Reunalla pelottaa: kipu

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kipu. Näytä kaikki tekstit

RUNO - AINA JOTAIN

Elämä joskus naurattaa. Toisinaan elämästään voisi siirtää jotain tuonnemmas tai vaikka lahjoittaa jollekulle vähän.

Ei vaan. Jokaiselle kuuluu oma polkunsa. Kesäksi kuntoon projektini on yhtä vastatuulessa kuin kevätsääkin. Harmaata, kylmää, ankeaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

NOUSUKIITOA EI NÄKYVISSÄ

Hieman vihreänä joskus katselen toisten matka- ja touhukuvia. Minäkin haluaisin. Köpöttelylenkkejä olen tehnyt, mitä nyt kykenen. Mikko Alatalon konsertissa viikko sitten suoraan autosta teatterille. Tuttua, rutinoitua. Lapsuudesta tähän asti tuttua.

Suuri motivaattori liikkua on mieheni ”kunnostama” sulkapallokenttämme. Innoissaan hän jo ajeli lehtiä ja oksia päreiksi ruohonleikkuri-pollellaan. Pienestä on miesten ilot tehty 😉. Ensi läpsyt sulkapalloa otettiin 23.4. Peli oli kymmenen pisteen ja taukoja tarvitsin kolme. Pelattu on nyt 5 kertaa. Enempään en ole kyennyt. Rintapuristus & ahdistuksen tunne ei hellitä. Kävelymatkaa eikä pelejä ole pystytty lisäämään. Paleluni on myös aika infernaalista.

Oli kardiologin välitsekkaus ja kirjoitin hoitajalle kuulumiset. Pikalähetteellä makoilin eilen tuntikaudet päivystyksessä. Ajatuksena oli varmistaa, ettei sydänläpässä ole hyytymää ja ettei keuhkoissa ole mitään ylimääräistä.

NO AINA JOTAIN LÖYTYY

No, jotain sieltä löytyi. Joku alue keuhkossa oli painunut, voi olla pitkän pintahengityksen aiheuttamaa? Koronan jälkitautia ja muuta miettivät, ottivat uuden näytteen - nega tietty. Arvoitus vielä. Kehotus olla yhteydessä hoitotahoihin. Tekstit eivät tunnu siirtyvän, edes Kantaan. Keuhkopuolen välitsekkaus on nurkan takana, joten alkuviikosta otan sinnw yhteyttä. Kardiologialta jo kyselivätkin niitä.

Jotain pielessä on jostain syystä. Nitroa saan luvan kanssa nappailla tarvittaessa oikein urakalla. Totuttelen pitämään suihketta koko ajan mukana. Toiveena olisi yhä päästä kesällä ”kirmaamaan” runsain mitoin sulkapallon ja mieheni perässä. Elättelen toivoa, että kesälämpimillä sujuisi pidemmät lenkit. Ehkä tämä taas tästä.

Sarkastiseksi ja mustahkoksi kärvähtänyt mieleni lähti taas suoltamaan JOTAIN 😉

AINA JOTAIN

PITÄÄKÖ AINA OLLA JOTAIN,

ARKEA, ELOA MUUTTAVAA?

TARVIIKO AINA OLLA JOTAIN,

UUTTA, VANHAA, LISÄÄ?

JOSKUS, KUN AINA JOTAIN,

MITÄ EI NIIN JAKSAISI,

EI SUOSIOLLA SULATTAISI,

MIHIN NIIN JO KYLLÄSTYI.

VAAN - AINA JOTAIN,

PAREMPI KUIN EI MITÄÄN.

VIELÄ PIIRTYY SYKEKÄYRÄ,

YHÄ JATKUU ELON YMPYRÄ.

VIELÄ SULAA SOKERI SUUSSA.

AINA JOTAIN TOIMII, PELAA.

Kamala luonto 21-3214

Kamala luonto - 2398

#ahdistus #armo #kipu #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Reunalla pelottaa

RUNO - Nyt on näin

Sairastaminen käy työstä

RUNO - Iloa etsimässä

RUNO - Hyvin sä vedät

RUNO - Musiikin avulla

RUNO - Kestä vielä

RUNO - Jos käykin hyvin

Vahvaa suorittamista

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO – VANHENEVAN VALITUS

Kuva Raimo Ahonen - Väsynyt varpuspöllö

Ei tiennyt nuorena, miten hento on unen laatu keski-iässä. Ei uskonut kuvauksia, valituksia vanhenevien. Ei voinut ajatella, että voi kieppua tunteja unta odottaen, kylkeä kääntäen. Eipä tajunnut, että parin tunnin valvominen heittää sisäisen kellon sekaisin. Miten pieni muutos voikaan sekoittaa monen tulevan päivän jaksamisen ja rytmin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ONNEKSI EI TIENNYT EIKÄ USKONUT

… ettei uni aina virkistä. Pienet unipätkät ja horroksen kaltaiset näemmä kuitenkin hengissä pitävät. Eipä tiennyt, että arkiset huolet poistavat unen vieden nukkumattia odottavan ajatusten kehään - Jossittelun ja tulevaan pelon -maahan Unimaan sijaan.

