RUNO - ALKUKANTAINEN PALO - Runojen sarja 7. osa

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Oletteko saaneet kokea sen ihmeen, että ajatuksenne, kemianne - joku ylimaallinen tuntuu tavatessa heti tutulta? Jotenkin omalta, niinkuin olisitte ihan samalla aallonpituudella. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

JOSKUS TOINEN PUHUU

... ja toinen jatkaa puhetta ihmeesti niinkuin itse olisi jatkanut. En tiedä voiko olla telepaattista ajatustensiirtoa, mutta jotain sen tapaista. Joskus  yhteenkuuluvuus, sama vire ja taajuus löytyy toisen kanssa.

Toisinaan on sitten vallan päinvastoin. Toisen ajatuksenkulkua ei meinaa mitenkään tajuta. Ei oikein edes tiedä miten suhtautua ja reagoida toisen sanomaan. Tiedättehän ne vaivalloiset tutustumiset ja small talk tilanteet, joista jo ensi hetkien jälkeen haluaisi luikerrella ihan toisaalle?

JOSKUS KÄY NIIN HÄMMENTÄVÄSTI

... että tähdet ja kuu ovat juuri oikeassa asennossa tavatessa. Uskon kyllä astrologiaa enemmän korkeamman johdatukseen, mutta kukin tavallaan. Joskus tulee ihmeellinen tunne, niin kuin olisi jo tuttu, vaikka ei. Tavatessa mieheni kanssa ensi kerran koimme hyvin hämmentävän yhteisen kokemuksen. Heräsi roihu ja ..

Tarinamme - Runojen sarja 7. osa

ALKUKANTAINEN PALO

MIKÄÄN EI TÄSSÄ TUTUSTUMISESSA

VAROITTANUT, TUNTUNUT VAIKEALTA.

JOTAIN POIKKEUKSELLISTA TOISESSA,

TÄMÄN SYVÄLUOTAAVASSA KATSEESSA.

 

TULI 

HYVIN VARMA OLO.

ALKUKANTAINEN PALO.

TARVE KOKEA LISÄÄ,

JANOTA YHÄ ENEMPÄÄ.

 

VOISIKO TÄMÄ OLLA SITÄ,

IKIAIKAISTA VIETTIÄ?

VOIKO JO NÄIN PALJOA,

TOISTA IHMISTÄ KAIHOTA?

#haave #kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Uskallus

RUNO - Hiljaisuus

RUNO - Kohdallaan

Vanhemmiten

RUNO - Uskalletaan

RUNO - Mitä rakkaus on?

RUNO - Rakkaalle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - KUIN TAIVAAN LAHJANA - Runojen sarja 6. osa

Kuva Instagram Finnishtime Sunset  

Olette varmasti huomanneet, että joskus toisille tapahtuu jotain täysin odottamatonta. Mullistavaa, joka muuttaa elämänkulkua. Huonoa tai hyvää.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TAIVAS JA KUU KOHDALLAAN

Tarinaamme - Äkillinen ja tiivis yhteydenpito minun ja tulevan mieheni kanssa kulminoitui hyvin nopeasti siihen, että piti nähdä kasvotusten. Jotta saisi hulluille ajatuksilleen pisteen.
Silti - molemmat ajattelivat, että vaikka kaikki tuntui olevan niin hyvin kuin mahdollista tai ehkä juuri siksi - niin ketuiksihan tapaaminen menisi.
Taka-ajatuksena oli, ettei näin hyvää voinut olla tämän taivaan alla. Systeemissä tai omassa aivotoiminnassa täytyi olla joku virhebugi.

Alusta alkaen keskusteluissammeoli ollut jotenkin "aseistariisuva" tunne, että sai olla juuri sellainen kuin oli, esittämättä.

Tarinamme - Runojen sarja 6. osa

Ensi tapaaminen meni jos mahdollista, vielä kaikkia haavekuvia paremmin - kummankin hämmästykseksi. Kohtaamisemme tuli ...

