Näytetään tekstit, joissa on tunniste haave. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haave. Näytä kaikki tekstit

RUNO – TOIVOON TARTTUEN

Timo Sivonen Photography - Frozen Soap Bubble

Vuoden vaihtuessa on tapana tasata tilejä itsensä kanssa. Moni asettaa tavoitteita itselleen. Turhaa voi karsia. Itselleen mielekkäisiin asioihin voi suuntautua. Minulla on haaveita, jotka eivät ole yksisarvisia, vaan hyvin arkisia. Tässä iässä ja tilanteessa pidän turhana lupailla. Lupauksiin on ladattu jo valmiiksi liikaa ahdistusta. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

YRITETÄÄN

... olla ihmisiä toisillemme ja kilttejä itsellemmekin. Keskitytään uteliaina hetkien tarjoamaan hyvään. Omista ja muiden päivistä voi tehdä pienillä asioilla parempia. Toivossa on hyvä elää …



TOIVOON TARTTUEN

 

HYVÄKSYTÄÄN MENNEEN HAAMUT,

KORJAAMATTA OLEVAT, JÄÄVÄT.

REMPALLAAN REPSOTTAVAT,

VAIKEATKIN TAPAHTUNEET.

 

JÄTETÄÄN KATKERUUS,

KATEUS, NEGATIIVISUUS.

LUOTETAAN ITSEEMME,

TEHDÄÄN PARHAAMME.

 

JOKA PÄIVÄ MAHDOLLISUUKSIA,

LÖYTÄÄ ITSESTÄÄN UUSIA PUOLIA.

 

ETSITÄÄN VOIMIA HYVÄSTÄ,

ITSELLEMME MIELEISISTÄ.

 

VASTAANOTETAAN, ANNETAAN,

LÄHEISYYTTÄ, HUOLENPITOA,

KANNUSTUSTA, RAKKAUTTA.

 

SILMIN HYVÄKSYVIN,

TOIVOON TARTTUEN.



KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLE VUODESTA 2022.

 KAIKKEA HYVÄÄ ELÄMÄÄNNE VUODELLE 2023. 

 

Kirsin musacornerin suositus:

YouTube - Markus Bäckman - Sinun silmäsi

VAHVA suositus, BIISIN SANAT!! Kuunnelkaa kokonaan Markus Bäckmanin levy!!

#armo #haave #kiitollisuus #myotatunto #onni #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

Ajan kulumisesta 


RUNO - Jos käykin hyvin

Toivon valintoja

RUNO - Tulevaisuudenuskoa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - RAKKAUDEN MALJASTA JOIMME

Jos luoja suo, meillä on puolisoni kanssa jouluaattona ”arkinen” merkkipäivä- 3 v 4 kk ensitapaamisestamme. Yhteensopivuutemme alkoi ensi hetkestä ja jokainen päivä olen hämmentynyt. Olen yhä häkeltyneen onnellinen siitä, että vielä tässä iässä meille tällainen onni suotiin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KUMPIKAAN EI OLISI IKINÄ USKONUT


.. jos joku olisi kertonut mitä tulee tapahtumaan, miten pian ja missä pisteessä nyt olemme. Aika isoilla summilla olisimme vetoa lyöneet – ihan toisenlaisen puolesta. Tapasimme aikana, jolloin meillä ei ollut minkäänlaista uskoa pitkään tasapainoiseen parisuhteeseen, saati rakkauteen. Silti Amor iski ja rakkaus vei mennessään.
Emme me ruusunpunaisessa elämässä 24/7 liihottele, mutta peruselämä on turvallista ja toista kunnioittavaa. Meillä marmatetaan, tympäännytään ja törmäillään. Suhteessa pitää olla kitkaa ja pirskahteluakin, jotta ilma puhdistuu. Asiat pitää myös nostaa puhuttavaksi ja sanoittaa harmejaan. Kukaan kun ei pääse toisen ajatuksiin asti. Onneksi voi kommunikoida ja sitä teemme runsain mitoin.

 

RAKKAUDEN MALJASTA JOIMME

 

HARMAAN AJAN, MUUTOSTEN,

PETTYMYSTEN KARVAAN KALKIN,

KESKELLE SAAVUIT SANOITTAMAAN,

TUTUSTUMAAN, YMMÄRTÄMÄÄN.