Joka väittää, että ihminen voi sisulla tehdä ja jaksaa. Joka kuvittelee, etteivät arkiset huolet vaikuta jaksamiseen. Sanon vaan – vähänpä tiedät.
Sisulla, päättämisellä, huippupatjallakaan ei kunnon unia saa seurakseen. Kropan kolotuksia, kipukohtia ei poista tahto, ajatus, jousitus, patjan vyöhykejako ja tyynyvalinta.
Joka ei tiedä millaista on, kun ei saa nukuttua kunnon unia. Silloin on kovin, kovin onnekas. Uskallatko kuulla Vanhenevan valituksen?

VANHENEVAN VALITUS

VIIKONLOPUN ALKAESSA,

VALVOT PIDEMPÄÄN ELOKUVAN KATSOEN.

NUKKUMAAN MENNESSÄ,

UNTA PITKÄÄ, AKKUJA LATAAVAA TOIVOEN.

KROPAN KREMPAT ÄHKITYTTÄÄ.

ASENTOA ETSIESSÄ ÄRSYTTÄÄ.

RUKOILET HILJAA MIELESSÄ,

UNIA AIVOJA NOLLAAVIA.

PIENIKIN VAIHDOS PÄIVÄRYTMISSÄ,

PITÄÄ UNEN VIRNUILLEN LOITOLLA.

EI AUTA LAMPAIDEN LASKUTOIMITUS,

EI HUOLTEN JORPAKKOON TOIVOTUS.

AAMUSI VALKENEE, TAHDOT TAI EI,

KOLOTUKSIA, VÄSYMYSTÄ VENYTELLEN.

UNI LISÄVIRTAA, VOIMAA TARJOILE EI,

NUKKUMATTI HUOKAA PÄÄTÄ PUISTAEN.

JOS VAAN VOISIN.

JOKAISELLE UNEN SOISIN.

JOS VAAN VOISIN,

VANHENEVAN HUOLET,

KREMPAT POISTAISIN.

PYYDÄN, ARMOASI RUKOILEN,

ANNATHAN UNEN RAUHOITTAVAN.

Sarkasmilla Kamala luonto 22-328

Sarkasmilla Kamala luonto 21-3283

#armo #kipu #mielenrauha #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Ajan kulumisesta

Vanhemmiten

RUNO - Jos käykin hyvin

RUNO - Nyt on näin

RUNO - Jos voisin

RUNO - Elämisen arvoista elämää

Sietää, sietää

OMA KOKEMUS - Töissä sairaana

RUNO - Ihmisparkaa hioo kyyneleet

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - LIIAN RIKKI

Maalaus Susanna Huovinen

Jos elämä on alkumetreistä asti ollut taistelua, vaaroja ja selviytymistä, on vaikea luottaa. Jos perusturvallisuutta ei ole rakentunut, on täytynyt luoda oma selviytymisen kuplansa. Se voi olla hyvin erilainen - vain kalpea aavistus siitä, millainen se on ollut perusturvan ympäröimillä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

LIIAN RIKKI

LAPSEN TOUHUT HÄIRITSEVÄT,

PIENI ON RANKKA RASITE.

TAAPERON PUUHAT ÄRSYTTÄVÄT,

HERMOJA KOETTELEVA IHME.

EI MITÄÄN UNELMAA,

EI PUMPULIA, EI VAAHTOKARKKEJA.

EI MITÄÄN TASAISTA,

EI ILON, AUVON, ONNENMURUSIA.

JOS ON VIETY LUOTTAMUS,

POLJETTU, RIKOTTU, SÄTITTY,

JOS ON POISSA RAKKAUS,

ALKUMETREISTÄ AHDISTETTU.

EI VOINUT SYNTYÄ TASAPAINOA,

HUOMISEEN LUOTTAVAA USKOA.

EI VOINUT RAKENTUA TURVAA,

TOISTEN HYVÄÄN TOIVOVAA.

