Reunalla pelottaa

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

RUNO - Jos voisin

RUNO - Jos käykin hyvin

RUNO - Jos tietäisi

RUNO - Rakkauden maljasta joimme

RUNO - Intohimon pyörteessä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - HANKALAA - Runojen sarja 18. osa

Ensimmäinen avio- ja toinen yhteinen vuotemme päättyi Tukholman reissuun. Matkat laivalla olivat kamalia, sillä koronarajoitukset-ja pelko. Käytävät, ravintolat - koko laiva oli lähes autio. Sääkin oli harmaa ja sateinen, ehkä kuvastaen jotenkin omaakin hämmentyneisyyttä ja ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

VÄSYMYSTÄ

Kun kampitetaan usein, saa välillä kerättyä taistele- ja toimi-moodin. Toisinaan romahtelee. Inhimillistä, elää kaikilla tunteilla. Vertaistukijana ja omasta kokemuksesta tiedän, että näin se ihmiselo menee - ja pitääkin mennä. Ei kai kellään elämä ole pelkkää tasaista? Onneksi on vaihteluita elämän käyrässä ja kulussa (sarkastinen puoleni hihittää) .

Olen pääsääntöisesti sinut sairauksieni ja vastoinkäymisten kanssa ja sen, mitä mahtaa vielä eteen tulla. Tosin en panisi vastaan, jos olisi pitkiä rauhaisia aikojakin. Kateutta ja miksi minulle tai meille - ajatuksia pyrin tietoisesti välttämään. Miksei? Monille tapahtuu pahoja asioita - kysymättä ja pyytämättä.

HANKALAA ON, KUN

Koronan takia yksinäisyys lisääntyi, vähän erakoksihan tunsi itsensä. Asioita, jotka voivat hajota, niitä meillä hajosi. Rahan menoa, lisävaivaa. Enää en jaksanut, kuten ennen leikkausta tai vuosi sitten. Rintakivut liikkuessa olivat inhoja. Aiemmissa angiografioissa sepelvaltimot olivat puhtaat. Tehtiin sydämen verisuonten angiografia, jossa tutkittiin myös pienet valtimohaarat ja suonet. Tutkimus oli mikrovaskulaarimittaus, joka tehtiin rintakivun, hengenahdistuksen ja huimausten takia. Mikrovaskulaarivaivaan ei ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa. Näin pieniin suoniin ei kyetä tekemään esim. pallolaajennusta. Nuo pienet verisuonet eivät laajene tarpeen vaatiessa tai supistelevat epätarkoituksenmukaisesti aiheuttaen sepelvaltimotaudin oireita. No, mokoma lisättiin sairauskirjooni. Verenpaineeni ja sykkeeni on alhainen eikä nitro sopinut. Välillä käytän nitrosuihketta, joka vähän helpottaa. Elämä oli jotensakin ...

Tarinamme - Runojen sarja 18. osa

HANKALAA

PALJON HYVÄÄ, TURVALLISTA.

KODIN LÄMPÖ, TALON TURVA.

TERVEYSHUOLIA, VOINNIN LASKUA.

PELKOJA, EPÄILYKSIÄ,

SIITÄ JA TÄSTÄ LOISTELUSTA.

JOS VAIKKA MISTÄ OIREILUSTA.

JOSPA JOSKUS MIKÄÄN,

EI RIKKOONTUISI,

EI SOPIMUSTAAN IRTISANOISI,

EI ELÄMÄÄ HANKALOITTAISI,

EI KUKKAROA VEROTTAISI.

MILLAISTA OLISIKAAN SELLAINEN ELÄMÄ,

JOKA EI OLISI NIIN MONIN TAVOIN HANKALAA?