KUIN TAIVAAN LAHJANA

KUIN TAIVAAN LAHJANA

KAKSI NIIN RIKKINÄISTÄ,

KOHTASIVAT ELÄMÄSSÄ.

 

MITEN VIIKKO SITTEN OLI HARMAATA,

NYT HERÄÄVIÄ ONNEN LÄIKÄHDYKSIÄ.

 

KUINKA NAINEN HETKI SITTEN

 TOIVOI NOPEAA LOPPUAAN.

VAILLA USKOA TULEVAAN HYVÄÄN, 

TAI YHTÄÄN MIHINKÄÄN.

 

KUIN TAIVAAN LAHJANA,

LÖYTYI TUO ERITYINEN IHMINEN,

TUNTEET UINUNEET HERÄTTÄEN.

 

TUNTUI NIIN OUDON HYVÄLTÄ,

ETTEI VOINUT OLLA KOKEMATTA.

SILLÄ - JOTAIN JUURI TÄLLAISTA,

OLIVAT KAIVANNEET IHAN AINA.

#armo #arvaamaton #haave #kiitollisuus #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:
RUNO - Tuhansina harmaina päivinä
RUNO - Muistot haalenneet
RUNO - Näkymätön
RUNO - Itsensä unohtanut
RUNO - Päästä irti
RUNO - Toivoon tarttuen
RUNO - Kosketus olkapäälle
RUNO - Helppo hengittää
RUNO - Rakkauden maljasta joimme
RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - KUMPIKIN TAHOLLAAN - Runojen sarja 4. osa

Kuva A Tribute to Snoopy and the Peanuts gang   

Ihastuessaan, rakastuessaan - ensimmäisen kohtaamisen muistanee jokainen. Osapuolet sulattelevat tapaamista jälkikäteen. Joskus ensitapaaminen ei aiheuta vastakaikua tai erityisiä reaktioita. SE ERITYINEN TUNNE voi syttyä pitkänkin kaavan kautta ja vaikka vuosien tuntemisen jälkeen. Mutta jos on jo ollut "viralliset" treffit, niin ..

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ENSITAPAAMISEN JÄLKEEN

.. pohtii kohtaamisen kulkua, sanottua, katseita, kehonkieltä, kenties lähikontaktitilanteita. Enimmäkseen sitä, minkä tunteen toinen aiheutti. Miettii mitä toinen miettii ja tuntee. Haluaako ja haluaisiko tuo toinen tavata vielä uudelleen.

Tuntuiko toinen siltä "oikealta". Jos tuntui, että tässä saattaisi oll sitä jotain, lienee parempi katsoa kuin harmitella kiikkustuolissa.

Ensitapaamiseni mieheni kanssa oli 27-tuntinen. Ensitapaaminen ja sen jälkeiset ajatukset tunnelmineen ovat kaivautuneet syvälle mieleni pohjaan.

Tarinamme - Runojen sarja 4. osa

KUMPIKIN TAHOLLAAN

 

KUMPIKIN TAHOLLAAN,

KELASIVAT KOHTAAMISTAAN.

 

ILMEITÄ, OLEMUSTA, TOISEN KERTOMAA.

TUOTA TOISTA IHMISTÄ PINNAN ALLA.

 

MIETTIVÄT TUNNELMAA, 

VÄLILLE SYNTYNYTTÄ KEMIAA.

SITÄ

VATSANPOHJAA KUTKUTTAVAA,

SYDÄMESSÄKIN PULPPUAVAA.

 

TUNNUSTELIVAT HÄMMENTYNEINÄ,

ITSEÄÄN, OMAA SISINTÄÄN, 

JO HERÄNNEITÄ TUNTEITAAN.