JOS PAHAA ON LIIKAA NÄHNYT,

ON VAIKEA MYÖTÄTUNTOON LUOTTAA.

JOS PAHIMMAN JULMAN ELÄNYT,

ON VAIKEA RAKKAUTEEN USKOA.

#ahdistus #armo #kipu #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Turvaton

Miksi katsomme sivuun huomatessamme lapsen pahan?

RUNO- Ahdistuksen alla

RUNO - Jos voisin

RUNO - Muistot haalenneet

RUNO - Itke vaan

RUNO - Palasina

RUNO - Sivuun siirretyt taakat

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

EI SUJU EI - PRINSESSAMIETTEITÄ

Mieskin voi ilahtua

Heräättekö aina prinsessoina tai prinssi Uljaina? En minäkään. Sometsekkauksen jälkeen perehdyin edunvalvonnan vuosi-ilmoitukseen. Jelpin vaan, noin yleensä kun melko järjestelmällinen olen. Olen yhä tiiviimmin viihtynyt alakerrassamme. Enää en sitten muistanutkaan mitä olin jo skannannut, tallettanut yläkerran pöytäkoneelle ja mitä läppärille. Mitä jo tallessa ja mitä ei.
PS. Kuva vaatinee selityksen. Tilasin miehen synttäriksi (etukäteen) laatuluettavaa, oli niin muikeana ylläristä, että nakkasin kuoren päähän ja räsäsin kuvan. Yllärikin saattoi vaikuttaa ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KAIKKI PAITSI TUPLASTI TEHTY ON TURHAA

Miten nopsaan ja helpolla olisin päässyt, jos olisin kerralla kerännyt läjään, skannaillut ja tallentanut. Ajankulua. Aikaahan on, mutta olisin halunnut keskittyä vaikka valokuvien valikoimiseen, tulevaa albumia varten.

Valitin eilen solisluun kohtaa lääkärille, kun on niin sairaan kipeä viikon takaisesta voltista. No, kertoi, ettei murtumaa kuvassa, siinä viikon takaisessa. Särkylääkkeistä antoi neuvon: Käytä. Ihan valtavalla tasolla ei ole luottamus, kun ei värttinäluussakaan pitänyt olla murtumaa, mutta 5:n päivän jälkeen katsottuna olikin. Näin itsekin kuvat ja kun paikan hoksasi, niin olisihan se pitänyt hoksata murtuma.
Aamulla oli ongelmia saada puseroa päälle ja melkein kyynel tirahti tuskasta. Vaatteeni ovat melko tyköistuvia ja vaikka villapaitaa tiki pidän, mutta hipiäni on niin herkkä, että se vaatii usean vaatekerran, niin kuin palelunikin. Napitettavia puseroita ei montaa ole ja ne ei vaan iske. Miehen vaatekaapille en tohtinut enkä halua olla mikään hiphop-vaateläjä – vaatekokomme kun on hieman eri. Sain lopulta päälleni, skannailtua tarvittavat ja täsmäytettyä excelit. Kahvia koneeseen!

Omaan laajan särky- ja muun lääkearsenaalin, mutta monet lääkkeet ei sovi ja kun käytän tuota Marevania. Moni lääke ei auta, tulee vaan pelkät haitat. Mobilaatteja muita levitettäviä en saa käyttää. No, joku vähemmän viisas on keksinyt sanonnan: ”Kärsi, kärsi – korkeimman kruunun saat”. No, tunnustan olevani sen verran heikko, että voisin tämän kärsimysjakson skipata vaikka vähän maksaen.

MIES PASSAA - KIITOS

Eilen mies tuli töistä. Työnteli autosta noustuaan lumia. Piipitin ovelta, että roskis ja postilaatikon tsekkaus - kiitos. Oli kaupan kautta käynyt ja sai sitten ihan itse kantaa työreppunsa, saatella ostokset jääkaappiin ja kaappien syvyyksiin. Ruoka oli valmiina, männäpäivästä. Hetken tuo huili reclainerissa. Vienosti kyselin imuroinnista. Tarttuihan tuo pian imurinvarteen. Pisti takan lämpiämään ja katsottiin leffa. Teki iltavoikkarit ja kuori appelsiinin, oikein palasiksi eteen. Tunnen itseni etuoikeutetuksi prinsessaksi. Varmaan olenkin. Harmi, ettei mulla ole prinsessatiaraa. Ehkä pitää ostaa ja viipottaa se päässään. Mutta ei kai rinsessatkaan kulje taviskuteissa kruunut, tiarat päässään?

