Reunalla pelottaa: myötätunto

Näytetään tekstit, joissa on tunniste myötätunto. Näytä kaikki tekstit

JANSSENWITHME-SIVUSTO KEUHKOSYÖVÄSTÄ

Janssenwithme-sivustoon on kerätty tietoa keuhkosyövästä. Sivustolla on myös muutama video, jossa Paula Lumme kertoo keuhkosyövän kanssa elämisestä ja mietteistä mm. vertaistukeen liittyen. Kannattaa tutustua!

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KEUHKOSYÖPÄ ON SUOMEN KOLMANNEKSI YLEISIN SYÖPÄ

Vielä on marras- ja keuhkosyöpätietoisuus-kuukautta jäljellä.
Esittelyssä Janssenwithme.fi-sivusto, jossa on tietoa keuhkosyöpään liittyvistä faktoista. Sivuston pääviesti on HYVÄÄ ELÄMÄÄ – Keuhkosyövästä huolimatta. Tietoa on mm. sairauden yleisyydestä, eloonjääntiprosenteista, riskitekijöistä, keuhkosyövän luokittelusta, oireista, diagnosoinnista ja hoidosta.

Edelleen usein luullaan, että kaikki keuhkosyöpään sairastuneet ovat vanhoja ketjupolttajia. Olen jututtanut hoitooni tai tutkimuksiin osallistuneita hoito- ja muita henkilöitä -ja lähes poikkeuksetta he ovat olleet hämmästyneitä, etten ole vanha tupakoitsija. Toitotan asiaa varmasti monen mielestä liikaa, mutta keuhkosyöpään sairastuneiden diagnoosiviive on liian suuri. Terveydenhuollossa pitäisi tutkia tarkemmin etenkin pitkittyneet ja keuhko-ongelmiinsa toistuvasti apua hakevat potilaat.

Keuhkoissa ei ole tuntoa. Kun oireita on, voi keuhkosyöpä olla jo parantumattomasti levinnyt. Tarkempiin keuhkojen tutkimuksiin pääsyä pitäisi saada nopeutettua etenkin, jos vaivat ovat toistuvia ja jatkuvia.

ESITTELYSSÄ TIETOA KEUHKOSYÖVÄSTÄ SIVU

Janssenwithme-sivuston pääsivu on Hyvää elämää – Keuhkosyövästä huolimatta. Toisena sivuna on Tietoa keuhkosyövästä osio ja kolmantena sivuna Minä ja keuhkosyöpä.

Tietoa keuhkosyövästä-osion sisältöä ei varmasti tarvitse arvailla. Faktoja lainauksella: ” Keuhkosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Siihen sairastuu joka vuosi lähes 1 800 miestä ja 1 100 naista. Noin 10 prosenttia miesten ja 7 prosenttia naisten kaikista uusista syövistä on keuhkosyöpää. JA - Miesten keuhkosyöpä on 1970-luvulta lähtien vähentynyt, mutta samaan aikaan naisia sairastuu enemmän keuhkosyöpään. Keuhkosyövistä suurin osa, 80–90 prosenttia johtuu tupakoinnista. Keuhkosyöpään sairastumisen riski kasvaa mitä enemmän ja pitempään tupakoi. On hyvä huomata, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, sillä lopettaminen pienentää keuhkosyövän riskiä merkittävästi. ” Tietoa löytyy myös Keuhkosyövän luokittelusta, oireista, diagnoosista ja hoidosta.

MINÄ JA KEUHKOSYÖPÄ-SIVU

Sairastuneen valtaa usein huoli ja hätä hänen saatuaan tietää diagnoosinsa. Herää avun tarve. Sivulla on linkit vertaistuen ääreen. Syöpäjärjestöjen Kaikki syövästä-sivustolle sekä linkki Suomen syöpäpotilaat ry:n sivustolle. Lisään listaan omat vinkkini – Facebookissa toimivat Keuhkosyöpä-verkosto sekä Suomen keuhkosyöpäpotilaat-ryhmä.

Lainaus sivulta: ”Vertaistuki muilta samassa tilanteessa olevilta voi helpottaa sairauden kanssa elämistä ja diagnoosin aiheuttaman kuormituksen käsittelyä.” Sivusto on lanseerattu ajatuksella Elämää keuhkosyövän kanssa.