💓

IMELYYS VAATII VASTAPAINOKSEEN PARI KAMALA LUONTO SARJISKLIPPEJÄ ;)

Kamala Luonto 19-2395

Kamala Luonto 18-2281

#arvaamaton #haave #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:
RUNO - Rakkaus eheyttää
RUNO - Matka itseensä
RUNO - Helppo hengittää
RUNO - Miten toivonkaan
RUNO - Jäljet jättää elämä
RUNO - Toivon valintoja
RUNO - Rakkaalle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - JOTAIN HYVIN ERITYISTÄ - Runojen sarja 3. osa

Kuva Helena Turpeinen - Taivas peilailee

Mistä kiinnostus ja yhteinen kemia heräävät? Miten paljon toisesta voi aistia kirjoitetun, valokuvien, videopätkän ja kuullun perusteella? Voiko heränneisiin mielikuviin, ajatuksiin ja tuntemuksiin luottaa? Uskaltaako? Voivatko kuvitelmat mennä ihan metsään?

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TUOLLAISIA MIETIN

... ennen kuin pääsimme sopimaan ensimmäisen kasvotusten kohtaamisemme tulevan mieheni kanssa. Pidin ajoittain itseäni täysin kajahtaneena. Tuntui täysin hullulta. Nimittäin tuohon toiseen oli ehtinyt jo jollain oudolla tavalla kiintyä - tai orastavia tunteita oli herännyt - eri viestimistä saadun perusteella. Takana oli tuolloin kymmenet hyvin pitkät kirjoitussessiot ja puhuttuja puheluita noin 4-5 tunnin verran.

Tarinamme - Runojen sarja 3. osa

JOTAIN HYVIN ERITYISTÄ

ILMASSA JOTAIN SUUREMPAA,

KÄSIN KOSKETELTAVAN ISOA.

 

TUNNETILASSA HERÄNNEESSÄ,

UTELIAAN TOIVEIKKAASSA.

JOTAIN HYVIN ERITYISTÄ,

KOVIN KOUKUTTAVAA.

 

OLI KOHDATTAVA KASVOTUSTEN,

SELVITETTÄVÄ KAHDEN KESKEN,

LÖYTYISIKÖ PUNAINEN LANKA,

PARIN KESKINÄINEN KIPINÄ.

 

VASTAISIKO TODELLISUUTTA,

NIITÄ, VAALEANPUNAISIA UNELMIA.

HYVÄKSYISIKÖ TUON TOISEN IHMISEN,

TAKAA PROFIILIN, KUVITELMIEN.

 

OLISIKO TULEVASSA KOHTAAMISESSA,

JOTAIN HYVIN ERITYISTÄ?

KEVENNYKSENÄ IMELYYTTÄ PAIKKAAMAAN KAMALA LUONTO-SARJISKILIPPEJÄ

Kamala Luonto 22-3273

Kamala luonto 19-2405

#arvaamaton #ilo #haave #onni #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:
Sairaan itsetunto

Oma itsensä
RUNO - Joku muu
RUNO - Kun ei riitä - itselleen
Mitä rakkaus on?
RUNO - Ihmisen ikävä toisen luo
RUNO - Rakkaalle

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - HAAVEILEVAT - Runojen sarja 2. osa

Kuva Instagram Wildonplanet

Ikiaikainen on tarve ja halu olla lähellä toista ihmistä. Ihastumme ja vihastumme jo varhaislapsuudesta alkaen toisiimme. Osan ohitamme juuri edes huomaamatta tai ilman muistijälkeä. Tarve löytää oma rakas ihminen elämäämme on syvällä sisällämme.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ÄLÄ MENETÄ TOIVOASI

Kaipuu itselleen sopivan luo on voimakas. Vietti, kaipuu, elämän jakaminen toisen kanssa. Jossain se on, toive löytää se omanlainen. 