Ulos katsoessa mieli ei totisesti ylenny, niin ankeaa. Lumi hupenee silmissä, räystäs huutaa hoosiannaa ja kunnon lumiläjiä vyöryy katolta romahdellen. Tiet pientareineen ovat kuraisia ja yhä liukkaita. Eikä edes tammikuun puoliväli. Auts.

Pidemmittä puhetta kevennyksiin, niitä ei voi koskaan olla liikaa. Eihän?

Linkkiluettelo:

ILOKSENNE Videpätkä (Facebook Reels-TikTok) - Israel Afraro - Koiraroduista

Kamala luonto 20-2872

#alakulo #kipu #rakkaus #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Syyllisyyden taakka

RUNO - Jäljet jättää elämä

RUNO - Entä, jos murehdinkin turhaan?

RUNO - Valon pisaroita

RUNO - Omaan kuplaan

RUNO - Rutiineista turvaa

RUNO - Kontrasteja elämään

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

ITSENSÄ TOTEUTTAMISESTA - PINKKI KIPSI TULI osa 2

No ei se taas helpoimman mukaan viime viikkoinen liukastuminen mennyt. Juuri mikään ei tunnu paremmalta, tosin ranteen turvotus oli pienentynyt. Aamulla labraan lähtiessä tuli soitto, että kuvia oli katsottu uudelleen ja värttinäluussa onkin murtuma, joka vaatii kipsausta. Odotteluineen - lääkäri- labra- kipsaus. matkoineen siihen hurahti rapiat 5 tuntia. Mutta auts. Kipsi pitää olla 5 viikkoa, eikä saa kastella. No, kivan värinen sentään.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

SELVITTELYITÄ, KUITTEJA

Tänään oli tämän vuoden taksimatkat nro 7-8 ja keskiviikkona tulee pari lisää. Pitää käydä röntgenissä. Ja mitä luultavammin pe taas labrassa ja ensi viikolle luvassa useita terveyskäyntejä. Talvi on inhaa aikaa ja eilinenkin kului migreenin kiusatessa.

Lunta satoi taas ovista ja ikkunoista ja kas, liikenne on taas jumissa ja sekaisin. Huhhei. Valkoisen kaunista ja viikonloppuna pakkasetkin hellittivät, onneksi.

ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN

Olen ihaillut ihmisiä, joilla on tekemisen taito. Käsillä tekemistä - käsitöitä, hiustenlaittoa, puutöitä, remontteja, korjaamista, soittamista, laulamista, näyttelemistäkin - ja kaikkea. Itse olin tosi pitkään kirjoittamatta. Nyt sanojen sopii tulla, kun niitä ei valmiiksi tuomita. Vielä on kaikenlaisia lappusulkeisia ja edelleen pitäisi saada valokuvia siirrettyä kuvakirjaksi. Haaveilen löytäväni tarmoa, jotta kirjoittaisin pidempikestoisempiä kirjoituksia.

Jos joku asia tuntuu tärkeältä ja haluaisit sen esille, niin ota yhteyttä. Katsotaan, josko siinä olisi ainesta Vieraskynä-kirjoitukselle.

Monesti omat sisäiset jarrut ja kai epäonnistumisen pelko estävät, eikä tule edes kokeiltua. Pitäisi kai tuoreuttaa vanhaa sanontaa: "Kaikki paitsi kokeileminen on turhaa."

Tällä erää päästä ei pukkaa tämän viisaampaa. Musiikki raikaa ja nälkä kurnii. Alkuviikko tarvitsee mielestäni aina vähän kevennystä, joten niitä edes tähän loppuun sarjakuvien muodossa.

Kivaa talvista viikkoa!

Facebook - The Awkward Yeti - Nick Selik

Kamala luonto 22-3321

#arvaamaton #kipu #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Etsin kultaista keskitietä

RUNO - Epätäydellisyys

RUNO - Peruspäivä

RUNO - Sairaan eloa

RUNO - Onhan vielä olemassa kaunista ja hyvää

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

LUNTA JÄISEN TIEN PÄÄLLÄ - LIUKASTUIN osa 1

Eilen iltapäivällä lähdin roskapussia ulkoiluttamaan. Olin käynyt ulkona 2 pv sitten, jolloin tien keskellä oli lumitöyräät. Huomasin kyllä heti ulos astuessani, että tie oli jäässä ja päällä 3-4 cm höttölumikerros. Olin vaihtamassa tien laidasta roskiksen puolelle edeten taapertaen pingviinien tapaan.

