Reunalla pelottaa: marraskuuta 2023

Kaipaus

Rakkaan Ystäväni menetyksen vaikutukset ovat hiipineet hämäläiseen tajuntaani. Tyhjä ikävä - kaipaus on tunne tällä hetkellä. Miten monesti eri tilanteissa hän vilahtaa mielessä. Kännykän tai läppärin piipatessa ensi ajatukseni on viesti häneltä. Tiedän, että pahin on vasta edessä. Päällimmäisenä on silti kiitollisuus siitä, että polkumme ylipäätään ristesivät.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KAIPAUS

MONI HETKI MUISTUTTAA,

ALLEVIIVAA HILJAISUUTTA.

POISSA OVAT KOMMENTTISI,

OIVAN OSUNUT SANAILUSI.

KESKEN JÄÄVÄSTÄ KIPUILIMME,

LÄHTÖJÄRJESTYSTÄ MIETIMME.

HETKIÄ JA AIKAA SAIMME

AJAN ENNALTA PÄÄTETYN VERRAN.

TANSSIMME ILON TANSSIN ,

SITTEN AIKANAAN LUONA LUOJAN.

ELÄN HETKIÄ TYHJIÄ,

VAIKEAN HAIKEITA.

TIETÄEN,

JÄÄVIEN TULEE JATKAA MATKAA,

AJAN ELETTÄVÄKSEEN SUODUN.

KAIPAUS SEURANA HETKINÄ YKSINÄISINÄ.

#alakulo #armo #kiitollisuus #reunallapelottaa #runo #toivo #ystava

Kirjoituksia:

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In memoriam

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Villasukat pyörimään

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Rakas Ystävä – Reunalla ei enää pelota – In Memoriam

Rakkain aikuisiän ystävä ja kohtalotoverini siirtyi ajasta ikuisuuteen. Olimme etenkin viime vuosina yhteyksissä paria poikkeuksetta lukuun ottamatta joka päivä. Usein ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Oloni on tavattoman tyhjä ja tiedän, että jäätävän ikävän iskevän moukarin lailla. Hyvää taivasmatkaa, ihana Rakas Ystävä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

HITON SAIRAUTEMME

Tapasimme 2010 harvinaisen sydänlihassairautemme vuositapaamisessa. Sydänsarkoidoosi oli osumamme ja keuhkosarkoidoosikin. Osuimme auditoriossa vierekkäin. Juttelimme ja huomasimme asuvamme naapurikunnissa. Olimme lähes saman ikäisiä. Susa oli töissä silloisessa kotikunnassani. Oitis kävin hänen luonaan hiuksiani hoidattamassa. Hiussuhteemme jatkui aina tämän vuoden elokuulle.

Sairastuit melanoomaan, joka leikattiin ja jolla oli rankka luokitus. Viiden vuoden jälkeen sait syövästä puhtaat paperit. Puolen vuoden päästä syövän todettiin uusineen. Pikkuhiljaa syöpä levisi, oireili ja otti yhä tiukemmin niskalenkkiä. Vastaiskuna päätit elää ja kokea miehesi kanssa. Kävit ihmeellisellä sisullasi kaikissa mahdollisissa museoissa ja näyttelyissä – koska, tänään olit elossa. Reissasit ja puuhasit. Maalasit, aina kun muilta touhuiltasi ja velvoitteiltasi ehdit. Kiitos ihana Ystävä – olen saanut käyttää valmiita taulujasi ja joitain ottamiasi valokuvia tämän blogini kuvitukseen.

Siirryit rinnalla kulkijakseni ja tukijakseni erottuani ja sairastuttuani keuhkosyöpään. Olimme molemmat parantumattomasti sydän – ja syöpäsairaita. Syöpämatkasi vaikea jakso tuli pian syöpäni löytymisen jälkeen. Hiljalleen syöpäsi kiusasi yhä enemmän. Kävit läpi lähes kaiken mahdollisen, mitä hoitoprotokollassa syöpääsi oli tarjollla. Syöpäsi aiheutti pelkoa, harmia ja hoitoja.
Viime vuosina sinua kuormitti muistisairaan läheisesi asioiden hoitaminen. Sen kaiken huolen määrä ja suru, huh sentään. Itselläni on muistisairaita läheisiä, joten moisia asioita myös keskenämme jaoimme. Kipuilimme jo 2010 sitä, ehtivätkö lapsemme aikuisikään ennen kuin meidän on lähdettävä tästä maailmasta. Poikasi on nyt 18-vuotias, ehdit ja jaksoit. Poikasi on saanut parhaalta äidiltä parhaat eväät elämäänsä, näin uskon. Uskon, että hänen siipensä kantavat läheistesi avulla.

