen. Sairastuneilla pyritään välttämään eteisvärinää, ja usein toistuvat rytminsiirrot ja rytmihäiriön estolääkitys amiodaroni-lääkkeellä voi olla tarpeen. Jos potilaan sydänlihaksen paksuntuma on erityisen hankala eli sydänlihaksen paksuuntuminen rajoittaa verenvirtausta vasemman kammion ulosvirtauskanavassa, paikallista paksuntumaa voidaan joutua käsittelemään sydänleikkauksella tai katetritoimenpiteellä.

Kaikille kuuluu elintapahoito eli terveelliset elintavat. Nikotiinituotteita ja alkoholia on syytä välttää. Liikunta on suositeltavaa, mutta raskaita ponnisteluja vaativa urheilu tai kilpaurheilu ovat kiellettyjä. Jos ilmenee eteisvärinää, käytetään antikoagulaatiohoitoa tavalliseen tapaan. Ennuste vaihtelee normaalista eliniästä aina todella harvinaiseen sydänsiirtoon asti.

POTILASJÄRJESTÖ KARPATIAT

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys. Se on myös yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen nettisivulta löydät tietoa ajankohtaisista asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Karpatioiden nettisivujen kautta saa tietoa ja tukea. Sairastuneet läheisineen voivat osallistua paikallistapaamisiin, jossa on erilaista toimintaa ja verratonta vertaistukea. Karpatioilla on oma painettu jäsenlehti. Vuositapaamisessa on mahdollista tavata eri puolilta suomea olevia muita sairastuneita läheisineen. Etenkin nyt korona-aikana on ollut myös etätapaamisia. Yhdistys järjestää myös sopeutumisvalmennuskursseja sairastuneille. Facebookissa toimii vilkas ryhmä kaikille sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Karpatiat ja Sydänsarkoidoosiin sairastuneet-ryhmät ovat vertaistukihenkilöiden vetämiä. Sekä sairastuneet että heidän läheisensä voivat olla myös yksityisemmin yhteydessä vertaistukihenkilöihin.

Olen koostanut omavaltaisesti kirjoituksen hyötykäyttäen kolmea ensimmäistä linkkiluettelon linkkeissä olevia tietoja. Kuvat Microsot 365 kuvapankista,


Linkkiluettelo:

Sydän.fi Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Hypertrofinen kardiomyopatia

 Duodecim Raimo Kettunen Sydänlihasta paksuntava kardiomyopatia

Terveyskylä - Hypertrofinen kardiomyopatia

Sydän.fi - apua ja tukea vertaistuki

Karpatiat ry - tukea sydänlihassairaille


#hypertrofinenkardiomyopatia #kardiomyopatia #karpatiat #reunallapelottaa #sairas #sydan #toivo #vertaistuki


Kirjoituksia:

Vakavasti sairaan läheisille

Kun sairastuu vakavasti

Sydänlihassairaus kardiomyopatia

Sydänlihassairaus Dilatoiva kardiomyopatia

Sydänsairaille suun terveydestä

Sydän rakenne ja toiminta

Sydämen vajaatoiminta

Sydän - rytmi ja rytmihäiriöt

Tahdistimet

Sairastuneet ja läheiset

Kokemukseni - Töissä sairaana

Kokemukseni - Sydän sanoina ja kuvina 2. päivä ja kurssin anti 

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi 

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

SYDÄNLIHASSAIRAUS DILATOIVA KARDIOMYOPATIA

 Sydänlihassairaus kardiomyopatia oireilee monin eri tavoin. Yleisin kardiomyopatia on sydänlihasta laajentava eli dilatoiva muoto. Oireeton sairaus voi tulla esille suurena sydänvarjona thoraxkuvassa tai poikkeavana EKG-löydöksenä. Oireet ovat tavallisia sydämen vajaatoiminnan oireita. Tyypillisimpiä ovat lisääntynyt väsyvyys, uupumus, hengenahdistus ja turvotukset. Myös eteisvärinä on tavallinen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