#ahdistus #alakulo #kipu #mikrovaskulaarivaurio #reunallapelottaa #runo #sairas #sydan #toivo

Kirjoituksia:

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Oma kuolevaisuus

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Jos käykin hyvin

RUNO - Jos tietäisi

RUNO - Aina on lupa haaveilla

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - HUOLIA HUOLIEN PERÄÄN - Runojen sarja 17. osa

Keuhkosyöpäleikkauksen, sydänläpän hyytymien ja jalkapöydän murskajaisteni jälkeen oli ensimmäinen käynti keuhko- ja syöpälääkärillä. Eka käynti- pientä nesteilyä ja keuhkolohkon poiston jälkeinen tilanne . MUTTA ..

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

SE MUTTA JA LÄHEISTEN OSA

.. mutta, TT-kuvissa oli rinnoissa jotain, joka pitäisi tarkistaa. Kolmen päivän päästä olin jo naistenklinikalla mammografiassa. Lääkärit tutkivat ja ottivat molemmista paksuneulanäytteitä. Lääkäreistä (erikois- ja erikoistuva) kyseessä oli mastopatia, ei syöpä. MUTTA, tarvittaessa herkästi yhteys. Helpotuksen huokaus. Könkkäsin keppi-pyörätuoli menetelmällä talvipakkasessa taksiin. Tästäkin pääsi vähän kuin koira veräjästä. Elämän epävarmuus aiheutti silti alituista pelkoa. Tuntui, että kampitettiin koko ajan. Tuore aviopari eli pelon kuplassa. Eikö ollut jo riittävän rankkaa?

Olimme pandemian alettua lähes eristäytyneet ulkomaailmasta. Mieheni töissä moni oli sairastanut koronan ja muita rohinatauteja. Miehen oli töissään käytävä ja minun terveyskäynneilläni. Mies sai keuhkokuumeen. Raavas fyysistä työtä tekevä olikin potilas. Pelottavan huonossa kunnossa oli. Meidän molempien menneisyys kummitteli tuohon aikaan tuoden mielipahaa ja surua elämäämme. Ei ollut hehkeää elomme, ei. Oli pää hajota. En ole oikein ikinä kestänyt läheisteni sairastamista. Lasteni sairastaminen oli itselle henkisesti ja fyysisestikin vaikeaa valvomisineen. Sain taas muistutuksen siitä, miten avuton olo läheisillä onkaan. Kun haluaisi, muttei voi eikä kykene auttamaan. Tapahtuu, mitä tapahtuu. Voimme vaan rukoilla ja toivoa. Kaipasin totisesti syliä ja olkapäätä.

LAMAANNUS

Mies ei kestänyt ajatusta, että pitäisi käydä läpi kaikkia ”lopullisia” asioita. Minä kävin läpi kutakuinkin kaikki lopullisuudet. Kyselin hautapaikoista, luin kuolemasta, viimeisestä tahdosta, hoito- ja hoivatahdosta ja vierailin hautaustoimistossa. Testamentit kävimme tekemässä. Lamaannus lienee oikea sana, jonka keskellä elimme. Toisinaan mietin, oliko tämä kaikki miehelleni liikaa. Olisiko pitänyt perua häämme? Olin aika sirpaleina mieheni puolesta. Koin huonoa omatuntoa, vaikka tiesin, etten sairauksiani ollut omilla valinnoilla tai tekemisilläni aiheuttanut.

Sattumaa, irvokasta ja hitonmoista huonojen lottovoittojen arpaonnea. Mietin, olisiko mies valinnut samoin – loppuelämän ja avioitumisen kanssani - JOS olisi ensitapaamisen alussa saanut kurkistaa tulevaan. Kipuilin ja nyyhkin miehelleni. Hän vakuutti, että tämä oli silti ollut hänen elämänsä parasta aikaa ja yhä valitsisi elämän kanssani. Kaiken se kestää ...