 

ENSI TAPAAMISEN RAUHAISAN RENTO,

OLEMUS, PUHETAPA, AJATUKSESI LENTO.

HERRASMIEHEN TAVALLA,

VALLOITIT MINUT SAMALLA.

 

KENTIES FYSIOLOGIAA, AIVOKEMIAA,

SOLUJEN YHTEENSOPIVUUDEN MAGIAA?

 

KERROIMME RAADOLLISIMMAT,

PAINAVIMMAT, KIPEIMMÄT.

AVASIMME SYVIMMÄT TAPAHTUMAMME,

NE, JOTKA PIIRTÄNEET ARPIA SIELUUMME.

 

SEN MITEN TÄLLAISEKSI MUOKKAUTUNUT?

MIKSI EPÄILEE, PELKÄÄ, ON HAAVOITTUNUT?

 

KATSOIN JA VASTASIT KATSEESEENI,

SILMISSÄSI LÄMPÖ, HYVÄKSYNTÄSI.

IHOLLANI KOSKETUKSESI MUISTIJÄLKI,

SIELUANI PARANTAVA HAAVAGEELI.

 

#armo #arvaamaton #haave #kiitollisuus #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

VIERASKYNÄ - Puolison mietteitä

Rakastuminen keski-iässä 

RUNO - Rakkaalle

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

RUNO - Kommuniointi takkuaa

RUNO - Ihmisen ikävä toisen luo

Oma itsensä

Onnen olemus

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

BLOGIN ENSIJULKAISUSTA VUOSI

Aina ei jaksa eikä tanssita ruusuilla. Hyvää elämä voi silti olla, vaikkei niin hekumallista aina olisikaan. Mieheni työkuviot selkiintyivät nopsalla aikataululla. Äkkiseltään toisen kroppa totuttelee karun Pohjolan tapaan fyysiseen toimintaan, mies kun on ammatiltaan muurari. Minä ihmettelen kotimme hiljaisuutta ja virtuaaliskoolaan huomatessani yhden rajapyykin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MARRASKUUTA VAIKO MUUTA?

Meikätyttö on jotenkin tyhjän päällä. Marraskuuko osin syynä? Edessä on aikamoinen terveyskäyntirumba, tekee mieli jo etukäteen henkäistä. Lisäaikojakin pitää varailla jo sovittujen lisäksi. Ehkä pidän itselleni Huolihuuhteluhetken – rehellistä paskapuhetta ja huolien huuhdontaa. Illalla mennään pikkujouluilemaan parin tuttavapariskunnan kanssa ja Bryn Jonesia kuuntelemaan. Eiköhän mielikin siirry seuran ja musiikin myötä kevyemmille urille. Olen kuskina, joten nollausta ei tule. Toivon, että musiikki kolahtaa ja pääsee vähän tanssahtelemaankin. On tullut katsottua vain pari YouTube-videota. Ihan ookoolta vaikutti.

SUUNNITELMIA JA HAAVEITA

.. saa olla ja ne antavat voimia, kun on vähän vaikeaa. Etsin jotain uuttakin tämän blogin lisäksi, kohtuudella ja järkevästi. Kaikenlaista kivaa on ehdoteltukin ja saa laittaa lisääkin tulemaan. Jotain, johon tulisi ”himo”, jotain sytyttävää. Oman polun etsimistä ja toivottavasti löytämistäkin. Tässä vaiheessa elämää voi jo vähän hypätä tuntemattomaankin ja kokeilla. Asiat ensin mietityttävät, jäävät hautomismyssyyn, kunnes ratkaisu selkiytyy. Kuten tämä blogikirjoittamisen aloittaminenkin. Ja monta asiaa ja vaihetta kirjoitusten välissä.