Sivulta löytyy 2 videota, jossa Paula Lumme kertoo kokemuksistaan keuhkosyövän kanssa elämisestä. Hän on sairastanut keuhkosyöpää yli 10 vuotta. Ensimmäisessä videossa Paula kertoo mm. monista hoidoistaan, joita hän on saanut.
Toisessa videossa Paula kertoo vertaistuen tärkeydestä ja avoimuudestaan sairauden kanssa. Paula kertoo:
”Elämä keuhkosyövän kanssa on ollut hyvää elämää, vaikka on ollut monenlaisia haasteita.”

Tässä linkki TÄSSÄ linkki Janssenwithme-sivustolle

#janssenwithmefi #keuhkosyopa #myotatunto #reunallapelottaa #syopa #syopapotilaat #toivo #tupakoimaton #vertaistuki

Kirjoituksia - lisälukemista:

KEUHKOSYÖPÄ

Keuhkosyövästä faktoja

Keuhkosyöpätietoisuus kk - leima, sairauden löytäminen ja hoito ontuvat

Kirjoitushaasteen vastaus 2: - Keuhkosyövän stigma, kohtelu ja haluttomuus hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla

Tutkimuksiin pääsyvaikeuksien takia keuhkosyöpää ei usein voida parantaa

Keuhkosyöpä - Hoitoja & vaihtoehtoja ei etsitä - liian moni kuolee liian varhain

Keuhkosyöpä - Miltä tuntuisi, jos oireita ei uskota ja syöpä leviää??

Vastasin kirjoitushaasteeseen - Kustannustehokkuutta syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet POHDINTOJANI

Keuhkosyövästä - Omastanikin

VIERASKYNÄKIRJOITTAJA MATILDA HEIKKILÄ, KEUHKOSYÖPÄSAIRAAT PUUHANAISET MARJO FORSBLOM JA OUTI-MARIA LIEDES

MARJO FORSBLOM IN MEMORIAN - Keuhkosyöpätietoutta Sisulla ja Rakkaudella

Syövänhoitomme häpeäkohdat- SuomiAreenan keskustelu - MARJO FORSBLOM

HS haastattelussa Outi-Maria Liedes - Kela ei käytä harkintavaltaansa

Kohti modernia ja yksilöllistä syövänhoitoa - Mallimaa-hanke OUTI-MARIA LIEDES

Huomenta Suomi - keskustelu syöpäseulontojen lisäämisen tarpeellisuudesta - MARJO FORSBLOM

VIERASKYNÄ - Matilda Heikkilä - Suomeen tarvitaan syöpästrategia

KEUHKOSYÖVÄSTÄNI – SAIRASTAMISESTA

Kokemukseni - Tupakoimattoman keuhkosyöpä

Kokemukseni - Syöpäpeikon kainalossa

Ei se syöpää ole - sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Muisto 2 vuoden takaa - Syöpäleikkauksen jälkikäynnin kuulumiset

TOIVO ja TUKI-Kirjoitukseni- Siskot, matka, jolle kukaan eihalunnut-sivustolle

HYVÄ ELÄMÄ ja ARMO- Kirjoitukseni - Siskot, matka jolle kukaan ei halunnut-sivustolle

Todennäköisyyksiä pohtimassa ja murskaamassa

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Syöpäkontrolli - Tahdistin turvana 4 vuotta

RUNO - Säteilevämpää elämää

Sädehoitoihin - PRKL

Ekat sädekerrat - sävyjä

SYÖPIIN LIITTYVÄÄ

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Kirje - Sinä Perhanan Syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla ei enää pelota - In Memorian

SISKOLA – SYÖPÄSAIRAIDEN NAISTEN SYÖPÄSIVUSTO

Siskola ja Siskot - Syöpäsairaiden naisten tukisivut

JOUTSENTEN YÖ - Siskojen muistohetki syöpään menehtyneille

Toivonkukka

Siskopäivillä - Syöpäsairaat naiset Raumalla

Jos viihdyt kirjoitusteni ääressä - liittyisitkö seuraamaan myös Blogit.fi:ssä? Voit seurata blogia Facebook-sivun ja Instagramin kautta – TAI VAIKKA MOLEMPIEN!! Klikkaathan Blogikirjoitusten - blogin ylävasemmalta LUE (näyt lukijana kuvalla tai ilman!!)