Vaikea tilanne, trauma ja lamaannus heijastui väsymyksenä, myös läheisiämme kohtaan. Ei vaan jaksanut, oikein seurustella, olla ja puhuakaan. Olimme kai niin pohjattoman rikki, ettei kyetty antamaan muille tilaa eikä olla läsnä yhtään enempää. Siten kuin olisi halunnut. Tulkittiin varmasti toisten hyvää tarkoittavia sanoja ja lähestymisiäkin väärin. Syvät pahoittelut siitä. Koronapelko oli myös paskamainen taustavieras mielen pohjalla ja vähäisillä vierailuillakin.

TOINEN KEUHKO-SYÖPÄLÄÄKÄRIKÄYNTI

Keuhkot oli yhä ok. MUTTA -TT-kuvissa kilpirauhasessa oli jotain. Nopeasti tuli aika spesialistille. Kilpirauhanen ultrattiin. Koepaloja ei tarvinnut ottaa, sillä muutokset olivat lääkärin mukaan, mitä ilmeisimmin, vaarattomia. Olin huojentunut, mutta voi, miten väsynyt. Melkein varmasti EI rinnoissa eikä kilpirauhasessa olisi syöpää. Helpottavaa, mutta välillä sitä mietti, että miksi kuvissa oli aina jotain hälyttävää? Ei pitäisi miettiä, mutta voiko olla miettimättäkään? Etenkään, kun tietää, että keuhkosyöpä voi levitä minne tahansa. Tai joillain on usea erillinen syöpä. Olihan kilpirauhasessani jo ollut tulehdus 20 maaliskuussa, joka tulkittiin lääkeaineen aiheuttamana. Ehkä olikin, ehkä ...
Kesällä sulkapallon läpsyttely eikä oikein kävelylenkitkään sujuneet. Usein iski puristava rintakipu, jonka aikana vaan haukkoi henkeä. Ensimmäinen aviovuosi ja toinen yhteinen vuosi alkoi lähestyä loppuaan.

Tarinamme - Runojen sarja 17. osa

Pitkäaikaissairaalla ...

HUOLIA HUOLIEN PERÄÄN

STRESSIÄ PÄÄLLE STRESSIN,

HUOLIA HUOLIEN PERÄÄN.

ALITAJUISTA, JÄYTÄVÄÄ, KYLMÄÄVÄÄ,

KURKUSSA, VATSASSA, MIELEN POHJALLA.

LAMAANNUTTAVAA, PELKOTILOINA HERÄTTÄVÄÄ.

EI POISTU AJATUKSISTA, EI LÄHDE PYYTÄMÄLLÄ.

ONNEKSI RINNALLA TOINEN,

JAKAEN, YRITTÄÄ YMMÄRTÄEN,

KAIKEN TÄMÄN KAUHEUDEN,

VUOKSI RAKKAUDEN.

#armo #keuhkosyopa #mielenrauha #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #syopa #toivo

Kirjoituksia:

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Oma kuolevaisuus

RUNO - Kun ei riitä itselleen

RUNO - Helppo hengittää

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Ihmisen ikävä toisen luo

RUNO - Aina on lupa haaveilla

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - PELKOA JA EPÄVARMUUTTA - Runojen sarja 16. osa

Häät ja leikkaus jäivät taakse. Syövän suhteen seurantaa. Leikkauksesta kivuttomaksi kesti pari kuukautta. Naiseuteni oli hetkisen hukassa kipujen ja arpien myötä. Ei ollut hehkeä morsio eikä kiihkeä ollut kuherruskuukautemme leikkausta seuranneet kolme viikkoa. Henkinen laita oli hontelolla tolalla.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KUHERRUSKUUKAUTEMME

... vihkimistä seurannut leikkauksen aikaistaminen kaiketi aiheutti sen, että kuherrusviikko on vain osin muistissa. Läheisyyttä ja ihanaa yhteiseloa toki. Ne leikkausta edeltävät käynnit. Asiapapereiden, some- ja eri rekisteritietojane, henkilö- ja muiden korttien uusimisia. Yhdessäoloa. Ja ... aika on jollain lailla sumun peitossa. Ehkä vain tarrauduimme hetkeen, luulen. Olo kun ei leikkaukseen mennessä ollut täysin luottavainen, sillä hokivat leikkauksen olevan (minulle) ison.