ILOA, KOKEMUKSIA JA ONNEA YSTÄVYYDESTÄ

Kävimme yhdessä sairaustapaamissa -sydänsarkoidoosin, sydänyhdistys Karpatiat ry:n ja sen lähiseutumme vertaistukitapaamisissa. Olimme yhdessä syöpäsairaiden naisten Faebook-ryhmä Siskolan tapaamisessa Raumalla. Lounastimme, illastimme, tanssimme, kahvittelimme, villasukkailimme ja paransimme muuten vaan maailmaa. Manasimme sairauksiamme. Kiersimme lähiseuduilla ja koimme musiikkielämyksiä yhdessä. Kävimme lahden toisella puolella pariin kertaan. Pahin skenaariomme ei toteutunut – saimme lapsemme aikuisikään. Vietimme viime keväänä meillä taiteilupäivän. Opetit minua ja maalasimme jokusen tunnin. Omat kyhäelmäni ovat umpisurkeita. Mutta voi miten upean taulun sait aikaan. Taulu komistaa nyt olohuonettamme.

Kipuilimme menneiden tyhmyyksiämme. Kerroimme kokemistamme huonoistakin asioista ja valinnoista toisillemme. Mietimme tulevia. Manasimme vaivojamme ja tsemppasimme toisiamme vaikeiden aikojen yli. Aina jompikumpi löysi kauniin kannustavia myötätunnon sanoja. Pyrimme nauttimaan hyvistä hetkistä. Haaveilimme jaksavamme tanssia ja tanssia. Tanssimmekin - vähän. Keskinäinen sanailumme, mustahkokin sarkastinen huumori väritti hankaliakin tilanteita, Ajan ja hetkienkin arvon ymmärsimme yhä paremmin. Meillä oli rento ja välitön olla keskenämme. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi.

Viimeiset tutkimuslääkkeet eivät tuoneet apua vaan mukanaan valtavia kipuja ja lisämurheita. Sydäme-si ei jaksanut. Syöpäsi levisi monista hoidoista huolimatta. Neljän viikon sairaala-ajan jälkeen oli viikon mittaisen saattohoidon aika. Et enää henkisesti juuri kipuillut, vaan ymmärsit, että aikasi on tullut - lähteä tästä ajasta ikuisuuteen. Sait lähteä parhaalla mahdollisella tavalla rakkaasi läsnä ollessa.

Hyvää Taivasmatkaa kohtalotoveri ja Rakas Ystävä!

#armo #keuhkosarkoidoosi #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sydansarkoidoosi #syopa #ystava #vertaistuki

Kirjoituksia:

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Trickbag live

Siskopäivät - Syöpäsairaat naiset Raumalla

Kirje, sinä perhanan syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

Villasukat pyörimään

Hovikampaajalla - muistoja vuodelta 2010

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

Jos tietäisi

Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Hetken huoleton

Maalaus Susanna Huovinen

Osaisipa vielä tavoittaa lapsena olleen huolettomuuden. Kyvyn olla, juuri tässä ja nyt. Touhuta miettimättä menneitä, tulevia ja olemassa olevia. Keskittyen, kokien ja täydesti eläen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKUISENA VÄLÄHDYKSIN HUOLETONTA

Tai unen rajamailla, aamu-unisen pöpperössä, väsyneenä, euforisen hauskassa seurassa, keskittyessä johonkin mielenkiintoiseen, kohdatessa itselleen ”tärkeän” ihmisen.

