Reunalla pelottaa: marraskuuta 2023

Kaipaus

Rakkaan Ystäväni menetyksen vaikutukset ovat hiipineet hämäläiseen tajuntaani. Tyhjä ikävä - kaipaus on tunne tällä hetkellä. Miten monesti eri tilanteissa hän vilahtaa mielessä. Kännykän tai läppärin piipatessa ensi ajatukseni on viesti häneltä. Tiedän, että pahin on vasta edessä. Päällimmäisenä on silti kiitollisuus siitä, että polkumme ylipäätään ristesivät.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KAIPAUS

MONI HETKI MUISTUTTAA,

ALLEVIIVAA HILJAISUUTTA.

POISSA OVAT KOMMENTTISI,

OIVAN OSUNUT SANAILUSI.

KESKEN JÄÄVÄSTÄ KIPUILIMME,

LÄHTÖJÄRJESTYSTÄ MIETIMME.

ONHAN KAIKETI MEILLÄ HELPOMPAA,

JOTKA POISTUMME ENNEN AIKOJAAN.

ON KAI HEILLÄ VALLAN VAIKEAMPAA,

JOTKA JÄÄVÄT KAIPAUKSELLA MUISTAMAAN.

HETKIÄ JA AIKAA SAIMME,

AJAN ENNALTA PÄÄTETYN VERRAN.

TANSSIMME ILON TANSSIN ,

SITTEN AIKANAAN LUONA LUOJAN.

ELÄN HETKIÄ TYHJIÄ,

VAIKEAN HAIKEITA.

TIETÄEN,

JÄÄVIEN TULEE JATKAA MATKAA,

AJAN ELETTÄVÄKSEEN SUODUN.

KAIPAUS SEURANA HETKINÄ YKSINÄISINÄ.

#alakulo #armo #kiitollisuus #reunallapelottaa #runo #toivo #ystava

Kirjoituksia:

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Villasukat pyörimään

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Rakas Ystävä – Reunalla ei enää pelota – In Memoriam

Rakkain aikuisiän ystävä ja kohtalotoverini siirtyi ajasta ikuisuuteen. Olimme etenkin viime vuosina yhteyksissä paria poikkeuksetta lukuun ottamatta joka päivä. Usein ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Oloni on tavattoman tyhjä ja tiedän, että iskee jäätävä ikävä. Hyvää taivasmatkaa, ihana Rakas Ystävä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

HITON SAIRAUDET

Tapasimme 2010 harvinaisen sydänlihassairautemme vuositapaamisessa. Sydänsarkoidoosi oli osumamme ja keuhkosarkoidoosikin molemmilla. Osuimme auditoriossa vierekkäin. Juttelimme ja huomasimme asuvamme naapurikunnissa. Olimme lähes saman ikäisiä. Susa oli töissä silloisessa kotikunnassani. Oitis kävin hänen luonaan hiuksiani hoidattamassa. Hiussuhteemme jatkui aina tämän vuoden elokuulle.

Sairastuit melanoomaan, joka leikattiin ja jolla oli rankka luokitus. Viiden vuoden jälkeen sait syövästä puhtaat paperit. Puolen vuoden päästä syövän todettiin uusineen. Pikkuhiljaa syöpä levisi, oireili ja otti yhä tiukemmin niskalenkkiä. Vastaiskuna päätit elää ja kokea miehesi kanssa. Kävit ihmeellisellä sisullasi kaikissa mahdollisissa museoissa ja näyttelyissä – koska, tänään olit elossa. Reissasit ja puuhasit. Maalasit, aina kun muilta touhuiltasi ja velvoitteiltasi ehdit. Kiitos ihana Ystävä – olen saanut käyttää taulujasi ja joitain ottamiasi valokuvia tämän blogin kuvitukseen.