Syöpää se pirullinen loistelu PET-kuvissa oli. Outo oli leikkauksen jälkikäynnin kirurgin lausahdus: "Katsottiin, ettei sydämesi kestäisi hoitoja. Ja - ainahan voidaan leikata, jos voidaan." Hän lausui asian sillä ilmeellä, että tuntui hänen haluavan jo viilailla leikkauskalustoaan. Siinä oli empatia huipussaan. Tämä 5 minuutin käynnillä.

Muuttunut tilanne vaatii aina sulatteluaikansa, ihmismieli-parka. Ja osin vaatii yhä. Sydän-keuhko- ja muuhun oireiluun olen tottunut, mutta syöpä. Ei ollut hyvä kombo eikä lisä, kenenkään mielestä.

Itsetuntoaan naiseuttaan sain etsiskellä pidempään. Läheisiä kosketuksia ei voinut eikä kyennyt ajatella eikä vastaanottaa. Halailua ja kainalossa oloa oli kyllä runsaasti. Ehkä tartuimme toisiimme kuin hukkuvat oljenkorteen?

Jottei elämä olisi mitenkään liian lällyn imelää alkoi 11/2020 tuntua painon tunnetta ja kipua rintani keskikohdalla. Sydän vai keuhkot? Oireilu ei helpottanut ja itselle tuli muistikuva kahden vuoden takaa, jolloin leikattuun sydänläppääni oli tullut isommin hyytymää. Kardiologille pääsin loppukuusta. Valitettavasti olin oikeassa. Taas tutkimusrumbaa. Selvisi myös, että hyytymisseuranta täytyy tehdä jatkossa käsivarresta. Kukaan ei tiennyt mitä voitaisiin tehdä tai voitaisiinko oikein mitään ellei lääkenostolla hyytymät aukene. Totisia olivat kardiologien katseet. Hyytymislääkkeen seurantarajaa kohotettiin korkealle ja pikkuvälille pitäisi osua, jottei tämä enää ikinä toistuisi. Olo oli tukala, mutta ajan myötä helpotti, parin kuukauden päästä oltiin jo normaalin rajoissa. Hyytymä lähti tiuhalla seurannalla ja isoilla hyytymislääkeannoksilla ja alkuun tietysti piikeilläkin.

Jottei elämä olisi liian helppoa järjestin sydäntraumasta selvittyäni ihan itse kotitapaturmaj ja jalkapöydän murskaantumisen. Sen kanssa menikin lopputalvi eikä siitä koskaan normia tule. Kepit ja tukikenkä - eristäytymistä kotiin - vaikka oli sitä korona-ajan eristäytymistäkin. Huh. Olimme alkuvuodesta 2021 henkisesti aivan loppuja, kaiken tämän rumban ja hädän jälkeen.

Niin vain on elämäni jatkunut - henkäys kerrallaan. Ihmeellistä ja ihanaa.

Tarinamme - Runojen sarja 16. osa

Pitkäaikaissairaan osa on sietää ...

PELKOA JA EPÄVARMUUTTA

EPÄVARMUUS JÄYTÄÄ,

AJATUSTEN SEILATESSA.

POHTII,

VAIKKEI HALUAISI,

LOPPUA, LOPUN ALKUA.

MIETTII,

VAIKKEI KANNATTAISI.

TULEVIA KOITOKSIA,

JAKSAMISTA, KIPUJA,

SITÄ … LOPULLISTA MÄÄRÄSATAMAA.

AJATUKSISSA PYÖRII SUURENSUURI KYSYMYS,

MIKÄ ON TÄMÄN PELON OPPI JA MERKITYS?