Kohtaamisia ja tapoja löytää se oikea on paljon. Joillain ihastus tulee yhtäkkiä, toisilla hitaasti monen mutkan ja vaiheen kautta toisen hyvän huomaalla. Tarinoita sen oikean etsimisestä ja löytämisestä on monenlaista. Kullakin omansa.

TÄLLAISEEN ONNEEN 

... ja rakkauteen en itsekään jaksanut uskoa - tai oli sitä jäljellä 0,1 prosenttia, koska ylipääätään eksyin toista ihmistä etsimään. Niin yllätti meidät keski-ikäisetkin - elämä. Itselleni löytyi mies, josta tuli tunne - Tuo on Se Oikea. Onnekkaita ovat ihmiset, jotka ovat saaneet kokea, edes hetken, syväluotaavaa rakkautta.
Allaoleva ajatelma on tuntemuksia, epäuskoa ja turhautumista - sitä oikeaa "muka" tästä maailmankaikkeudesta etsiessäni.

MUISTATKO OMAT ETSINTÄMIETTEESI JA TUNTEMUKSESI?

Tarinamme - Runojen sarja 2. osa

HAAVEILEVAT

HUONOMMUUTEENSA USKOVAT,

EPÄONNEENSA TOTTUNEET.

KOVAN KOULUN KÄYNEET.

KYYNISIÄ, ILOTTOMIA,

ALEMMUUDESSAAN VELLOVIA.

HAAVEILEVAT,

IKI-AIKAISESTA, 

MULLISTAVASTA,

SIELUJEN SYMPATIASTA,

RAKKAUDEN IHMEESTÄ.

KEVENNYKSENÄ PARI KLIPPIÄ KAMALA LUONTO-SARJAKUVIA :)

Kamala Luonto 18-2223

Kamala luonto 18-2281

#armo #arvaamaton #haave #rakkaus #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Ihmisen ikävä toisen luo

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Mitä rakkaus on?

RUNO - Rakkaalle

VIERASKYNÄ - Puolison mietteitä

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

RUNO - Intohimon pyörteessä

RUNO - Rakkauden maljasta joimme

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

ETTEI JÄÄ ELÄMÄTTÄ

Kuva Niko Laurila Photography

Olen kirjoittanut, vaikkei se täällä blogissa ole näkynyt. Runo-mietekirjayritelmää. Olen kirjoittanut myös 110 sivua tekstiä ja 22 uutta runoa. Kaikkiin omiin kipeimpiin asioihin en ole vielä kyennyt kurkistamaan.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

JULKAISTAVAKSI TAI OMAAN KÄYTTÖÖN

Prosessi omakohtaisten asioiden kirjoittamisesta on ollut kipeä ja voimia vievä. Voimia vie myös vointi, jota ei käy kehuminen. Ehkä juuri siksi olen vähän vimmaisena naputellut. Kun vielä voin. Välillä on haastavaa, välillä helpompaa. Vielä tarvitsen lisätuumailua ja lukukertoja. Haluanko jotain muistoksi vain - rakkaalleni – läheisille ja päätyykö jotain ehkä julkisemmaksi. Sanoittamalla asioita ne jäsentyvät ajallisesti ja ajatuksellisesti kohdilleen. Tein listan asioista aikajanan muodossa hoksasin, että onhan tässä ollut monenlaista. Asioihin turtuu ja tottuu, kun ne ovat käsillä ja on elettävä eteenpäin.