EDIT! HOMMAAN TULI VALITETTAVA JATKO-OSA, klikkaa lukemaan se TÄSTÄ

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

VARJELUSTA ILMALENNOSSA

Yhtäkkiä jalka lähti alta ihan nanosekunnissa. Lensin kaaressa mukkelismakkelis. Olin miettinyt kaatumista etukäteen ja tiesin, ettei kädellä saisi ottaa kiinni eikä hartioiden päällä olevaa pehkoa kannattaisi kumauttaa jäähän. Tilanne tapahtui niin rivakasti, etten ehtinyt kissaa sanoa. Kopsaus oli niin iso, että kuvaannollisesti näkyi tähtiä. Sattui ja haukoin minuutin pari henkeä. Olin tajunnut kääntyä lennon aikana siten, että isku tuli vasemmalle puolelle. Olen ihan oikeakätinen, joten hiphei - pahin ei tapahtunut. Tunnustelin mihin sattuu – vasemmalle puolelle ranteesta kämmeneen, kyynärpäähän, solisluuhun, häntäluuhun ja olin hetken vähän sekaisin – pimpelipom.

LENTONI

... näki ihmeen kaupalla lenkkeilijä, joka tuli luokseni. Puhutti, vei roskat ja sanoi, että lähtee vasta kun näkee minut jalkeilla. Kertoi, ettei hänellä ole puhelinta mukanana. Olin ihan keskellä tietä, joten keplottelin vähän peffallani tai jotenkin kylkimyyryä tien sivuun missä oli lumipenkkaa. Mies auttoi nousemaan, katsoi hetken perääni lähtiessäni takaisin kotiin ja lähti.

VAURIOIDEN IHMETTELYÄ

Olin ollut tekemässä ruokaa – pottumuusia ja jauheliha-kasviskastiketta. Ruoan valmistus oli, onneksi, loppusuoralla. Sain riisuttua ja hellan nollille. Sitten huokailemaan ja miettimään mihin sattuu ja mitä tehdä. Tiesin ennestään, että röntgen sulkeutuu 16 ja ennen kuin saan soiton läpi ja kelataksin on jo myöhäistä. 16 jälkeen on päivystys ja jos katsovat tarpeelliseksi niin lähettävät paikallissairaalaan. Päätn jäädä seuraamaan. Tuntui, että pystyn pääsääntöisesti liikkumaan eikä mikään luu törröttänyt. Sormet ja käsi liikkui ja tietysti kipua oli siellä sun täällä. Mies vahti ja passasi minua kotiin tultuaan. Sain nukuttua, mutta kyljen kääntäminen ja käden asettelu, kipuakin toki pitkin repaleisen yön oli, kipulääkkeestä huolimatta. Sietokykyä taas vähän koetellaan.

TERVEYSKESKUKSESSA

Aamulla kipuilevat paikat olivat enemmän turvoksissa. Soitin päivystykseen, Taksilla matkaan. Odottamassa oli paljon väkeä, yskiviä ja monenlaista. Pari pikku vauvaa itki ja yksi taapero kierteli ja touhuili ympäriinsä. Ilmoittautumisen jälkeen meni 2 tuntia ennen kuin lääkäri ehti katsoa. Lääkäri teki lähetteet röntgeniin, jossa kuvattiin ranne, olkapää ja solisluun seutu. Pääsin takaisin odotusaulaan ja minua vietiin uudelleen röntgeniin. Pään tt-kuva, koska käytän marevania ja pääkin kumahti (onneksi oli paksu hattu ja kädessä paksut rukkaset). Taas odottelemaan. Lopulta lääkäri kutsui ja sanoi toisenkin lääkärin kuvat katsoneen ja – EI MURTUMIA. Pääkin oli paikallaan, eikä näkynyt vuotojälkeä. JAAAHUUUU!!!! Turvoksissa nuo ruhjoutuneet paikat ovat varmaan pitkään. Jos ei viikossa turvotus lähde tahi tulee kipuja, niin saa ottaa yhteyttä.

MITÄ OPIKSI?

Lääkäriltä päästyäni soitin taksin. Suunta ensin apteekkiin, jossa tuntui olevan puoli kaupunkia. Lääkkeitä mukaan kassikaupalla. Reissuun, asian selvittämiseen, meni soitosta kotiin paluuseen 7,5 tuntia ja rahaa paloi takseihin, lääkkeisiin ja tulevaan lääkärilaskuun 200 euroa. Hyvää uutta vuotta taas itsellenikin. Turvotusta, liikerajoitusta ja kipua on, mutta sehän on minulle kotoisaa peruskauraa. Onni onnettomuudessa, että pystyin ninjailemaan lentoratani tuolle vasemmalle puolelle. Jäi oikea käsi vielä hoitamaan näpyttelyitä, teidän iloksenne ;)

Oli jo nälkä, jano, kylmä ja heikottaa. Mies sai luvan taas palvella.
Minun puolestani tammikuut voisi poistaa kalenterista.
Toipumiseen määrään itselleni ERITTÄIN PALJON MUSIIKIN KUUNTELEMISTA.