DIAGNOOSIN JÄLJILLE

Sairastumisen lkuvaiheen tavallisia oireita ovat rasitushengenahdistus, rytmihäiriöt ja ei-rasitukseen liittyvät rintakivut, pidemmälle ehtineessä vaiheessa sydämen vajaatoiminta turvotuksineen. Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella sydänfilmi eli EKG ja sydämen ultraäänitutkimus ovat perustutkimuksia. Laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavan potilaan EKG on lähes aina poikkeava. Diagnoosin varmistaa sydämen ultraäänitutkimus, jossa havaitaan laajentunut ja tavallista huonommin supistuva vasen kammio. Pumppaustoimintaa kuvaava EF-luku (ejektiofraktio) on alentunut. Sydämen laajentumisen johdosta saattavat eräät sydämen läpät vuotaa. Verikoetutkimukset valikoidaan tapauskohtaisesti. Thorax-röntgenkuvassa voidaan nähdä suurentunut sydän. Usein sairaus löydettäessä on sydämen vasen kammio laajentunut merkittävästi ja sen pumppauskyky on heikentynyt.
Yleensä todetaan myös kammion seinämän ohenemista. Joukko erityyppisiä sydänsairauksia saattaa kuormittaa vasenta kammiota ja sitä kautta aiheuttaa sen liiallisen laajenemisen; siksi jokaisen potilaan kohdalla jatkoselvittelyt tehdään yksilöllisesti. Joskus lisäselvityksenä saatetaan tehdä sydämen magneettikuvaus, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Muilla tutkimuksilla, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella tai sydänlihaksen biopsialla eli näytepalalla selvitetään tarvittaessa muita sydänlihasta vaurioittavia sairauksia.

TAUSTASYISTÄ

Monet erilaiset taustasyyt voivat aiheuttaa laajentavaa kardiomyopatiaa. Aina syytä ei löydy. Silloin sairautta kutsutaan idiopaattiseksi dilatoivaksi kardiomyopatiaksi. Sepelvaltimotauti sekä vaikeat läppäviat tulee poissulkea sairauden taustalta. Pitkäkestoinen nopea rytmihäiriö voi aiheuttaa sydämen laajenemista ja supistumisen heikentymistä. Tavallisesti kyseessä on pitkään jatkunut hoitamaton, muutoin oireeton sydämen eteisvärinä tai -lepatus.

PERINNÖLLISYYS

Sairaus voi olla myös perinnöllinen tai useassa tapauksessa perimmäinen syy sairastumiseen jää avoimeksi. Kun geenejä ja niiden virheitä on opittu tutkimaan yhä laajemmin, on havaittu, että jopa 30–50 % dilatoivasta kardiomyopatiasta esiintyy suvuttaisesti eli on ns. periytyvää muotoa. Sairautta aiheuttavia geenivirheitä tunnetaan lukuisia, joista jokainen selittää pienen osan tautitapauksista. Vaikka sairaus olisikin periytyvä, geenitestillä voidaan varmistaa vain pieni osa tautitapauksista, arvioiden mukaan noin 15–25 %.

MUUT SYYT

On arvioitu, että alkoholi, muut päihteet tai esim. syövän hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat myötävaikuttaa sairauden syntyyn. Viruksen aiheuttama sydänlihastulehdus saattaa käynnistää reaktion, joka johtaa dilatoivaan kardiomyopatiaan vuosien kuluessa. Muut harvinaisemmat syyt ovat raskauteen liittyvä peripartaalinen kardiomyopatia. Laajentavaa kardiomyopatiaa on kuvattu myös seuraaviin sairauksiin liittyviksi: kilpirauhasen toimintahäiriöihin, diabetekseen, ylipainoon, sydänsarkoidoosiin ja reumasairauksiin.

HOITO JA ENNUSTE

Sairauden hoito kohdistuu taustasairauteen. Sydämen vajaatoimintalääkitys on tärkeä hoitomuoto tässä sairaudessa; erityisesti silloin, kun aiheuttavaa tekijää ei tiedetä. Lääkehoito on useimmiten pysyvä, vaikka lääkehoidolla saataisiinkin suotuisa vaste vasemman kammion laajenemiseen. Terveet elintavat, kuten liikunta, sydänterveellinen ravinto, nikotiinittomuus, alkoholin käytön rajoittaminen ja normaalipainon tavoittelu kuuluvat asiaan. Sydämen vajaatoimintatahdistin voi auttaa monia. Koska potilailla on usein myös taipumusta rytmihäiriöihin, saatetaan tarvita rytmihäiriötahdistinta. Äärimmäisessä tilanteessa voidaan joutua etsimään uusi sydän, eli hoito on sydämensiirto. Dilatoiva kardiomyopatia on yleisin syy sydämensiirtoon.

Ennuste riippuu pitkälti aiheuttajasta. Jos taustalla on ollut pitkäkestoinen nopea eteisvärinä, voi kardiomyopatiasta toipua kokonaan, kun rytmihäiriö on hoidettu. Ennuste siis vaihtelee todella runsaasti, lähes tavallisesta eliniän ennusteesta aina sydämensiirtoon asti (ja kaikkea siltä väliltä).