ISOJA JA MERKITYKSELLISIÄ

Olen kelannut monenlaisia. Ihmiselon aikajanaa, empatiakyvyn katoamista - isossa mittakaavassa ja kylmässä yhteiskunnassamme. Sitä, mitä on ihminen ilman toisia. Koen, että muiden kanssa koetut hetket ovat sitä syvintä onnea. Millä muulla on niin suurta merkitystä kuin tunteilla ja hetkillä, jotka koemme toistemme kanssa – tai täydelliset hetket itseksemme. Niistä hetkistä kertyy muistoja, joita ei mikään maailman mahti voi meiltä viedä. Muistiin jäävien hetkien ei tarvitse olla suuria. Arkisia – ruokaa ja sanailua, pieni naurunhörähdys. Jokaisella on hetkiä, joissa on tuntenut iloa, hyvää mieltä ja kiitollisuutta. Monella on taitoja, joiden avulla voi kokea mielihyvää ja merkityksellisyyttä. Koemme tyytyväisyyttä, jos osaamme suunnata katseemme itsemme vähättelyn ja puutteiden miettimisen sijaan hetkiin ja pieniin hyviin asioihin. Aina voi jakaa omaa hyvää tuultaan huomioimalla muitakin.

ELÄMÄTTÖMYYS

Toisilla on tapana tarttua elämässään mielestään pielessä oleviin asioihin. Antaa kateudelle, vertailulle ja synkille ajatuksille valtaa. Kadehtiminen ja vihaamaan keskittyminen on kuluttavaa. Jos hoidettaisiin ensin oma tonttimme?
 Voi myös miettiä omia ihmisiään, ovatko nuo kaikki hyväksi ja heidän seuransa tarpeen? Ehkä asialle voisi tehdä jotain, vähentää aikaa ei niin voimaannuttavien parissa tai jotain? Kaikkien ajatuksenkulkua ja valintoja on mahdoton ymmärtää. 

Elämä on TÄSSÄ. Ellei elettävä elämä ole aina niin ihanaa, niin on meillä unelmat, joihin voi paeta. Unelmointi on ilmaista ja se onnistuu kaikilta. Vain taivas on rajana, jos sekään. Mieli ja mielikuvitus ovat sellainen voimavara, että ne kannattaa pistää töihin. Ei meidän tarvitse saada kannuksia eikä olla isompia ja tärkeämpiä kuin olemme. Meillä pienenpienillä on, ihan sinällään ja sellaisenaan oma olemassaolon merkityksemme. Eletään, ettei jää elämättä!

 

#armo #haave #kiitollisuus #mielenrauha #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Jos voisin

RUNO - Jos tietäisi

RUNO - Itsetutkiskelua

RUNO - Uskalletaan

RUNO - Unelmat

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Parantavalla siveltimellä

RUNO - Onhan vielä olemassa kaunista ja hyvää

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

KUULUMISIA – OLENNAISEN ÄÄRELLÄ

Olen lukenut ja kirjoittanut. Avustajan kanssa kiertänyt ostoshelvetissä, onnistuneesti. Nitrosuihketta hyvin tuloksin kokeillut. Projekti Kesäksi kuntoon elää. Ilahduttaa valon määrä, pian koittava vehreys ja lämpö. Sähkölaskuhelvettiin liittyvä sattumanvaraisuus ja epätasa-arvoisuus riipii yhä, koska se muuttaa meilläkin paljon – kahdeksi vuodeksi. Väliinputoajien tilanteesta ei enää edes puhuta.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

REALISMIA

Olen pantannut hankintoja. Vaatteita täytyy valikoida, kierrellä ja sovittaa. Seisoskelu tai hidas kävely aiheuttaa hapenpuutteen, hankalan olon ja rintakivun. Näppärän avustajan avulla hankintakierros hoitui tuhannesti nopeammin ja kerralla. Kierroksen päättyessä suunnattiin kahville, kun jo pahasti piiputti. Avustaja toi tarjottavat ja sain jalat vaakatasoon. Yksin tähän olisi mennyt varmasti 5 reissua. Asioita tulee siirtäneeksi, kun ne ovat työläitä.

Lähes kaikissa terveyskontakteissani korostuu sairastamiseni monimuotoisuus. Systeemi keskittyy kukin omaan erikoisosaamiseensa. Satunnainen lääkäri ja erikoisalojen spesialistit eivät kykene hahmottamaan sairauksieni yhteisvaikutuksia. Mikään aika ei riittäisikään. Oma mielikin jo haluaa unohtaa erilaisia vaiheita. 2010 diagnosoidun sydänsarkoidoosin hoidossa on ollut alusta alkaen kardiologi, joka ”ymmärtää” ja muistaa. On realisti ja siitä pidän.