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RAKAS YSTÄVÄ – REUNALLA EI ENÄÄ PELOTA – IN MEMORIAM

Rakkain aikuisiän ystävä ja kohtalotoverini siirtyi ajasta ikuisuuteen. Olimme etenkin viime vuosina yhteyksissä paria poikkeuksetta lukuun ottamatta joka päivä. Usein ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Oloni on tavattoman tyhjä olo ja tiedän, että jatkossa iskee usein jäätävä ikävä. Hyvää taivasmatkaa, ihana Rakas Ystävä.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

HITON SAIRAUDET

Tapasimme 2010 harvinaisen sydänlihassairautemme vuositapaamisessa. Sydänsarkoidoosi oli osumamme ja keuhkosarkoidoosikin molemmilla. Auditoriossa osuimme vierekkäin. Juttelimme. huomasimme asuvamme naapurikunnissa ja olimme lähes saman ikäisiä. Susa oli töissä silloisessa kotikunnassani. Oitis kävin hänen luonaan hiuksiani hoidattamassa. Hiussuhde jatkui aina tämän vuoden elokuulle.

Sairastuit melanoomaan, joka leikattiin. Viiden vuoden jälkeen sait syövästä puhtaat paperit. Puolen vuoden jälkeen syövän todettiin uusineen. Pikkuhiljaa syöpä levisi, oireili ja alkoi ottaa yhä tiukemmin niskalenkkiä. Vastaiskuna päätit miehesi kanssa elää ja kokea. Kävit, usein ihmeellisellä sisullasi kaikissa mahdollisissa museoissa ja näyttelyissä – koska, tänään olit elossa. Reissasit ja puuhasit. Maalasit, aina kun vaan muilta touhuiltasi ja velvoitteiltasi ehdit. Kiitos ihana Ystävä – tämän blogin kuvituksena olen saanut käyttää taulujasi ja joitain ottamiasi valokuvia.

Siirryit rinnalla kulkijakseni ja tukijakseni erottuani ja sairastuttuani myöhemmin keuhkosyöpään. Molemmat olimme parantumattomasti sydän – ja syöpäsairaita. Syöpämatkasi vaikea jakso tuli pian syöpäni löytymisen jälkeen. Hiljalleen syöpäsi kiusasi yhä enemmän. Kävit läpi lähes kaiken mahdollisen, mitä hoitoprotokollassa syöpääsi oli tarjollla,.Syöpäsi aiheutti pelkoa, harmia ja hoitoja. Viime vuosina sinua kuormitti muistisairaan läheisesi asioiden hoitaminen. Sen kaiken huolen määrä ja suru, huh sentään. itsellänikin on muistisairaita läheisiä. Kipuilimme jo 2010 sitä, ehtivätkö lapsemme aikuisikään ennen kuin meidän on lähdettävä tästä maailmasta. 18 vuotta on pojallasikin nyt täynnä. Poikasi on saanut parhaalta äidiltä parhaat eväät elämäänsä, näin uskon. Uskon, että hänen omat siipensä kantavat läheistesi avulla.

ILOA, KOKEMUKSIA JA ONNEA YSTÄVYYDESTÄ

Kävimme yhdessä sairaustapaamissa -sydänsarkoidoosin, sydänyhdistys Karpatiat ry:n ja lähiseudun vertaistukitapaamisissa. Olimme yhdessä syöpäsairaiden naisten Faebook-ryhmä Siskolan tapaamisessa Raumalla. Lounastimme, illastimme, tanssimme, kahvittelimme, villasukkailimme ja paransimme muuten vaan maailmaa. Manasimme sairauksiamme. Kiersimme lähiseuduilla ja koimme musiikkielämyksiä yhdessä. Kävimme lahden toisella puolella pariin kertaan. Pahin skenaariomme ei toteutunut – saimme lapsemme aikuisikään. Vietimme viime keväänä meillä taiteilupäivän. Opetit minua ja maalasimme jokusen tunnin. Omat kyhäelmäni ovat umpisurkeita. Mutta voi miten upean taulun saitkaan aikaan. Taulu komistaa nyt olohuonettamme.