POTILASJÄRJESTÖ KARPATIAT

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys. Se on myös yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen nettisivulta löydät tietoa ajankohtaisista asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Karpatioiden nettisivujen kautta saa tietoa ja tukea. Sairastuneet läheisineen voivat osallistua paikallistapaamisiin, jossa on erilaista toimintaa ja verratonta vertaistukea. Karpatioilla on oma painettu jäsenlehti. Vuositapaamisessa on mahdollista tavata eri puolilta suomea olevia muita sairastuneita läheisineen. Etenkin nyt korona-aikana on ollut myös etätapaamisia. Yhdistys järjestää myös sopeutumisvalmennuskursseja sairastuneille. Facebookissa toimii vilkas ryhmä kaikille sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Karpatiat ja Sydänsarkoidoosiin sairastuneet-ryhmät ovat vertaistukihenkilöiden vetämiä. Sekä sairastuneet että heidän läheisensä voivat olla myös yksityisemmin yhteydessä vertaistukihenkilöihin.

Olen koostanut omavaltaisesti kirjoituksen hyötykäyttäen kaikkia allaolevan linkkiluettelon linkkien tietoja.
Kuvat Microsot 365 kuvapankista.

Linkkiluettelo:

Duodecim Tiina Heliö Dilatoiva kardiomyopatia

Sydän.fi Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Laajentava kardiomyopatia

Terveyskylä Dilatoiva kardiomyopatia

Peripartaalinen eli raskauteen liittyvä kardiomyopatia

Sydän.fi Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala - Peripartaalinen kardiomyopatia

Sydänlihassairaiden potilasjärjestö Karpatiat

#dilatoivakardiomyopatia #kardiomyopatia #karpatiat #kipu #reunallapelottaa #sydan #sydanlihas #sydanfi #vertaistuki


Kirjoituksia:

Vakavasti sairaan läheisille

Kun sairastuu vakavasti

Sydänsairaille suun terveydestä

Sydän rakenne ja toiminta

Sydämen vajaatoiminta

Sydän - rytmi ja rytmihäiriöt

Tahdistimet

Sairastuneet ja läheiset

Kokemukseni - Töissä sairaana

Sydän sanoina ja kuvina 2. päivä ja kurssin anti

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

SYDÄNLIHASSAIRAUS KARDIOMYOPATIA

Kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen sairastumista. Kardiomyopatian muotoja on useita erilaisia. Sydänlihassairaudet aiheuttavat sydänlihaksen kroonisen eli pitkäaikaisen sairastumisen. Ne voivat olla pitkään oireettomia ja paljastua sattumalta keuhkoröntgenkuvasta tai sydänfilmistä (EKG). Usein ensioireena on fyysisen suorituskyvyn lasku, leposykkeen nousu, tykytys tai muu rytmihäiriö, myöhemmin hengenahdistus ja lopulta sydämen vajaatoiminnasta johtuva turvotus.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MUISTA SYDÄNLIHASSAIRAUKSISTA

Kaikkien sydänlihassairauksien toteamisessa sydämen kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on tärkeä ensitutkimus. Kohonneen verenpaineen aiheuttamaa sydänlihaksen paksuuntumaa tai sydämen laajentumaa ei pidetä kardiomyopatiana. Sairastetun sydäninfarktin tai muutoin sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sydämen laajentumaa ei pidetä kardiomyopatiana, vaikka joskus puhutaankin ”iskeemisestä kardiomyopatiasta”.

OIREISTA JA TAUSTASYISTÄ

Kardiomyopatioita on erityyppisiä. Tavallisimmin kardiomyopatiat aiheuttavat sydämen vajaatoiminnan oireita. Vajaatoiminnan oireet ovat varsin moninaisia, kuten hengenahdistusta, väsymystä, voimattomuutta ja pidemmälle edetessään turvotuksia alaraajoissa ja vatsalla. Useisiin kardiomyopatioihin liittyy myös rytmihäiriöitä ja leposykkeen nousua. Jo oireettomillakin sydänfilmi (EKG) on usein epänormaali, mutta sydämen ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin.
Sairauden taustasyy voi olla periytyvä tai hankinnainen, eli jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama. Aina kardiomyopatian syytä ei etsinnöistä huolimatta löydy. Sairastua voi jo nuorellakin iällä. Kardiomyopatiat ovat usein periytyviä, joten siihen sairastuneiden oireettomatkin lähiomaiset kannattaa tutkia.

ERILAISIA KARDIOMYOPATIOITA

Yleisimmät kardiomyopatioiden muodot ovat sydäntä laajentava eli dilatoiva, sydänlihasta paksuntava eli hypertrofinen ja sydänihasta jäykistävä eli restriktiivinen muoto. Muita harvinaisempia kardiomyopatioita ovat oikean kammion arytmogeeninen sairaus ja trabekuloiva muoto , joka on saanut nimensä poikkeavista rakenteista sydämen sisäosissa. Erittäin harvinainen sydänlihassairaus on Takotsubo, josta käytetään myös nimitystä Särkyneen sydämen oireyhtymä.