Realismiin kuuluu se, etten välillä ihan uskalla yksin lähteä liikkeelle. Välillä pitää päästä istahtamaan. Rollaattorin tarakalle saan sovitettua ahterini ja vähän tavaraakin kulkee mukana helpommin. Sen käyttöä arastelen, mutta kelien lämmettyä ja katujen kunnon parannuttua, ehkä otan enemmän mukaan - ainakin yksin liikkuessani. Kortisonikuuri vähän piristää ja vie yöunta. Hulavanne pyörii välillä. Yritän voinnin mukaan puuhata muutakin kuin lennättää kirjaimia näppäimistöllä.

OLENNAISEN ÄÄRELLÄ

Kuva Twitter TopBallCoverage 

Pääsääntöisesti kotona villasukissa hiihtelyn vastapainoksi kaipaan kasvokkain kohtaamisia. On voimaannuttavaa kohdata tilanteeni ymmärtäviä. Vapauttavaa, kun voi olla, tällainen. He, jotka tietävät, ymmärtävät – mutta eivät sääli. Niin sen pitää olla. Kohtaamisia ja menoja on huhtikuulle sovittuna. Siitä olen jo valmiiksi ilohepulissa. Viimeinen virkistäytymiskäynti oli joulukuun alussa. Musiikin lisäksi odotan niitä kohtaamisia. Tanssiakin meinaan, vaikka pätkissä – ja taukoillen. Milloin kesken biisin tai miten vaan. Omapa on vatkaamiseni.

Aitona pidän NBA-koripalloilija ja ALL STAR-tähti Lauri Markkasta. Laurin edesottamuksia olen seurannut tiiviisti hänen NBA-uransa alusta. Asenne ja kohtaaminen. Huippu-urheilija erittäin kilpaillussa lajissa. Hän sanoitti hienosti haastattelussa (kutakuinkin näin): ”Joskus tulee huonoja suorituksia ja päiviä, mutta ne ovat vain huonoja päiviä töissä. Suljen pukuhuoneen oven ja menen kotiin leikkimään kuurupiiloa poikani kanssa. Mitä tahansa tapahtuu, hyvää tai pahaa, menen kotiin eikä enää harmita niin paljon.”

Siinäpä asennetta ihan jokaiselle. Asioita voi jakaa olennaisiin ja mitättömiin.
Pääsääntöisesti koen elämäni perusteen oikein hyväksi. Elämässä saa olla realismia, mutta aina voimme haaveillakin.
Kirjoitustahti blogin suhteen on maltillisempi, sillä kirjoitan muun ohella ”kirjaa”.  

#armo #haave #kiitollisuus #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Reunalla pelottaa

RUNO - Etsin kultaista keskitietä

RUNO - Parantavalla siveltimellä

RUNO - Aitoon kanssakäymiseen

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

RUNO - Päätetäänkö, että tästä tulee ihan hyvä viikko?

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – KEVÄÄN TOIVOSSA

Instagram Finnishtime Heinola winter 

Siirrymme joka päivä piirun verran kohti kesää. Säät soutavat vielä moneen kertaan. Valon määrä kuitenkin lisääntyy ja jossain vaiheessa vihreys ja vehreys humahtaa esiin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ODOTAMME

… kiihkeästi aina uutta ja ihanaa tulevaksi. Harva hyvä asia tupsahtaa kuin Manulle illallinen. Elämä ei tule koskaan valmiiksi. Voi myös valita elämän tarkkailun, leppoisamman ja kanssakulkijoita huomaavamman asenteen. Eletään tässä ja nyt. Nähdään vähän vaivaa tavoitteidemme eteen.
Pääsiäisen läheisyys kutsuu tavoittelemaan elämässä – ei aina helpointa, vaan sydämelleen ja elämälleen tärkeintä. Kevään korvalla voisi miettiä asioita, joilla on merkitystä. Ehkä kurkotella sellaisia asioita kohti? Lähteä polulle etsimään itselleen merkityksellisempää elämää.