#armo #keuhkosyopa #mielenrauha #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #syopa #toivo

Kirjoituksia:

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

RUNO - Kun ei riitä itselleen

RUNO - Helppo hengittää

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Ihmisen ikävä toisen luo

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - EI HOITOJA - Runojen sarja 15. osa

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Vajaa kolme vuotta keuhkosyöpäleikkauksestani. Parantumaton, syöpäsoluja kun oli keuhkon lisäksi imusolmukkeissa. Tavallisesti olisi aloitettu sytot ja säteet. Katsottiin, ettei raihnainen sydämeni niitä kestäsi. Täsmälääke olisi, MUTTA ..

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

LÄÄKKEIDEN KORVATTAVUUUS

Keuhkosyövän hoidossa on useita kohdennettuja lääkkeitä. Täsmälääkkeillä voidaan saada huomattavasti pidempi tautivapaa aika kuin solunsalpaajilla. Isolle osalle ne voivat tuoda useita oikein hyviä lisävuosia. Lääke on tablettimuotoinen ja kotona nautittava.
Suomessa lääkkeiden hintalautakunta HILA määrittää lääkeryhmien viitehinnat ja päättää lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvat lääkevalmisteet, niiden korvattavuuden ja tukkuhinnat. Kela vastaa Hilan korvattavuuspäätösten toteuttamisesta. Syöpäkasvaimestani löytyi aktivoiva mutaatio anaplastisen lymfoomakinaasin geenin uudelleenjärjestymä eli ALK+.

Keuhkosyöpääni on täsmälääke, johon saisin reseptin. En voi saada lääkekorvausta ennenkuin kehossani on todettu etäpesäke. Kun näin käy, paikallisesti levinnyt syöpäni siirtyy IV-asteeseen = levinnyt syöpä. Saisin lääkkeen itse maksaen, mutta siihen eivät varani veny.

VOINNIN SEURANTA

Vaivoista huolimatta olen onnekas, sillä syövän etäpesäkkeitä ei ole todettu, kop kop. Syöpäleikkausta seurannut shokki ja se, ettei syöpääni hoideta, on osin yhä stressaavaa. Alkuun asiaa tuumi itsekseen, mietti muiden kanssa ja kyselin Luojaltakin Miksi tämäkin juuri nyt ? Elin tuolloin elämäni kauneinta aikaa löydettyäni elämäni rakkauden.

Asian miettimisen olen tietoisesti sittemmin siirtänyt sivuun. Tämä on yksi käänne, vaihe ja asia polullani. Asia ja sairauteni vaiheet ovat tuottaneet tuskaa ja pelkoa myös läheisilleni. Sairastaminen kun usein , sairaan lisäksi, koskettaa monia muitakin.

Kropassani on lähes 21 sairasvuoden aikana riittänyt tuntemuksia. Pitkäaikaissairaan vointimuutosten huomiointi on tärkeää ja stressaavaa. Koen vielä elämänjanoa. Minulla on rakkaita, jotka arvostavat sitä, että hengaan yhä täällä maan päällä. Siitä olen hyvin, hyvin kiitollinen ja onnellinen.

Tarinamme - Runojen sarja 15. osa

EI HOITOJA

EI SYTOSTAATTEJA,
EI SÄDEHOITOJA.
EI NIIN YHTÄÄN MITÄÄN.

TÄYTYISI TYYNESTI ODOTTAA,

SYÖPÄSOLUJEN HYÖKKÄYSTÄ,

LEVIÄMISTÄ, ETÄPESÄKKEITÄ.

KUN JO VALMIIKSI LIIAN,

HAURAS, SAIRAS, VARATON,

LÄÄKEKUORMAA KESTÄMÄTÖN.