Kipuilimme menneiden tyhmyyksiämme. Kerroimme kokemistamme huonoistakin asioista ja valinnoista toisillemme. Mietimme tulevia. Manasimme vaivojamme ja tsemppasimme toisiamme vaikeiden aikojen yli. Aina jompikumpi löysi kauniin kannustavia, myötätunnon sanoja. Pyrimme nauttimaan hyvistä het-kistä. Haaveilimme jaksavamme tanssia ja tanssia. Tanssimmekin - vähän. Keskinäinen sanailumme, mustahkokin sarkastinen huumori väritti hankaliakin tilanteita, Ajan ja hetkienkin arvon ymmärsimme yhä paremmin. Meillä oli rento ja välitön olla keskenämme. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi. Olit ihanan lämminsydäminen kaunosielu. Oli etuoikeus saada olla ystäväsi.

Viimeiset tutkimuslääkkeet eivät tuoneet apua vaan mukanaan valtavia kipuja ja lisämurheita. Sydäme-si ei jaksanut. Syöpäsi levisi monista hoidoista huolimatta. Neljän viikon sairaala-ajan jälkeen oli viikon mittaisen saattohoidon aika. Et enää henkisesti juuri kipuillut, vaan ymmärsit, että aikasi on tullut - lähteä tästä ajasta ikuisuuteen. Sait lähteä parhaalla mahdollisella tavalla rakkaasi läsnä ollessa.

Hyvää Taivasmatkaa kohtalotoveri ja Rakas Ystävä!

#armo #keuhkosarkoidoosi #kipu #myotatunto #reunallapelottaa #sydansarkoidoosi #syopa #ystava #vertaistuki

Kirjoituksia:

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

Rakas Ystävä - Reunalla saa pelottaa

Bluesia ystävien kera

Siskola ja siskot - Syöpäsairaiden naisten tukisivusto

Trickbag live

RUNO - Kutrit ja mieli kuntoon

Siskopäivät - Syöpäsairaat naiset Raumalla

Kun kuulet, ettet voi parantua - Keuhkosyöpä ja muut vakavat sairaudet

Kirje, sinä perhanan syöpä

Rakas Ystävä - Reunalla saa yhä pelottaa

RUNO - Villasukat pyörimään

Mitä nainen ei kauneutensa eteen - Hovikampaajalla, ihanaa

Trickbag Storyvillessä - Täti kävi riekkumassa

RUNO - Jos eläisi täysin palkein

RUNO - Sinulle Ystävä

Ettei jää elämättä

Anteeksi itselle ja elämälleen

RUNO - Läpi vaikeuksien

RUNO - Avuton

RUNO - Hidas luopuminen

Kokemukseni - Sydänsarkoidoosi

Kokemukseni Keuhko- ja monielinsarkoidoosi

RUNO - Jos tietäisi

Ystävälle

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - HETKEN HUOLETON

Maalaus Susanna Huovinen

Osaisipa vielä tavoittaa lapsen huolettomuuden. Kyvyn vain olla, juuri tässä ja nyt. Touhuta miettimättä tulevia ja olemassa olevia. Keskittyen ja kokien - eläen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

AIKUISENA VÄLÄHDYKSINÄ HETKISIÄ

.. niitä ihania, mieleenpainuvia. Tai unen rajamailla, aamu-unisen pöpperössä, väsyneenä, euforisen hauskassa seurassa, keskittyessä johonkin mielenkiintoiseen, kohdatessa itselleen ”tärkeän” ihmisen.

Vielä sen ihmeellisen huolettomuuden voi tavoittaa. Uskon ettei kovasti tavoittelemalla löydä zeniläisen onnellisrauhallista oloa. Kenties kuitenkin vähän heittäytymällä, antautumalla kai. Samanlaisen tunnelman, luulen, voi kokea lähellä lähdön hetkeä. Ymmärtäen, että meillä on vain tämä hetki.