#kipu #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

Miltä tuntuu? Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

Sietää, sietää

Hoitoväsymys

RUNO - Musiikin avulla

Sairastaminen käy työstä

Sairaan itsetunto

RUNO - Sairaan eloa

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

KYLMÄ TAPPAA – SUOJAUDUTHAN

Surullisen pelokkaana katson tulevia sääennusteita. Viikonlopuksi on luvattu yli 20 pakkasta. Hrrr. Sairas ei suojaudu turhaan, sillä sairastavuus lisääntyy ääriolosuhteissa – kovin kylmässä ja kuumassa. Pukeudu huolella ja riittävästi!. Sairaat sen varmaan tekevät ihan jo henkensä pitimiksi.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KYLMÄÄ TILASTOFAKTAA

Lainauksia Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin tekstistä omavaltaisesti lyhentäen ja leikaten: ”Vähintään kaksi päivää kestävä kylmäjakso lisää kokonaiskuolleisuutta 10 %, sydänsairauuksissa 11 % ja hengityselinsairauksissa 21 %. Pitkä kylmäjakso lisäsi äkkikuoleman riskiä 19 % päivää kohden.
Lämpötilojen poikkeavuuksille herkkiä ryhmiä ovat mm. kroonisesti sairaat, iäkkäät, lapset, ulkotyöntekijät tai heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat. Alhainen lämpötila tai sen lasku saavat aikaan fysiologisia vasteita, jotka aiheuttavat erilaisia tuntemuksia ja haittaa. Nämä heijastuvat myös elimistön systeemitason oireina, kuten sydän- (rytmihäiriöt, rintakipu) ja hengitystieoireina (hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, yskä tai limaneritys).

Oireilu lisääntyy moninkertaiseksi niillä, joilla on sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairaus. Myös diabetesta ja sen esiasteita sairastavat ovat herkkiä kylmän vaikutuksille. Kylmyyteen liittyvien oireiden lisääntyminen voi olla merkki olemassaolevan sairauden pahenemisesta tai se voi ennustaa kehittymässä olevaa sairautta esim. diabeteksen esiasteissa. Sairauden huono tasapaino lisää hengitystieoireita kylmässä. Myös ikääntyminen lisää oireilua kylmässä.”

VUOSI ALKOI ALAVIREISENÄ

Unirytmi sekoaa pidemmäksi aikaa valvomisesta, kuten vuoden vaihtuminen. Jos ei nuku hyvin/riittävästi, on pitkään raatona. Migreeni kiusaa taas, on huono olo ja ruoka ei maita - vaikkei niin haittaa, josko konvehdit sulaisivat lanteilta. Eilen pääsin kokeilemaan Hyvinvointialueiden terveystoimintaa labrakäynnin verran. Yllättäen pääsin näytteenottoon ihan sukkana, jonossa oli vain kourallinen ihmisiä. Outoa. Hyytymisarvo oli taas liian alhainen, joten napapiikeillä mennään ja torstaina uusintalabraan.

Vuodenvaihde kurittaa sairaan taloutta. Eiliset kela-taksit meni omaan piikkiin = omavastuun takia, vuonna 2023 summana 300 €.. Lääketäydennyksellä pitää käydä, sekin katto nollaantui. Laskua pukkaa keuhkolääkärin käynniltä. Uuttakin vaivaa on, mutta mikä lääkäri sen ratkaisisi – yritän keksiä. Monielinsarkoidoosin tekosia veikkaan. Erityisen aktiivisena sarkoidoosi ei ole, mutta eipä se tunnu poistuvankaan. Yritän taltuttaa mielen mörököllit painamasta kuten ajatuksesta, että vintissäni olisi kutsumaton vieras, etäpesäke).