HOITO

Kardiomyopatiaan sairastunut tarvitsee ainakin lääkehoitoa ja kardiologista seurantaa. Kardiomyopatioiden hoito on sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden tai niiden vaaran hoitoa. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan lääkityksellä ja joskus vajaatoimintatahdistimella. Rytmihäiriöitä hoidetaan lääkkeillä ja tarvittaessa rytmihäiriötahdistimella eli sisäisellä defibrillaattorilla. Itsehoitona sydänterveelliset elintavat ovat itsestäänselvyys. Esimerkiksi alkoholin käyttö on hyvä pitää minimissä.

SAIRAUDEN KULKU JA ENNUSTE

Kardiomyopatian sairauden kulku ja ennuste riippuu suuresti aiheuttajasairaudesta. Monissa kardiomyopatioissa oikeanlaisen lääkityksen ja hyvien elintapojen avulla sairaus saattaa olla vuosia tasapainoinen, sellainen että potilas voi käydä työssä, matkustaa ja elää normaalia elämää.

Toisaalta eräisiin harvinaisiin kardiomyopatioihin voi liittyä äkkikuoleman vaara, ja joskus saatetaan tarvita sydämensiirtoa. Kuitenkin eräissä tapauksissa, kuten esimerkiksi nopean rytmihäiriön aiheuttamassa dilatoivassa kardiomyopatiassa potilas voi toipua täydellisesti, kun aiheuttajaongelma on hoidettu.

POTILASJÄRJESTÖ KARPATIAT

Karpatiat ry on valtakunnallinen sydänlihassairaiden ja heidän läheistensä yhdistys. Se on myös yksi Suomen Sydänliiton jäsenjärjestöistä. Yhdistyksen nettisivulta löydät tietoa ajankohtaisista asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Karpatioiden nettisivujen kautta saa tietoa ja tukea. Sairastuneet läheisineen voivat osallistua paikallistapaamisiin, jossa on erilaista toimintaa ja verratonta vertaistukea. Karpatioilla on oma painettu jäsenlehti. Vuositapaamisessa on mahdollista tavata eri puolilta suomea olevia muita sairastuneita läheisineen. Etenkin nyt korona-aikana on ollut myös etätapaamisia. Yhdistys järjestää myös sopeutumisvalmennuskursseja sairastuneille. Facebookissa toimii vilkas ryhmä kaikille sydänlihassairaille ja heidän läheisilleen. Karpatiat ja Sydänsarkoidoosiin sairastuneet-ryhmät ovat vertaistukihenkilöiden vetämiä. Sekä sairastuneet että heidän läheisensä voivat olla myös yksityisemmin yhteydessä vertaistukihenkilöihin.

Tekstin koostamiseen olen vapaasti yhdistellyt ja käyttänyt tietoa sekä Sydän.fi:n Anna-Mari Hekkalan että Lääkärikirja Duodecim Kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettusen kirjoituksista kardiomyopatioista (linkit alla). Alla olevassa linkkiluettelossa on em. kirjoituslinkkien lisäksi myös hyväksi havaitsemani Terveyskylään linkki. Linkit myös Karpatiat-yhdistyksen sivuille ja Sydän.fi: apua ja vertaistukea sivulle. Kannattaa tutustua!

Kuvat Microsoft 365 kuvapankista.

Tekstin koostamiseen on lainattu infoa linkkiluettosssa mainituista lähteistä itse muokaten:

Linkkiluettelo:

Sydän.fi Ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Kardiomyopatioista

Lääkärikirja Duodecim Kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen Kardiomyopatioista

Terveyskylä - tietoa kardiomyopatiasta

Sydänlihassairaiden potilasyhdistys Karpatiat

Sydän.fi - apua ja tukea, vertaistuki

#kardiomyopatia #karpatiat #kipu #sairas #sydan #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

Vakavasti sairaan läheisille

Kun sairastuu vakavas

Vakavasti sairaan läheiti

Sydänsairaille suun terveydestä

Sydän rakenne ja toiminta

Sydämen vajaatoiminta

Sydän - rytmi ja rytmihäiriöt

Tahdistimet

Sairastuneet ja läheiset

Kokemukseni - Sydän sanoina ja kuvina 2. päivä ja kurssin anti

Kokemukseni - Sydänsarkoidoos

Sydänsairaudestani Rosie.fi:ssä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.