HETKEN HUOLETON

JOKAISELLA MENNEEN TAAKKANSA.

HEIKKOUTENSA, ARKIHUOLENSA.

MONI NE VARASTOI SISÄLLEEN,

KIPUPISTEENSÄ PITÄÄ OMANAAN.

OLLAPA ILMAN HUOLTA,

MAAILMASTA, ISOISTA,

PIENISTÄ PULMISTA.

VAIKKA

MITÄ LOPULTA TARVITSEMME?

MUUTA KUIN HYVIÄ HETKIÄ,

MERKITYKSELLISYYTTÄ, RAKKAUTTA.

UNEN RAJAMAILLA JA AJOITTAIN

TAVOITTAA HETKEN HUOLETTOMAN,

PÄÄSEE KIINNITTYMÄÄN HETKEEN.

VIELÄ JOSKUS ON RENTO JA KEPEÄ,

REMPSEÄ, HILPEÄ JA LEPPOISA.

VIELÄ JOSSAIN SAA OLLA KUIN LAPSENA,

IHAN HUOLIA VAILLA JA SURUTON.

#armo #ilo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Älä jämähdä

RUNO - Olen tässä

RUNO - Seesteisyys

RUNO - Toivon valintoja

RUNO - Lempeydellä

Merkitystä etsimässä

RUNO - Lempeitä säteitä

RUNO - Elämä koulii

RUNO - Nyt on näin

Onnen olemuksesta

RUNO - Ajatusten virtaa

RUNO - Uskallatko

RUNO - Mielenrauhaa

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

RUNO - Huomaattehan

RUNO - Mielihyvää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

REUNALLA PELOTTAA 2-VUOTIAS

Kirjoittaja 2-vuotiaana

Blogi on 2 vuotias. Ensin lukivat kohtalotoverit, sitten omat facebook-kaverit ja pikkuhiljaa laajemmin. Kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen ja monia ajatuksia herättänyt oppimatka – itseeni ja ihmisten erilaisuuteen.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

KIRJOITTAMISEN RIEMU JA AHDINKO

Blogikirjoitusten naputtaminen oli alkuun kivaa vaihtelua, ajankulua. Kohteliaita kiitoksia, kannustusta. Rohkeus ja oma mielihalu kirjoittaa laajemmin, mitä mieleen kulloinkin juolahti – vei mennessään. Oli myös ajankulua, sillä tylsyyttäkin koin. Etenkin, kun vointi on koko ajan hiipunut. Vaikka netistä on moneksi – tietoa, hömppää- ja voi veljet mitä turhuutta – niin eihän se oikeita ihmiskontakteja ja tavallisia tekemisiä korvaa. Uppouduin kuitenkin kirjoittamiseen.

Ihmiset ovat pääsääntöisesti korrekteja tällaiselle ihmisromulle ja myötätuntoisesti säälivät tilannettani. Muutama semityly huomautus ja yksi hyvin pitkällinen katkeran kitkerä mielipiteiden vaihto sai miettimään vakavasti koko kirjoittamisen mielekkyyttä. Sitä, miten sanoilla voi myös satuttaa. Mietin yhä välillä noita sanoja ja asennetta niiden takana. Toisinaan en kykene kirjoittamaan, vaikka jostain innostuisin.
Sitten taas ajattelen, että riitän tai en, saan kirjoittaa, vaikka kukaan ei lukisi. Kun vielä voin ja naputtaa jaksan. Ja ehkä voin kuitenkin toimia vähän muillekin asioiden suodattimena …
Olen lähettänyt suurimpiin kustantamoihin runojani (huipultahan on aloitettava, eikö?) ja pakit on tullut neljästi. Nyt on tuumaustauko.

Toisinaan mietin jäävätkö kirjoitukset bittimaailmaan, kun siirryn ajasta ikuisuuteen. Tällä hetkellä ajattelen, että jääköön.