Eletään

KEVÄÄN TOIVOSSA

 

JOUTAVAA MARINAA,

ITSEKESKEISTÄ VIKINÄÄ.

VOI ETSIÄ TARMONSA,

TAVOITTEEN, TOIVONSA.

 

JOS ISTUU, PÄÄTTÄÄ,

TEHDÄ KIVAA, JOKA TOISTUU.

JOS ASETTUU ALTTIIKSI,

MAHDOLLISUUKSILLE.

 

JOS KEVÄÄN TOIVOSSA,

HYVÄKSYY ITSENSÄ.

TARKEMMIN KATSOESSA,

HERKEMMIN, ELÄMÄÄNSÄ.

 

NIIN KUIN SILMU, VERSO.

NIIN KUIN VERSO. KUROTTUU, AVAUTUU

VOI ELÄÄ ELÄMÄN KEVÄÄN TOIVOSSA.

#armo #haave #ilo #kiitollisuus #onni #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Uskallatko?

RUNO - Toivon valintoja

Lopulta olemme yksin

Merkitystä etsimässä

RUNO - Iloa etsimässä

RUNO - Lempeitä säteitä

Kädet yhteen - Voimaa ja rauhaa

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

PALUU KAKSIKÄTISEKSI - MUISTOJA - PÄÄTÖKSIÄ

Pitkä oli ja tuskainen aamu taksin saannin suhteen. Aikaa ja hikeä pukkasi. Viiden viikon kipsissä olon jälkeen käsi opettelee toimimaan toisen rinnalla. Kaksikätinen, jee! Juilii ja oudolta tuntuu, mutta täytyy vaan touhuilla. Kokkailin eilen taas isot satsit. Kyllä ne vähätkin voimat olivat kadonneet. 

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TAKSISÖSSINTÄ ITKETTÄÄ JA NAURATTAA

On käyntejä, kuten labra, jotka eivät oo niin minuutilleen. Sitten on niitä, joista menee erillismaksu ja potilaan pitää olla paikalla just kun määrätty. Ongelmallisia ovat ajat, joihin on ympätty usea käyntipaikka kätevästi peräkanaan. Jos ensimmäinen dominonappula kaatuu, niin ...
Onko se joku Murphyn laki tai Karma, että juuri silloin mättää, kun on jotain tiukasti ajastettua??

Tuli jostain syystä mieleen Ymmi Hinaaja, Putoushahmo vuodelta 2014 ja hänen hokemansa. Mukaeltuna: "Aivan, todellakin. Niin kuule Kirsi. kun mä en voi sulle tässä nyt kuljettajaks ryhtyä.. Mitä siitä tulis jos me kaikki vaan ryhdyttäs kulkemaan. Kirsi kulkis ja naapuri kulkis. kaikki muutkin kulkis. Ei se kuule yhteiskunta pyöri sillä tavalla. Mitä jos kaikkia pitäs kuljettaa ajallaan?".

LOUNASTREFFIT NUORTENI KANSSA - MUISTOJA

Vekaranjärven valatilaisuus 5 v. sitten

Nuorisoni asuu omillaan ja etenkin tyttärellä sen sellainen meno ja meininki koko ajan, että huh. Saatiin äkkiseltään sovittua tälle päivälle lounastapaaminen. 

Kiva oli kuulla nuorten elämäniloista pulputusta. Siitä jää itsellekin hyvää mieltä ja iloa. En tiedä ymmärtävätkö he, että ihan joka päivä mietin heitä. Iltarukouksessakin aina. Äidin napanuora...