Siirryit rinnalla kulkijakseni ja tukijakseni erottuani ja sairastuttuani keuhkosyöpään. Olimme molemmat parantumattomasti sydän – ja syöpäsairaita. Syöpämatkasi vaikea jakso tuli pian syöpäni löytymisen jälkeen. Hiljalleen syöpäsi kiusasi yhä enemmän. Kävit läpi lähes kaiken mahdollisen, mitä hoitoprotokollassa syöpääsi oli tarjollla. Syöpäsi aiheutti pelkoa, harmia ja hoitoja. Viime vuosina sinua kuormitti muistisairaan läheisesi asioiden hoitaminen. Sen kaiken huolen määrä ja suru, huh sentään. Itselläni on muistisairaita läheisiä, joten sellaisetkin asiat jaoimme. Kipuilimme jo 2010 sitä, ehtivätkö lapsemme aikuisikään ennen kuin meidän on lähdettävä tästä maailmasta. Poikasi on nyt 18-vuotias, ehdit ja jaksoit. Poikasi on saanut parhaalta äidiltä parhaat eväät elämäänsä, näin uskon. Uskon, että hänen siipensä kantavat läheistesi avulla.

ILOA, KOKEMUKSIA JA ONNEA YSTÄVYYDESTÄ

Kävimme yhdessä sairaustapaamissa -sydänsarkoidoosin, sydänyhdistys Karpatiat ry:n ja lähiseudun vertaistukitapaamisissa. Olimme yhdessä syöpäsairaiden naisten Faebook-ryhmä Siskolan tapaamisessa Raumalla. Lounastimme, illastimme, tanssimme, kahvittelimme, villasukkailimme ja paransimme muuten vaan maailmaa. Manasimme sairauksiamme. Kiersimme lähiseuduilla ja koimme musiikkielämyksiä yhdessä. Kävimme lahden toisella puolella pariin kertaan. Pahin skenaariomme ei toteutunut – saimme lapsemme aikuisikään. Vietimme viime keväänä meillä taiteilupäivän. Opetit minua ja maalasimme jokusen tunnin. Omat kyhäelmäni ovat umpisurkeita. Mutta voi miten upean taulun sait aikaan. Taulu komistaa nyt olohuonettamme.

Kipuilimme menneiden tyhmyyksiämme. Kerroimme kokemistamme huonoistakin asioista ja valinnoista toisillemme. Mietimme tulevia. Manasimme vaivojamme ja tsemppasimme toisiamme vaikeiden aikojen yli. Aina jompikumpi löysi kauniin kannustavia myötätunnon sanoja. Pyrimme nauttimaan hyvistä hetkistä. Haaveilimme jaksavamme tanssia ja tanssia. Tanssimmekin - vähän. Keskinäinen sanailumme, mustahkokin sarkastinen huumori väritti hankaliakin tilanteita, Ajan ja hetkienkin arvon ymmärsimme yhä paremmin. Meillä oli rento ja välitön olla keskenämme. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi.

Viimeiset tutkimuslääkkeet eivät tuoneet apua vaan mukanaan valtavia kipuja ja lisämurheita. Sydäme-si ei jaksanut. Syöpäsi levisi monista hoidoista huolimatta. Neljän viikon sairaala-ajan jälkeen oli viikon mittaisen saattohoidon aika. Et enää henkisesti juuri kipuillut, vaan ymmärsit, että aikasi on tullut - lähteä tästä ajasta ikuisuuteen. Sait lähteä parhaalla mahdollisella tavalla rakkaasi läsnä ollessa.

Hyvää Taivasmatkaa kohtalotoveri ja Rakas Ystävä!

#armo #keuhkosarkoidoosi #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sydansarkoidoosi #syopa #ystava #vertaistuki

Kirjoituksia:

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Kutrit ja mieli kuntoon

Siskopäivät - Syöpäsairaat naiset Raumalla

Kirje, sinä perhanan syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

Villasukat pyörimään

Hovikampaajalla - muistoja vuodelta 2010

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

Jos tietäisi

Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Hetken huoleton

Maalaus Susanna Huovinen

Osaisipa vielä tavoittaa lapsena olleen huolettomuuden. Kyvyn olla, juuri tässä ja nyt. Touhuta miettimättä menneitä, tulevia ja olemassa olevia. Keskittyen ja kokien ja täydesti eläen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKUISENA VÄLÄHDYKSIN HUOLETONTA

Tai unen rajamailla, aamu-unisen pöpperössä, väsyneenä, euforisen hauskassa seurassa, keskittyessä johonkin mielenkiintoiseen, kohdatessa itselleen ”tärkeän” ihmisen.