ELÄMÄNMAKUA, JONKA POHJALLA TOIVONVIRE

… on ollut toiveeni faktojen ja vähemmän nami-nami elämäni kuvasten ja ajatusten rinnalla. Kuitenkin, kun oikein kaivaa – voi löytää jotain, joka kannattelee. Myötätuntoa. Jotain hyvää. Kaunista ja hyvää. Hippusen. Vaikeissa tilanteissa ja asioissa voi nähdä omastakin elämänkulusta, että aina ne jotenkin ovat ratkenneet - tuo pyhä kolminaisuus.

Tällä hetkellä olen tavattoman väsynyt. Rakkaan ystäväni vakava terveystilanne on syönyt voimia, kuten omat terveysmenot ja vointikin toki osin. Yritän katsoa kauemmas horisonttiin. Siihen, että vielä joka päivässä on jotain hyvää ja elämisen arvoista. Ruokaa, lämpöä, rakkautta. Ennen muuta jossain häämöttää toivonpilkahdus ja toinenkin. Musiikki saattelee aamulla mieleni heräämään ja pyrimme mieheni kanssa päättämään illan yhteiseen hitaaseen tanssiin. Rauhallisesta hetkistä huomaa, että musiikki tuo toivoa ja iloa, hippusen. Toisinaan musiikki pistää jalan vipattamaan ja laulamaan mukana. Päivät on hyvä päättää ristimällä kätensä kiitokseen ja toiveeseen, että huominen koittaa.

TOIVON PALAUTETTA – MUILLEKIN SAA BLOGISTA KERTOA

Palautetta tulee kirjoituksista, mutta voisitte kertoa, onko joku kirjoitus kolahtanut – tai ärsyttää. Toivon, ainakin ajoittain, löytäväni joitain Olennaisia ajatuksia, jotka joku muukin voi jakaa. Tai pienen toivonkipinän ja ajatuksen siemenen, että vaikeiden asioiden jälkeen tai kautta voi elämässä olla aina vähän kultareunustakin. Toivon …

Kirjoituksia voi jakaa ystävilleen, jos siltä tuntuu. Blogien alla on vinkkejä, joilla voi lisätä kenties blogin kiinnostavuutta muiden silmissä.

SUURI KIITOS LUKIJOILLE JA ETENKIN VAKISEURAAJILLE!!

ONNEA KAIKILLE ISILLE ISÄNPÄIVÄNÄ 12.11.2023!

#kaksivuotta #kiitollisuus #myotatunto #reunallapelottaa #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Ihan jotain muuta

RUNO - Tänään peilistä katsoo pelko

RUNO - Itsensä unohtanut

RUNO - Tähänkin viikkoon sain herätä

RUNO - Sinä riität

Suodattimena

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

Todennäköisyyksiä murskaamassa ja pohtimassa

RUNO - Kaunista ja hyvää

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Elämänmuutokset

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Parantavalla siveltimellä

Hetkittäin elämä on ihanaa

RUNO - Mielihyvää

RUNO - Huomaattehan

RUNO - Kun ei riitä - itselleen

RUNO - Tulevaisuudenuskoa

RUNO – LÄPI VAIKEUKSIEN

Kuva Raija Seppänen - Hiidenkirnut Rovaniemi

Itselleni ja monelle muulle tämä pimenevä, kylmenevä vuodenaika on synkkä. Ja silti, kasvit ja elämänkierto. Elämään kuuluu vaikeita asioita ja aikojakin.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.

Liityttehän seuraamaan!

ELÄMÄSSÄ ITSESSÄÄN

.. voi olla niin monia hankalia tosiasioita, että ilon ja toivon elementit ovat vähissä. Itseään ja toisia voi yrittää ankkuroida aurinkoisemmalle tuulelle ja tielle. Miten? Faktat seuraavat, musta on mustaa ja valkoinen valkoista.
Jokaisella on ihan varmasti jotain, josta on ollut tai yhä on kiitollinen, onnellinen, iloinen. Meistä jokaisella on myös haaveita – ihan pikkuriikkisen arkisia tai utopistisia, naurettaviakin.
Mitä jos valjastaisimme muistomme ja haaveemme auttamaan meitä pahimman järkytyksen ja murheen alhon yli?

LÄPI VAIKEUKSIEN

AJAN MYÖTÄ YMMÄRTÄÄ ELÄMÄN KULUSTA,

VUOSIEN VIRRAN ITSE KULLEKIN KUTOMASTA.