PIENI MERKKIPÄIVÄ TÄNÄÄN - VUOSI SITTEN KERROIN FACEBOOKIN SYDÄNSARKOIDOOSIRYHMÄSSÄ BLOGISTANI

Ennen kuin blogi on näyttänyt siltä kuin se nyt näyttää, siihen ähelletty. Alkuun meni usea viikko, jotta blogin pohjamalli, asetukset ja moni muu asia löytyivät. Omat tieto- ja sovellustekniset taitoni olivat ruosteessa. Kirjoitin 6 ensimmäistä kirjoitusta sillä ajatuksella, että ne jäävät elämään vertaistukena, joita voi lukea, jos haluaa. Vuosi sitten minulla ei ollut suunnitelmaa siitä, kirjoittaisinko enempää. Blogi oli tuolloin ulkoisesti ja toiminnallisesti aika rääpäle, raakile. Harmi, ei tullut otettua yhtään kuvia. Hämäläiseltä meni kauan hmetellessäni kaikkia koukeroita ja hienouksia. Halusin blogin taipuvan sellaiseksi kuin itsestäni tuntui kivalta. Kiitos alkuaikojen korvaamattomasta avusta ja kannustuksesta – erityisesti esilukijoille, kommentoineille ja alkuaikoina tietoteknistä apuaan antaneille. Kiitos Marjo, Mika, Mikko ja Susa.

EI TULLUT TÄYSTYRMÄYSTÄ - JATKAN

Osa Facebookin Sydänsarkoidoosi -ryhmäläisistä lukivat nuo 8 ensimmäistä kirjoitustani tai ainakin jonkun, tasan vuosi sitten, jolloin heille blogista kerroin. Kommentit olivat kohteliaita - Hyvä, hyvä. Muutama lisäkirjoitus tuli mieleeni. Jatkoin kirjoittamista ja hiljalleen tekstit monipuolistuivat. Kirjoituksia on tullut raapustettua reilusti. Säännöllisemmin, lähes päivittäisen kirjoittamamisen aloitin vuoden vaihteen jälkeen. Pikkuhiljaa tuli himo tai tarve kirjoittaa, vaikka ajoittain on ollut epäilyksiä siitä, onko minulla annettavaa, sanottavaa. Tai sellaista, jota joku jaksaisi lukea. Kipuillessa olen palannut kirjoittamaan ja viis veisannut pidetäänkö niistä vai ei. Silti, on ihanan kannustavaa nähdä, että tykkäyksiä ja ihania kommentteja tulee – ja/tai palautetta ylipäänsä.

KIITOS LUKIJAT, SEURAAJAT JA KOMMENTOINEET.  
KIRJOITTAJA KIRSI JUNTUNEN KIITTÄÄ.


#haave #ilo #onni #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki


Kirjoituksia:

RUNO . Uskalletaan 


RUNO - Musiikin avulla 

RUNO - Unelmat

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - ITSENSÄ UNOHTANUT

Lasteni kasvaessa teineistä opiskelijoiksi alkoi itselläni jonkinlainen kriisi. Oman itsensä tiedostamaton ja tiedostettukin etsintä ja sisäinen muutos – lähinnä ajatusten muodossa. Aiemminkin toki kipuilin, niin kuin kaiketi me kaikki. Perjantaisessa kirjoituksessa hehkutinkin jo Pete Parkkosen esittämää Loppuun asti kappaletta. Jäin kuuntelemaan kappaletta eilen useaan kertaa ja runo pyrki pintaan. Biisin sanoilla on monta kerrosta ja mahdollista tulkintaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

YMMÄRRYS JÄLJELLÄ OLEVAN RUUTILANGAN LYHYYDESTÄ

 … eli monet yksittäiset tilanteet herättivät huomaamaan, että elämä voi loppua nopeastikin. Siitä alkoi funtsintatalkoot siitä millaisen loppuelämän itselleni haluan. Miten lyhentyvän lopun viettäisin? Pohdin, onko minulla oikeus olla itsekäs? Lopulta puntarointia, tilintekoa itseni kanssa ja päätös. Ajattelin, että olen ansainnut olla omissa nahoissani täydemmin oma itseni, itsenäisenä. Tunnustan unohtaneeni itseni ja tarpeeni, pitkäksi aikaa
LOPPUUN ASTI kappaleen sanat koskettivat, osuivat, kaivaen vanhoja tuntemuksia pintaan. 

Ikinä, ikinä, en olisi arvannut, että päätös johtaisi parisuhteeseen ja avioitumiseen. Elämä tuntuu juuri oikealta, täydeltä tälläisenaan.