Vielä sen ihmeellisen huolettomuuden ajoittain tavoittaa. Uskon että zeniläisen onnellisrauhallisen olon voi tavoittaa vähän heittäytymällä tai antautumalla. Samanlaisen tunnelman, luulen, voi kokea lähellä lähdön hetkeä. Ymmärtäen, että meillä on vain tämä hetki.

HETKEN HUOLETON

JOKAISELLA MENNEEN TAAKKANSA.

HEIKKOUTENSA JA ARKIHUOLENSA.

MONI VARASTOI NE SISÄLLEEN,

PITÄEN KIPUPISTEENSÄ OMANAAN.

VAIKKA

MITÄ MUUTA TARVITSEMME

KUIN HYVIÄ HETKIÄ,

MERKITYKSELLISYYTTÄ JA RAKKAUTTA.

UNEN RAJAMAILLA JA AJOITTAIN

TAVOITAMME HUOLETTOMUUDEN.

PÄÄSEMME KIINNITTYMÄÄN HETKEEN.

VIELÄ JOSKUS ON RENTO JA KEPEÄ,

REMPSEÄ, HILPEÄ JA LEPPOISA.

SIELLÄ TAIVAASSA ON KUIN LAPSENA,

IHAN HUOLIA VAILLA JA SURUTONNA.

#armo #ilo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Kun ei riitä - itselleen

Huomaattehan

Mielihyvää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Hidas luopuminen

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Rakkaasta läheisestä pitkäaikaissairaasta luopuminen on opettava matka itseensä ja toisen mieleen. Toisen ollessa heikko, on toinen voinut olla vahva. On ehditty pilkkoa ja purkaa asiat, tuntemukset ja ajatukset melkein atomeiksi asti. On itketty, eletty, hassuteltu ja halattu. Viimeisiä sanoja on sanottu elämän matkan varrella. Ymmärretty kai elämästä vähän enemmän.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

Toisilla lähtö on nopea, mutta pitkään sairastaneella edessä on …

HIDAS LUOPUMINEN

PITKÄÄN SAIRASTANEELLA

KIVULIAITA, VIHELIÄISIÄ,

MIELTÄ KOULIVIA VAIHEITA.

ON MIETTINYT MENNEITÄÄN.

PUNNINNUT NYKYISTÄÄN.

HÄÄMÖTTÄVÄN VIIMEISEN MATKAN

KOHTAA JO VÄSYNEENÄ TYYTYEN.

YMMÄRTÄEN, ETTÄ KAIKELLA AIKANSA,

OMALLAKIN, AINAKIN KEHOLLANSA.

ON JÄTETTÄVÄ MAALLINEN AIKA

ELÄMÄSTÄ KIITOLLISENA.

ON ANOTTAVA ARMOA LUOJALTA.

LIITTYÄKSEEN MENNEIDEN

SUKUPOLVIEN PITKÄÄN KETJUUN.

#armo #kiitollisuus #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Miltä tuntuu? Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

Jos tietäisi

Sanaton

Jäit mieleeni

Kirje - Sinä perhanan syöpä

Päästä irti

Anteeksi - itselle ja elämälleen

Elämä on pitkä päivä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Keuhkosyöpätutkimus ja lääkekorvaushaasteet + sädehoitoni ohi

Kuva Hus Syöpäkeskus sädehoidon odotusaulasta

Keuhkosyöpäkuukausi jatkuu. Sädehoitojaksoni loppui tänään. Suomessa keuhkosyövän osalta olisi paljon parantamisen varaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT RY:N FACEBOOKISTA

Lainaus:

” Marraskuu on keuhkosyöpäkuukausi.