KOMPASTELUN, KIPUILUN OPETUKSINA,

HUOMAA MYÖS KULTAREUNAISEN KAUNIITA.

MAAILMAN LYÖDESSÄ POLVILLEEN,

MIELEN OLLESSA AVUTON, LOHDUTON.

VOIMME VÄHÄN PÄÄSTÄ TOLPILLEEN,

JOS HAAVEILEMME SIITÄ, MIKÄ MAHDOTON,

TAI SIIRRYMME MUISTOIHIN MENNEISIIN.

LÄPI VAIKEUKSIEN,

HAMMASTA PURREN.

MUISTOIHIN, HAAVEISIIN,

KAKSIN KÄSIN TARRATEN.

VAIKKEI MUSTAA SAA VALKOISEKSI,

VOI VAIKEANKIN SAADA SÄVYTETYKSI.

VÄHÄN HEIJASTUKSIA, VARJOJA, KIMALLUSTA.

HIMPUN VERRAN JOTAIN KAUNISTA VARJELUSTA.

LÄPI VAIKEUKSIEN,

AIEMPAAN, TULEVAAN.

HIVENEN LUOTTAEN,

TAVOITTAEN ELÄMÄNJANON.

#armo #arvaamaton #kiitollisuus #myötätunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Puhallan huolituuleen

RUNO - Miten toivonkaan

Elämän jäljistä

RUNO - Sielun rauhaa

RUNO - Jokainen selviytyy tavallaan

RUNO - Merkitset, olet tärkeä

RUNO - Toivoon tarttuen

RUNO - Tahmeaa elämää

Ajan arvokkuuden ymmärtää, kun se voi olla vähissä

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

SYKSY SAA

Kuva Instagram-tili Finland

Väistämätöntä on vuodenaikojen vaihtelu. Pimenevää, kellastuvia lehtiä, aamun lämpötila oli +6. Keuhkolääkäri vahvisti pitkään jatkuneiden tuntemusteni olevan valitettavan tosia. Etsin ja varjelen sisäistä lämpöäni.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

TERVEYSKURAA JA LAMAA TARJOLLA

Resurssipula vaivaa terveydenhuoltoa. Monenlaista lamaannusta tarjoavat talous- ja muut uutiset. Elämän nurjiin puoliin on helppo jäädä loukkoon ja ahdistua. Tunnen kroppani paremmin kuin taskuni. Tuntemukseni ovat olleet 99,9 %:sti oikeita. Henkilöstöpulan takia toukokuun alussa ja puolitoista viikkoa sitten otetut keuhkojen ja ylävatsan TT-kuvani lausuttiin samaan aikaan (pari pv sitten). Muistutan, että HUS:n budjetista menee rakennuksiin ja tietotekniikkaan leijonanosa, joten kaikki on kovin suhteellista (ks. kohta kirjoituksiani). Jaksamista terveydenhuollon henkilökunnalle! Olen monisairas ja tilanteessani pitää ottaa monta seikkaa huomioon. On monia lääkeaineallergioita. Kroppa on saanut siipeensä aiemmista lääkityksistä. 9 v. sitten asennetttu bioläppä (mitraaliläppä) alkaa vanhentua. Tavanomaisilla hoitoratkaisuilla ei voida aina mennä. Viisaat pitävät yhteismiitingin, enemmän tietänen ensi viikolla.

Olen säästänyt mieltäni. Maailman ja kotimaan uutisista tsekkaan vain isommat asiat. Usean laman eläneenä ja velkavankeuden läpi puskeneena, muistot nousevat yhä herkästi pintaan. Muille vaikeuksissa eläville – ihminen on ihmeen sitkeä, ollaan lopulta vähän kuin torakat.

EDES SANOJA JA OLKAPÄÄTÄ

Tämän ostin, osa mietittynä, paljon vielä puuhaa.

Musa raikaa itsekseni ollessa lähes aina. Juuri äsken kirjoituksen tunnelmaan sopien biisi linkeissä kolahti. Osuva sanoitus, hyvä artisti ja biisi - kuunnelkaa! Musiikin avulla maailma on parempi paikka.