 

ITSENSÄ UNOHTANUT

 

OMAT TARPEET, HAAVEET,

ITSE SIVUUN SIIRTÄMÄT.

MUIDEN HAAVEILLA ELÄNYT,

AUTTANUT, MAHDOLLISTANUT.

 

LÖYTYISIKÖ SISÄLTÄ VIELÄ TUTTUA?

TUNNISTAISIKO OMAKSEEN?

ONKO JÄLJELLÄ OMAA TAHTOA, TARPEITA?

PALAUTUISIKO TOIVEET JO UNOHTUNEET?

 

ELÄMÄN ALHOSSA, ELON YSKÄHDELLESSÄ.

MATKASSA, MUUTOKSEN TUULISSA,

MUOVAUTUEN, MUOTTIAAN HAKIEN,

MIELENRAUHAA, TOIVEITAAN ETSIEN.

 

LÖYTÄISIKÖ PEILIKUVANSA,

TUNNISTAISIKO SISIMPÄNSÄ?

JOTAIN VANHAA VIELÄ TALLELLA,

PALJON UUTTA MUUTTUNEESSA.

 

ITSENSÄ UNOHTANUT,

TARPEENSA, TAHTONSA LÖYTÄNYT.


TAHDON OLLA MULLE JOKU,

JOTA EN OO UNOHTANUT.

(Runon viimeinen lause on LAINAUS laulusta LOPPUUN ASTI, jonka Pete Parkkonen esitti Vain elämää 2022 formaatissa, tekijöitä en tiedä)

 

#ahdistus #haave  #mielenrauha #myotatunto #onni #reunallapelottaa #runo #toivo


Kirjoituksia:

RUNO - Itsetutkiskelua 


RUNO - Muistot haalenneet


Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – MEISTÄ ON MONEKSI

Äiti ja isä ovat paljon, paljon muutakin kuin vain vanhemman roolinsa tai elämänvaiheensa. Sairas ei elä vain sairastaakseen. Jokaisella on päivän ja arjen puuhansa tylsistymisineen, iloineen ja harmeineen. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

JOKAINEN HALUAA 

...tulla kohdatuksi kokonaisena ihmisenä, sellaisena kuin on. Ominaispiirteineen, luonteineen ja siihen asti oppimansa ja omaksumansa kera. Jokainen on eilisensä, nykyisyytensä ja jo matkalle eteenpäin. Alituisesti muuttumassa.

 

MEISTÄ ON MONEKSI

 

ERILAISIN ELÄMÄN EVÄIN,

OMINAISUUKSIN, LÄHTÖKOHDIN.

MONENLAISILLA PERSOONILLA,

ULKONÄÖLLÄ, LUONTEENPIIRTEILLÄ.

 .

PUUHAATEN, AHERTAEN,

EREHTYENMOKATEN,

SUUNNITTELEN, ETSIEN,

MUUTTUEN, KAIVATEN, 


ILOISENA, AHDISTUNEENA,

ONNELLISENA, SUREVANA,

JOKA HETKESSÄ RIITTÄVÄNÄ.


TOISENA HETKENÄ AUTETTAVISSA,

TOISESSA AJASSA AUTTAJANA

LAPSENA, AIKUISENA, VANHUKSENA.

ELON KEHÄÄ TAKAISIN KIERTÄMÄSSÄ.


HYVÄKSYEN ELETYN MENNEISYYDEN,

NYKYISEN OLON JA TULEVAN RANNAN.

SIELUSSAAN SEN HETKINEN RAUHA.

Kevennyksenä Kamala luonto 22-3256

#haave #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Jos voisin

Myötätunto 

RUNO - Itsetutkiskelua

Uskallus

Vahvaa suorittamista

RUNO - Älä jämähdä

RUNO - Hyvin sä vedät!