Nostamme kuunneltavaksenne Syöpälinjalla-podcastimme jakson viime vuodelta. Jaksossa tutkijatohtori Heidi Haikala (HY) sekä osastonylilääkäri, LT, dosentti Ilkka Ilonen (HUS) kertovat tutkijan työstä, siitä miten he päätyivät keuhkosyöpätutkimuksen pariin ja keuhkosyöpätutkimuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Kuuntele Keuhkosyöpätutkimuksesta -jakso TÄSTÄ

Toinen keuhkosyöpäkuukauteen liittyvä jakso on podcastin ensimmäinen jakso. Jaksossa keuhkosyöpään sairastunut Outi-Maria Liedes puhuu keuhkosyövän hoidosta Suomessa sekä lääkkeiden korvattavuuteen liittyvistä haasteista.

Kuuntele Lääkekorvattavuuksien absurdien viidakossa -jakso TÄSTÄ ”

SUOSITTELEN KUUNTELEMAAN JAKSOT!!!

SÄDEHOITOJAKSONI OHI

pahis - sädehoitoalueeni ympyrän sisällä eri kulmista

Kuukauden hoitojakso 20 sädehoitokertaa on nyt ohi. Ennen hoitojen aloittamista oli pitkä lääkärikäynti. Välissä tuli oireita, lääkärin pakeille ja reseptejä kouraan. Jakson opuksi taas sädehoitolääkärin juttusilla, Sitten marssin tahdistinpoliklinikalle, jossa tarkistettiin, että kaikki Taavi-tahdistimeni toiminnot toimivat niinkuin pitää. Tahdistimeni sykerajat ovat 50-110. Kuivaa yskää, väsymystä, närästystä, kipuja kurkussa ja rinnassa niellessä ja muuten vaan saldona. Viikon-kuukauden ajan voi vielä olla tuntemuksia. Kiitos hoidoista HUS henkilöstölle ja laitteille! Mainiosti jakso meni. On enemmän kuin kiva, että tavallisempi arki palasi.

#keuhkosyopa #kiitollisuus #reunallapelottaa #sairas #siskola #syopa #syopapotilaat #toivo

Kirjoituksia:

Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Marjo Forsblomin, Outi-Maria Liedeksen ja Matilda Heikkilän mietteitä :

Marjo Forsblom in memoriam - Keuhkosyöpätietoutta Sisulla ja Rakkaudella

Syövänhoitomme häpeäkohdat - SuomiAreenan keskustelussa Marjo Forssblom

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Outi-Maria Liedes - Mallimaa-hanke - Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa

Huomenta Suomi - Marjo Forssblom keskustelemassa syöpäseulontojen lisäämisen tarpeellisuudesta

Vieraskynä - Matilda Heikkilä - Suomeen tarvitaan syöpästrategia

Keuhkosyövästäni:

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

Ei se syöpää ole - sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Reunalla pelottaa 2-vuotias

Kirjoittaja 2-vuotiaana

Blogi on 2 vuotias. Ensin lukivat kohtalotoverit, sitten omat facebook-kaverit ja pikkuhiljaa laajemmin. Kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen ja monia ajatuksia herättänyt oppimatka – itseeni ja ihmisten erilaisuuteen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KIRJOITTAMISEN RIEMU JA AHDINKO

Blogikirjoitusten kirjoittaminen oli alkuun kivaa vaihtelua ja ajankulua. Sain kohteliaita kiitoksia ja kannustusta. Rohkeus ja oma mielihalu kirjoittaa mitä mieleen juolahti vei mennessään. Kirjoittaminen oli ajankulua, sillä tylsyyttäkin koin. Etenkin, kun vointi on hiipunut. Vaikka netistä on moneksi – tietoa, hömppää- ja voi veljet mitä turhuutta – niin eihän se oikeita ihmiskontakteja ja tavallisia tekemisiä korvaa. Uppouduin kornakurimuksen ikaan ja muutenkin kirjoittamiseen.