Vielä sen ihmeellisen huolettomuuden ajoittain tavoittaa.
Uskon että zeniläisen onnellisrauhallisen olon voi tavoittaa vähän heittäytymällä tai antautumalla.

Samanlaisen tunnelman, luulen, voi kokea lähellä lähdön hetkeä.
Ymmärtäen, että meillä on vain tämä hetki.

HETKEN HUOLETON

JOKAISELLA MENNEEN TAAKKANSA.

HEIKKOUTENSA JA ARKIHUOLENSA.

MONI VARASTOI NE SISÄLLEEN,

PITÄEN KIPUPISTEENSÄ OMANAAN.

VAIKKA

MITÄ MUUTA TARVITSEMME

KUIN HYVIÄ HETKIÄ,

MERKITYKSELLISYYTTÄ JA RAKKAUTTA.

UNEN RAJAMAILLA JA AJOITTAIN

TAVOITAMME HUOLETTOMUUDEN.

PÄÄSEMME KIINNITTYMÄÄN HETKEEN.

VIELÄ JOSKUS ON RENTO JA KEPEÄ,

REMPSEÄ, HILPEÄ JA LEPPOISA.

SIELLÄ TAIVAASSA ON KUIN LAPSENA,

IHAN HUOLIA VAILLA JA SURUTONNA.

#armo #ilo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Kun ei riitä - itselleen

Huomaattehan

Mielihyvää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Hidas luopuminen

Kuva Microsoft 365 kuvapankki

Rakkaasta läheisestä pitkäaikaissairaasta luopuminen on opettava matka itseensä ja toisen mieleen. Toisen ollessa heikko, on toinen voinut olla vahva. On ehditty pilkkoa ja purkaa asiat, tuntemukset ja ajatukset melkein atomeiksi asti. On itketty, eletty, hassuteltu ja halattu. Viimeisiä sanoja on sanottu elämän matkan varrella. Ymmärretty kai elämästä vähän enemmän.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

Toisilla lähtö on nopea, mutta pitkään sairastaneella edessä on …

HIDAS LUOPUMINEN

PITKÄÄN SAIRASTANEELLA

KIVULIAITA, VIHELIÄISIÄ,

MIELTÄ KOULIVIA VAIHEITA.

ON MIETTINYT MENNEITÄ.

PUNNINNUT NYKYISTÄ.

HÄÄMÖTTÄVÄN VIIMEISEN MATKAN

KOHTAA JO VÄSYNEENÄ TYYTYEN.

YMMÄRTÄEN, ETTÄ KAIKELLA AIKANSA,

OMALLAKIN, AINAKIN KEHOLLANSA.

ON JÄTETTÄVÄ MAALLINEN AIKA

ELÄMÄSTÄ KIITOLLISENA.

ON ANOTTAVA ARMOA LUOJALTA.

LIITTYÄKSEEN MENNEIDEN

SUKUPOLVIEN PITKÄÄN KETJUUN.

#armo #kiitollisuus #rakkaus #reunallapelottaa #runo #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

Kuoleman läheisyydessä

Elämä voittaa kuoleman

Miltä tuntuu? Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

Jos tietäisi

Sanaton

Jäit mieleeni

Kirje - Sinä perhanan syöpä

Päästä irti

Anteeksi - itselle ja elämälleen

Elämä on pitkä päivä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

Läpi vaikeuksien

Kuva Raija Seppänen - Hiidenkirnut Rovaniemi

Itselleni ja monelle muulle tämä pimenevä ja kylmenevä vuodenaika on synkkä. Elämään kuuluu vaikeat asiat ja ajat. Elämässä itsessään voi olla monia hankalia asioita. Voi tuntua, että ilon ja toivon elementit ovat vähissä.
Musta on mustaa ja valkoinen valkoista.

Mitä jos valjastaisimme muistomme ja haaveemme auttamaan meitä pahimman järkytyksen ja murheen alhon yli? Että päästään eteenpäin ja lopulta läpi ...

Jokaisella on jotain, josta on ollut tai on kiitollinen, onnellinen, iloinen. Meistä jokaisella on myös haaveita – ihan pikkuriikkisen arkisia tai utopistisia, naurettaviakin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!