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

HEMMOTTELUA, OSTOKSIA JA KAHVIHETKI

Kuva sisältää omaa tuotesijoittelua ;)

Kansainvälinen vertaistuen päivä, huraa! Aiheesta kirjoitin viikko sitten. Eilispäiväni kului pikkuasioita hoidellen. Kävin ripsihuollossa ja ystävän kanssa ihmeteltiin kahvikupposen ääressä maailmanmenoa. Aina löytyy hankittavaa ja nyt se olikin huisin tarpeellista - auton lasiraappa-lumiharjat. Apteekistakin piti noutaa täydennystä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ETUKÄTEEN HUOLEHTIMINEN

Elämä jatkuu aina jollain tavalla siihen pisteeseen asti kun se ei enää jatku. Välissä pitäisi osata nakata odotettavissa olevat huolet ajatustensa hattuhyllylle. Siellä ne odottavat.

Osaisipa suhtautua tulevaan ilman ennakkoon panikoimista, ilman varautumissulkeisia. Asioita tulee vastaan elämässä - kaikenlaisia ihan jokaiselle. Välissä voisi yrittää nauttia, ihan hyvistä asioista, Niistä joita jokainen voi ainakin kaivelemalla löytää. Osaisikohan, jos kovasti yrittäisi?

Politiikan puolella on jyrkkiä sanankäänteitä ja painostava tunnelma. Se heijastuu meihin pieniin maan matosiinkin. Uutisia ei oikein tee mieli kuin pikaisesti vilkaista, kun ei siellä enää tunnu olevan kuin synkkiä tai painostavia uutisia. Niitä, joita kukaan ei uniinsa haluaisi seuralaiseksi.

Kuvan lähde Facebook - mm. Karpatiat ry

HYVÄÄ KANSAINVÄLISEN VERTAISTUEN PÄIVÄÄ

 OMA viikon takainen kirjoitus vapaaehtoistyöstä ja vertaistuesta aiheesta löytyy Linkkiluettelosta.

VÄHÄN VALONKAJOA PIMEYTEEN

Päivät pidentyvät vauhdilla. Meinaan kaivella kynttilät kaapista ja pikkuhiljaa alkaa nauttimaan elävistä liekeistä. Juu, mikrohiukkasia ja kaikkea kamalaa. Vielä näillä kapisilla sarkoidoosin ja syövän syömillä keuhkonriekaleilla hengitellään. Ai kauhia! Ajattelin olla vähän vallaton, sillä olen tullut hiljalleen siihen johtopäätökseen, että saatan ennen pitkää ihan kuollakin. Ehkä edes kynttilänlepatuksia rikkaampana ja onnellisempana.

Kamala Luonto 14 S. Putro - 946


#alakulo #haave #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa  #toivo #vertaistuki #ystava


Kirjoituksia:

Hyvännäköinen

RUNO - Tapaaminen livenä

RUNO - Kohdallaan

Ystävälle

RUNO - Minireissulla

RUNO - Toivon valintoja

Oodi vapaaehtoistyölle ja vertaistuelle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

MITTARILUKEMAKSI 55

Taas vuotta vanhempi. Näillä lukemilla sekään ei ole itsestään selvää. Muistiini on porautunut lähinnä 2 synttäriäni. 30-vuotispäiväni vietin pelon sekaisissa tunnelmissa heikossa hapessa Jorvin sairaalassa parin-kolmen päivän tiputuksessa esikoiseni odotuksen pulmissa. 50-vuotispäivänäni pakkasin ja järjestelin asioita. Olin lähdössä parin päivän päästä äitini kanssa Alpeilta Rivieralle nimiselle kiertomatkalle. Ensimmäinen itsekäs teko hyvin, hyvin pitkään aikaan. Sen olin mielestäni ansainnut ja ihmeellisen upea matka se olikin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

EHTOOPUOLELLA

Retroa ja muinaismuistohan sitä jo nuorempien sukupolvien mittapuulla on. Aikakäsitys muuttuu vanhetessa. Tuntuu, että moni elää tässä iässä vallan mainiota elämänvaihetta. Jokaisen elämä ja aikajana on niin erilainen. Toisilla tasaisen vakaata ja toisilla kuoppaisempaa menoa. Kaikkien todennäköisyyksien perusteella itse olen loppusuoralla. Puolivälin pyykki on ainakin ohitettu. Asia ei tunnu pahalta, asia on niin kuin Kai Hyttinen laulaa: ”Käymään vaan, tänne tullaan eikä olemaan”. 