Ihmiset ovat pääsääntöisesti korrekteja tällaiselle ihmisromulle ja myötätuntoisesti säälivät tilannettani. Muutama semityly huomautus ja kitkerä mielipiteiden vaihto sai miettimään vakavasti koko kirjoittamisen mielekkyyttä. Sitä, miten sanoilla voi myös satuttaa..
Ajattelen, että riitän tai en, saan kirjoittaa, vaikka kukaan ei lukisi. Kun vielä voin ja naputtaa jaksan. Ja ehkä voin kuitenkin toimia vähän muillekin asioiden suodattimena …
Mietin jäävätkö kirjoitukset tänne, kun siirryn ajasta ikuisuuteen.

ELÄMÄNMAKUA, JONKA POHJALLA TOIVONVIRE

… on ollut toiveeni faktojen ja vähemmän nami-nami elämäni kuvausten ja ajatusten rinnalla. Kun oikein kaivaa – voi löytää jotain, joka kannattelee. Myötätuntoa. Jotain hyvää. Kaunista ja hyvää. Hippusen. Vaikeissa tilanteissa ja asioissa voi nähdä omastakin elämänkulusta, että aina ne jotenkin ovat ratkenneet.

Tällä hetkellä olen tavattoman väsynyt. Rakkaan ystäväni vakava terveystilanne on syönyt voimia, samoin omat terveysmenoni ja vointikin. Yritän katsoa kauemmas horisonttiin. Siihen, että joka päivässä on jotain hyvää ja elämisen arvoista. Ruokaa, lämpöä, rakkautta. Ennen muuta jossain häämöttää toivonpilkahdus ja toinenkin. Musiikki saattelee aamulla mieleni heräilemään. Pyrimme mieheni kanssa päättämään illan yhteiseen hitaaseen tanssiin. Musiikki tuo toivoa. Päivät on hyvä päättää ristimällä kätensä kiitokseen ja toiveeseen, että huominen koittaa.

TOIVON PALAUTETTA - KERRO BLOGISTA MUILLE

Palautetta tulee kirjoituksista. Toivon löytäväni joitain Olennaisia ajatuksia, jotka joku muukin voi jakaa. Tai pienen toivonkipinän ja ajatuksen siemenen, että vaikeiden asioiden jälkeen tai kautta voi elämässä olla aina vähän kultareunustakin. Toivon …

Kirjoituksia voi jakaa, jos siltä tuntuu. Blogien alla on vinkkejä, joilla voi lisätä kenties blogin kiinnostavuutta muiden silmissä.

SUURI KIITOS LUKIJOILLE JA ETENKIN VAKISEURAAJILLE!!

ONNEA KAIKILLE ISILLE ISÄNPÄIVÄNÄ 12.11.2023!

#kaksivuotta #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

Olennaisen hoksaaminen

Todennäköisyyksiä murskaamassa ja pohtimassa

Kaunista ja hyvää

Elämänmuutokset

Aina on lupa haaveilla

Parantavalla siveltimellä

Hetkittäin elämä on ihanaa

Mielihyvää

Huomaattehan

Kun ei riitä - itselleen

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Läpi vaikeuksien

Kuva Raija Seppänen - Hiidenkirnut Rovaniemi

Itselleni ja monelle muulle tämä pimenevä ja kylmenevä vuodenaika on synkkä. Elämään kuuluu vaikeat asiat ja ajat.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

ELÄMÄSSÄ ITSESSÄÄN

.. voi olla monia hankalia tosiasioita ja ilon ja toivon elementit ovat vähissä. Itseään ja toisia voi yrittää ankkuroida aurinkoisemmalle tuulelle. Miten? Faktat seuraavat, musta on mustaa ja valkoinen valkoista.
Jokaisella on ihan varmasti jotain, josta on ollut tai on kiitollinen, onnellinen, iloinen. Meistä jokaisella on myös haaveita – ihan pikkuriikkisen arkisia tai utopistisia, naurettaviakin.
Mitä jos valjastaisimme muistomme ja haaveemme auttamaan meitä pahimman järkytyksen ja murheen alhon yli?