KIITOLLISENA KIRJOITAN , VAIKKA TO-DO LISTA JUNNAA

Blogi alkaa kai näyttää katu-uskottavalta, kun aikajanalla on kirjoituksia jo kolmelta vuodelta. Yksi pikku runo on luvattu oikein lehdessä julkaista ja juuri pyydettiin kirjoittamaan rakkaaseen sydänlihassairaiden Karpatiat ry:n jäsenlehteen parikin juttua. Se on minulle kunnia-asia. Syöpäpuolen juttu on suunnitteilla ja keuhkosyövän osalta olen mukana suunnittelemassa jotain kaikkien hyväksi. Marraskuiset runsaat kirjoitukseni keuhkosyövästä olivat osa sitä, pyrkimystä lisätä keuhkosyövän tietoisuutta.

ToDo-listalla on monta konditionaalia. Olisi kaikenlaista, kuten asiakirja- ja taulukointihässäkkää. Valokuvia pitäisi valikoida ja ryhtyä siirtämään tilausohjelmaan. Tavoitteena olisi saada aikaan uusi valokuva-albumi. Ongelmana on valita samankaltaisista kuvista sopivin. Ennen oli toiset murheet. Lähes joka kuva oli sellainen, ettei sitä olisi talteen halunnut. Filmirullia teettettäväksi viedessä lopputulosta odotti kauhulla. Kai tämä runsaudenpula on parempi.

Yritän kypsyä, kasvaa ja muuttua – hah. No, vanhenen ainakin. Toivon päänsärkyni hellittävän. Yöstä aamuun otin pari troppina, joten pystyn vähän kerrallaan kirjoittamaan. Olisiko pakkasen ja kuivemman huoneilman syytä särkyilykin?. Meillä pohottaa kyllä tässä lähelläni ilmankostutin. Talvi on- no, se voisi painua vaikka sinne kuuluisaan huitsin Nevadaan.

Kivaa arkista olemista, muistakaa suojautua pakkaselta!

Mennään jo valoon päin ja päivät pitenevät – hämäläisittäin, mutta kuitenkin.

Linkki::

https://www.duodecimlehti.fi/duo15206

Kamala luonto 17-1798

#ahdistus #kipu #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Kestä vielä

Vahvaa suorittamista

Miltä tuntuu? Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

RUNO - Hauras elämä

Kädet yhteen - voimaa ja rauhaa

RUNO - Uskallatko

Sairaan itsetunto

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

HUSILLE SAIRAIDEN HOITAMINEN TOISARVOISTA APOTTI ETUSIJALLA

Kuva Hus.fi - sairaalat ja toimipisteet

Eilen uutisoitiin HUSin päivystyskaaoksesta. Päättäjien tärkeysjärjestyksen valinnoista maksavat nyt ihmiset hengellään. Apotti-järjestelmään oli elokuussa syydetty 775 miljoonaa Hussin rapian 2:n miljoonan vuosibudjetista. Terveydenhuollon henkilöstön palkkaus, etenkin pääkaupunkiseudun kuluilla, on ollut tiedossa toistakymmentä vuotta. Päättäjät ovat siis vuosikaudet tehneet tietoisia paskoja päätöksiä ja arvovalintoja. Olemme lujaa vauhtia matkalla kohti eriarvoista terveydenhoitojärjestelmää, jossa rahalla saa ja hevosella pääsee ...

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

PÄÄTTÄJÄT VASTUUSEEN APOTIN HANKINTAPÄÄTÖKSESTÄ

Husin henkilökunta on tuskaillut Apotin (HUSiin hankittu tietojärjestelmä), kanssa pitkään ja vaatinut korjauksia. Kilpailutusprosessin on täytynyt olla umpisurkea, koska lopputulos ja hintalappu on järjetön. Kirjoitin elokuussa asiasta, ks. kirjoituksen alta. Miten Apotin päätöksenteon lisäksi sen käyttöönoton, toimintavarmuuden ja käytettävyyden puutteet ovat mahdollisia? Summa ja paisuvat ongelmat ovat kuin suoraan Olkiluoto 2:sta kopioituja. HUSin johto on hyväksynyt Apotin hankinnan sopimusehdot. Eikö Apotista saada hyvitystä sen virheiden, viivästymisten ym. takia? Miksi maksetaan aina vaan lisää? Miten tämä kaikki on edes mahdollista?
Hintalappu on järjetön, eikä loppua näy. Apotin moninaiset ongelmat ovat aiheuttaneet henkilökunnalle valtavasti lisätyötä. Työtä, joka on pois hoidettavilta. Voinemme tehtä tästä johtopäätöksen, että henkilöstön resurssit ja hyvinvointi ovat Husin päättäjille vähempiarvoinen kuin tietokonejärjestelmä. Henkilökunnan jaksaminen on liian pitkään ollut kestämättömällä pohjalla koronakurimuksenkin aikana tapahtuneen venymisen takia,

HUS JA MUU SUOMI - MIKSI TERVEYDENHUOLLON PALKKAUSTA EI SAADA KUNTOON?