Eilisiltana Facebook huomautti 4.9.2014 muistosta.
50-vuotisreissulta          
Olin kirjoittanut facebook-kavereilleni: ” JATKOAJALLA VOL 1. Sydäntä paranneltiin 25.8. Meilahdessa. Mirtaaliläppä korjattiin bioläpällä. Sairaalassaolo ei tietenkään mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta siihenhän on jo totuttu. Kotona kuitenkin, 24/7 yllä pidettävän tukiliivin kera. Rakkaat naamakamut, joudutte jälleen kestämään päivityksiäni 😉”

-         XXX

      On yhä tavattoman ihana hengailla täällä eläväisten kirjoissa. 

EI SUUNNITELMIA, MUTTA HAAVEITA TOKI

kiertomatkalta             
Ykköstoiveenani on, että olisin vielä pitkään sellaisessa voinnissa, että eläminen tuntuisi hyvältä. Jokainen halunnee vaihtaa hiippakuntaa Niksnaks, ihan yhtäkkiä ilman kärsimystä. Siitä miten lähdemme, emme itse päätä emmekä juuri voi vaikuttaa siihen, miten pitkä loppusuora kullekin on suotu.

Toivon, että elämä suo vielä hyviä hetkiä läheisteni ja ystävien kanssa. Kenties ikimuistoisia hyvänmielen tapaamisia, kohtaamisia, menoja ja elämyksiä.

Linkki:

YouTube - Kai Hyttinen - Käymään vaan

Spotify - Kai Hyttinen - Käymään vaan

#ilo #haave #kiitollisuus #onni #reunallaepelottaa #toivo


Kirjoituksia:

Ajan kulumisesta

Vanhemmiten 

RUNO - Uskalletaan

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Itsetutkiskelua

RUNO - Unelmat

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - KAUNISTA JA HYVÄÄ

... laulaa Marko Maunukselakin kauniissa kappaleessakin. Blogi on kieppunut puolisentoista kuukautta Blogit.fi:n Kaikki suomen blogit-listalla 37–40 sijoilla. Tänään 36.s. SUURKIITOS lukijat!!

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

USKALIKOT

… voivat liittyä kuvalla tai ilman blogin pääsivulle klikkaamalla kohtaan SEURAAJAT, jossa näkyy minikuvia ja hahmoja.

TUUMAILUJA

Olen tehnyt mietintätyötä itseni kanssa. Kolmisen kuukautta on ollut jatkuvaa tutkimusrumbaa ja voinnin alakuloa. Aktiivia tulehdusta ei sydämessä ollut eikä syöpäläinenkään ole nostanut päätään (molempiin perään iso KOP, KOP). Päätin siirtää tuonnemmas pari tutkimusta ja jään kuulostelemaan toki oireilua. Verisuonieni säästämiseksi yritetään pidentää hyytymisarvon mittausvälejä, muutahan ei oikein voi. Toivon siis, että labrakäyntejä olisi harvemmin. Pysyviä kanyylejä – keskuslaskimokatetreja tms. en haluaisi. Niissä on huoltamista ja tulehdusriskinsä. Yritän elää yhä tyytyväisemmin ja tyyneydellä. Josko suonetkin ja koko mimmi rauhoittuisi. Onko tämä sitten itsensä rakastamisen opettelua, luulen. Kokeilkaa tekin!

Yritetään keskittää ajatuksemme kaikkeen, mikä on kuitenkin vielä ihan hyvin. Katsotaan tarkemmin, kuunnellaan toisiamme enemmän ja yritetään oppia arvostamaan asioita, jotka eivät ole niin itsestään selviä kuin äkkiseltään tuumaisi.


KAUNISTA JA HYVÄÄ

 

PERUSELON RULLATESSA,

HUOMIOI ELÄMÄN HYVÄ,

LUONNON KAUNEUS,

ELÄMÄN JATKUVUUS.

 

ARJEN HUOLIEN PAINAESSA,

KAIVETAAN EVÄÄKSI EMPATIAA,

TARJOTAAN VÄHÄN SYMPATIAA.

 

PIENET HETKISET,

MUISTOJEN KETJUUN,

KAUNIIT SANAT,

ELÄMÄN REPPUUN.

 

KIITOS, PYSYTÄÄN YHDESSÄ PINNALLA!!