Facebook muistutti 5:n vuoden takaisesta muistosta. Poika oli silloin Vekarajärvellä, jossa oli rapsakassa pakkassäässä hänen valatilaisuutensa, Alokasajan päättyminen. Jo 5 vuotta. On nuo jo aika isoja ja pärjääviä.

PÄÄTÖKSIÄ

Eikös se niin ole, ettei yrittänyttä laiteta? Ja ellei kuuseen kurkota niin ei voi katajaan kapsahtaa - tai jotain sinne päin. 

Luulen melko hyvin ymmärtäneeni että meillä on vain tämä yksi elämä. Voisin yrittää kirjoittaa lisää, vielä kun sormet näppäimellä lentävät ja ajatuskin kai, ainakin toisinaan. Olen haudutellut mistä, miten, millä tavalla. Ja Kirja se olisi, jota yritän saada aikaan. 

Runojakin voisi kokeilla saada yksiin kansiin siis kirjaksi. Kirjaksi saattaminen vaatii kaikenlaista yhdistelyä, käsittelyä ja kuvitustakin varmaan. Kustantajat eivät ymmärtääkseni huoli kuin valmiiksi koostettuja teoksia - edes luettavaksi. Haaveita ja unelmia on hyvä olla olemassa, eikö??

#armo #haave #ilo #kiitollisuus #onni #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Unelmat

RUNO - Uskalletaan

RUNO - Tapaaminen livenä

Ajan kulumisesta

RUNO - Elämänuskoa

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Äitienpäivänä

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - ELÄMÄNLAATUA

Kuva Facebook Season´s Splendor

Mitä on hyvä elämänlaatu? Jokaisella on eri iässä ja elämäntilanteessa erilaisia ajatuksia hyvästä elämästä. Jos ulkoiset puitteet ovat mieleiset, mutta elämä ihmissuhteineen mättää, niin ei kai elo kovin laadukasta ole?

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ITSELLÄNI

… ajatus yhä paremmasta ei ole kovin korkealla, hamuan sen sijaan syvemmälle, rauhaan. Elämän perustan pitäisi olla jykevällä pohjalla, jotta elämä olisi laadukasta. Sellaista, josta voisi ponnistella kohti haaveita ja elää antoisaa, pääsääntöisesti kohtuullisen hyvää elämää.

 

ELÄMÄNLAATUA

 

ARJEN JA ELÄMÄN TUKIJALAT,

TANAKOILLE TOLPILLE HAKATUT.

TURVALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ,

LÄHEISTEN VÄLITTÄESSÄ,

KANNATELLESSA, TUKIESSA.

 

LAADUKASTA, MIELIHYVÄÄ,

RAUHAISAN TASAPAINOISTA.

MIELEKÄSTÄ, LÄMMINHENKISTÄ,

PÄIVIEN SUJUVAA SOLJUNTAA.

 

ROHKEUTTA ETSIÄ, KOKEA, EREHTYÄ.

USKALLUSTA ELÄÄ ARVOJENSA MUKAAN.

KATSE OMASTA NAVASTA POISPÄIN,

USKOA, LUOTTAMUSTA TULEVAAN,

VOIMAA TARTTUA KÄTEEN OJENNETTUUN.

 

ILMAPIIRI,

JOSSA HELPPO HENGITTÄÄ.

HUOMATA PIENIÄ HELMIÄ,

HERKISTYÄ, OLLA ITSENSÄ.

 

TYYTYEN ELON HENTOISIIN HETKIIN,

TOIVON JA USKONSA SÄILYTTÄEN.

 

#haave #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto # onni #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Kohdallaan

RUNO - Itsetutkiskelua 

Kuka minä olen?

RUNO - Vähemmän on enemmän

RUNO - Toivon valintoja

RUNO - Hyvin sä vedät!

RUNO - Kuuntele, viisastu

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.