Periaatteessa terveydenhuollon henkilöstön tarpeellisuutta, osaamista, työkentän monimuotoisuutta arvostetaaan. Työ on sekä henkisesti kuormittavaa että monesti myös fyysisesti raskasta, usein vuorotyötä. Sairaudet vaiheineen ovat monimuotoisia ja niihin perehtyminen vaatii moniosaamista. Terveydenhuolto ottaa uusia asioita ja innovaatioita käyttöön jatkuvasti. Opitun lisäksi tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista. Osaamisesta ja arvostamisesta pitää maksaa. Työvoiman määrän ja muiden resurssien tulee olla riittäviä. Etenkään Husissa näin ei ole. Hinnan maksavat sairastuneet, osa varmasti hengellään.

Nyt nähtävillä oleva Kaaos Husissa on ollut pitkään potilaidenkin nähtävissä. Henkilökunta on siitä toistuvasti huolensa viestinyt. Fiksut päättäjät myöntävät virheensä ja tekevät kaikkensa, jotta voisivat paikata virheensä. Jännityksellä odotan ratkaisuja sekä valtakuntamme päättäjiltä, Husilta sekä työntekijöiden- ja työnantajien ammattiliitoilta.

Toivon, ettei tämä sairas lähiaikoina joutuisi tutustumaan henkilökohtaisesti päivystyksen tilanteeseen.

Linkki:

HUSin yhteispäivystykset ovat pahoin ruuhkautuneet

#apotti #husapotti #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

HUS-alueen Apottipainajainen vihellettävä poikki

RUNO - Lastu lainehilla

VIERASKYNÄ - Matilda Heikkilä - Suomeen tarvitaan syöpästrategia

RUNO - Parantavalla siveltimellä

Miltä tuntuu? - Ajatuksia ja tuntemuksia sairastamisesta

RUNO - Kärsimys

RUNO - Reunalla pelottaa

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - IHMISPARKAA HIOO KYYNELEET

Elämään voi tulla asioita, jotka on kohdattava ja hoidettava – vaikka millä voimanrippeillä ja missä tilanteessa tahansa. Aina ei ole apua ja tukea tarjolla. Ihminen on ihmeellisen sitkeä. Onneksi on kyyneleet, jotka tulevat kysymättä tai pyytämättä. Ajattelen, että niiden tehtävä on tuoda lohtua ja puhdistaa osaltaan tapahtunutta ja koettua. Yhtä lailla ne virtaavat kovissa kivuissa ja hyvin, hyvin huonossa hapessa ollessa – kun jokainen liike ja hetki on lähes liikaa.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

IHMISPARKAA HIOO KYYNELEET

OLEMINEN ITSESSÄÄN MELKEIN LIIKAA,

ELÄMÄNLANGAN RIHMA OLEMATON.

KEHO HEIKKO, VOIMAT ILMAKUPLAA,

HAURAAN HENTO, PUHALLUSTA KESTÄMÄTÖN.

KIVUN, TUSKAN, HUONON OLON KOURAISTESSA,

JÄYTÄESSÄ, KIPUILLESSA, TYHJYYDEN TARJOTESSA.

HÄIVÄHTÄÄ AJATUS JAKSAMISESTA, - PERKELEET,

VAAN – IHMISPARKAA HIOO KYYNELEET.

PIKKUISEN IHMISEN OSA OLLA, JAKSAA,

MÄÄRÄTTY POLKUNSA TÄÄLLÄ KESTÄÄ.

OLOSSA VAIKEASSA, KYYNELVIRRASSA,

SISIMPÄÄNSÄ, POLOISEEN SUKELTAESSA.

IHMISPARKAA HIOO KYYNELEET,

RIIVINRAUDAN RAASTAMAT VIIPALEET,

IHMISYYDEN RIPPEISTÄ KARSITUT,

SIELUN PALJAAKSI JALOSTAMAT.

IHMISPARKAA HIOO KYYNELEET,

VALTOIMENAAN TUSKASSA HUUDETUT,

HILJAA NIELESKELLEN SALAA VUODATETUT,

KYSYMÄTTÄ TUSKANA TARJOILLEN ANNETUT.

#alakulo #armo #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Itke vaan

RUNO - Kestä vielä

RUNO - Jos voisin

Sietää, sietää - Sietokyvystä

RUNO . Hengähdetään

RUNO - Elämä koulii

RUNO - Parantavalla siveltimellä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.