#armo #arvaamaton #keuhkosyopa #mielenrauha #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #syopa #toivo

Kirjoituksia:

Keuhkosyövästä faktoja

Toivorikkaan ja ihan hyvän elämän jäljillä - Kirjoitukseni Karpatiat-lehteen

Kirjoitukseni Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-blogiin - Hyvä elämä ja armo

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

TOIVO ja TUKI-kirjoitukseni - Siskot, matka, jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

HYVÄ ELÄMÄ ja ARMO-kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Rakastuminen keski-iässä

RUNO - Rakkauden maljasta joimme

KIRJOITTAJAN sairauksista

Ei se syöpää ole - sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet

Keuhkosyöpätietoisuus kk - leima, sairauden löytäminen ja hoito ontuvat

Vastasin kirjoitushaasteeseen - Kustannustehokkuutta syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin

kirjoitushaasteen vastaus 2: - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Tutkimuksiin pääsyvaikeuksien takia keuhkosyöpää ei usein voida parantaa

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Katsoin Häät ennen hautajaisia

Keuhkosyöpä - Hoitoja & vaihtoehtoja ei etsitä - liian moni kuolee liian varhain

Keuhkosyöpä - Miltä tuntuisi, jos oireita ei uskota ja syöpä leviää??

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - IKUISESTI OMASI - Runojen sarja 13. osa

Välttääksemme ylimääräistä hössötystä ja stressiä olimme päättäneet, että hääpäivämme on koruton. Aikuiseen tapaan keskinäisen sitoutumisen ja rakkauden tunnustus Jumalan silmien alla.
Koronarajoitukset olivat tuolloin voimassa. Kirkossa ja kokoontumisissa olisi saanut olla max 10 henkeä. Vihkipäivämme oli arkipäivä, silti saimme vihkimisen onnistumaan kaunissa lähikirkossamme. Se oli se isoin ja tärkein asia - meille.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

EHKÄ LOUKKASIMME

... joitain läheisiämme itsekkäällä ratkaisullamme. Pahoittelut. Tilanteemme oli niin absurdi, että minkäänlaisia riemu-riekkumajuhlia emme kyenneet edes ajattelemaan. Ei ollut voimia suunnitella eikä tehdä. Päädyimme mahdollisimman stressittömään vaihtoehtoon.
Lähes 3 kuukautta aiemmin otettujen PET-kuvien loistelut olivat poikineet minulle, tupakoimattomalle, keuhkosyöpäepäilyn. Ennen vihkimistämme, monen mutkan ja vuoristoratamaisten vaiheiden kautta minut oli asetettu leikkausjonoon. Jonohoitajan mukaan leikkauspäivään olisi vielä kuukausi, ehkä kaksikin.
Pidimme kotikutoiset minihäämme. Päivä oli ikimuistoinen. Emme keksittyneet vihkipäivänämme yhteenkään huoleen, vaan ainoastaan toisiimme. Ajattelimme, että mitä tahansa tulevaisuus tuo eteemme, siitä selviäisimme yhdessä.

Tarinamme - Runojen sarja 13. osa

IKUISESTI OMASI

VASTAVIHITTYINÄ,

KOTINSA RAUHASSA,

SYLIKKÄIN PORTAILLA.

KATSOIVAT SAMAAN SUUNTAAN,

RAKKAUDEN LOISTE SILMISSÄÄN.

OLIVAT

ONNENSA TÄYTTÄMIÄ,

LUOTTAMUSTA TÄYNNÄ.

TÄMÄ PÄIVÄ EI KOSKAAN

KOHTAISI VERTAISTAAN.

TÄMÄ TUNNE EI KOSKAAN

MUUTTUISI MIKSIKÄÄN.

OLEN SINUN,

IKUISESTI OMASI.

OLET MINUN,

SYDÄMESSÄ LUONANI.

MUISTOISSAMME PÄIVÄ KESÄINEN,

TÄYDELLISEN RAKKAUDELLINEN.

#haave #kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Mitä rakkaus on?

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Rakastuminen keski-iässä