Linkkiluettelo:

YouTube - Marko Maunuksela - Kaunista ja hyvää

Spotify - Marko Maunuksela - Kaunista ja hyvää 

#ilo #kiitollisuus #mielenrauha #onni #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Sanoittamisen vaikeus

RUNO - Mielihyvää

RUNO - Musiikin avulla

Sietää, sietää

Myötätunto

RUNO - Epätäydellisyys

RUNO - Sairaan eloa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - RAKKAALLE VUOSIPÄIVÄNÄMME

Tutustuimme ensi kerran tasan kolme vuotta sitten, keskusteltuamme somen ja puhelimen kautta useita tunteja. Ensitapaamisemme oli hyppy tuntemattomaan, pitkä. Otin koirankin turvaksi mukaan. En ollut enää ajatellut voivani elää parisuhteessa, kunnes tapasimme. Tunsin kuin olisin tullut kotiin. Hääpäivästämme on tasan 2 vuotta. Lupaan Rakastaa, ihan joka päivä.

Linkeissä aiempia kirjoituksiani.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

MONTA KARIKKOA

Tällä iällä on omaa elämänhistoriaa, omia maneereja ja suhteeseen heijastuvaa. Molemmilla omansa, ei vain naminamia. Väsymyksen, ahdistuksen, pelon ja epätoivon läpikin on taisteltu, yhdessä hetki ja päivä kerrallaan. Opeteltu tuntemaan, keskustelemaan, rakastamaan ja pyytämään anteeksi.

HITSAUDUTAAN YHTEEN

Polullemme on ehtinyt tulla sekä terveyshuolia että työsi tuomia rasitteita, jotka ovat heijastuneet arkeemme ja elämäämme. Olet ainutlaatuinen mies, sillä kykenet keskustelemaan. Et epäröi purkaa ajatuksiasi ja tapahtuneita päreiksi. Olet menneisyytesi murskaama, mutta muuttunut suhteemme avulla ja aikana. Kumpikin kipuilemme omaa kasvuamme ja joudumme elämään menneisyytemme kanssa. Opetellaan ja hitsaudutaan, ajan myötä yhä paremmin.

En kaipaa naminamia enkä jaksaisi, tuskin kukaan, ainaista pumpulissa pyöriskelyä ja hekumassa liihottelua. Kaipaan rinnalla kulkijaa, uskollista ja ymmärtävää. Ikuisesti rakastavaa. Sellainen sinä olet.


 RAKKAALLE VUOSIPÄIVÄNÄMME

 

ENSIMETREISTÄ PUHUA PULPUTIT,

KERROIT JA KUVASIT.

IHAN KAIKESTA, 

HARMAAN SÄVYISTÄ

 JA TUMMAAKIN TUMMEMMISTAKIN.

 

ET SÄIKKYNYT PUUTTEITANI,

VAJAVAISTA TERVEYTTÄNI,

ET ARVOSTELLUT, SANOITTANUT,

VAAN MUITTA MUTKITTA HYVÄKSYIT.

 

PÄIVIÄMME ON VARJOSTANUT ITKU,

AHDISTUS, UNETTOMUUS, EPÄTOIVO.

 

MUTTA, SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS.

NIIN KAIKENKATTAVAA,

SYVÄN HYVÄÄ PYSYVÄÄ.

INTOHIMOA, LEIKITTELYÄ,

KESKINÄISTÄ KEMIAA.

 

HITSAUDUTTU YHTEEN,

PITKÄMIELISEN LEMPEÄÄN,

HERSYVÄN HAUSKAAN,

KAIKEN KESTÄVÄÄN,

RAKKAUDELLISEEN ELÄMÄÄN.


KIITOS RAKAS,

KUN SAAVUIT ELÄMÄÄNI

JA HYVÄKSYIT MINUT,

JUURI TÄLLAISENA KUIN OLEN.

 


#armo #haave #ilo #kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo 

Kirjoituksia:

VIERASKYNÄ - Puolison mietteitä

RUNO - Rakkaalle 

Mitä rakkaus on?

RUNO - Kuosissaan

RUNO - Onnellista myhäilyä

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Jos tietäisi

RUNO - Olen tässä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikatKIITOS JA KUMARRUS.