Vertaistuessakin usein auttaa, kun tietää toisenkin kokeneen samoja vaiheita – ja selvinneen. Ainakin niin, että osaa elää jo muuttuneen elämänsä kanssa. Entisen perään ei kannata haikailla, vaan yritetään mennä eteenpäin. Fyysisiin hommiin en pysty, mutta ehkä edes sanoilla ja olkapäällä voin lohduttaa.

Elämässä voi, ainakin vähän jotain valita. Yritän keskittyä ihan hyviin asioihin. Aion myös nauttia, kertoa ja osoittaa välittämisestäni.

Elinpiirin ja vaihtoehtojen kaventuessa voi huomata pienempiä asioita. Kenelläkään ei ole jäljellä olevan ajan määrästä arviota eikä tietoa. Jokaisen eläväisen jokainen hetki on ainutkertainen.

Etukäteen suruun kiinnittyminen ei auta itseäni eikä läheisiäni. Yritän kannatella toivoa ja iloa. Tavoittelen mielenrauhaa, mielihyvää ja hyvää mieltä. Valoa, valoa – vielä näkyy tunnelin päässä!

Antaa syksyn tulla. Nautitaan vielä hetki värikylläisestä maisemasta.
Meillä viritellään pian kuistille jouluvalot (sähkön hinnasta huolimatta 😉). Silmiini osui aamulla somessa pari hyvän mielen juttua. Hyvän mielen artikkeli ja Yle Areenan mainos (linkeissä). Minua ainakin ilahduttivat ja pistivät miettimään.

Kiitollisuutta – jokaisesta henkäyksestä.

Kirsin musacornerissa soi äsken

Spotify - Loppuun asti (vain elämää kausi 13) Pete Parkkonen, Club for Five, Rajaton

YouTube - Loppuun asti (vain elämää kausi 13) Pete Parkkonen, Club for Five, Rajaton

Linkkiluettelo:

EEVA- Tuntuuko kaikki vähän harmaalta ja tylsältä? 3 pientä tekoa, joilla arki muuttuu paremmaksi Teksti Leena Lukkari

Klippi Yle Areenasta Keith Brymer Jonesin ja Rich Millerin kannustavaa ja lempeää tuomarointia keramiikkakisassa (tämä vain klippi, joka lämmitti heti mieltäni).

#armo #keuhkosarkoidoosi #keuhkosyopa #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #toivo #vertaistuki

Kirjoituksia:

RUNO - Nyt on näin

Miltä tuntuu? - Tuntemuksia, ajatuksia sairastamisesta

RUNO - Lempeitä säteitä

RUNO - Seesteisyys

RUNO - Mielenrauhaa

RUNO - Musiikin avulla

RUNO - Itsetutkiskelua

Husille sairaiden hoitaminen toisarvoista Apotti-järjestelmän ollessa etusijalla

Hus-alueen Apottipainajainen vihellettävä poikki

RUNO - Hyvin sä vedät

Sairastaminen käy työstä

RUNO - Jos tietäisi

Kirjoittajan sairauksista

Myötätunto

Hetkessä elämisestä

Lopulta olemme yksin

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

VANHENEMISPÄIVÄN MIETTEITÄ

Taas vuoden vanhempana. 56 on lukema, joka on enemmän kuin muutamia vuosi sitten oletin tavoittavani. 60 lähenee uhkaavasti. Viime vuosi on mielestäni tuonut mukanaan vähän tyyneyttä ja hiipumisen tuskaa. Katselen nykyistä elämääni pääsääntöisesti kiitollisena.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

VUODENAJAN MUISTORIKKAAT AJAT

Tämän vuodenaikaan osuu kolmen viikon ajanjaksolle paljon muistoja, sentään eri vuosina. Sairaseloni alku (21 vuotta), mitraaliläppäleikkaus (9 vuotta), ensitapaaminen ja avioitumisemme, keuhkosyöpäleikkaus. Aikoja, jotka yhä muistan – ihanan ja kamalan hyvin.

Juuri nyt tunne tämän vuosirenkaan lukemasta on hyvä, sopiva. Mitäpä sitä muuta, jokaiselle tulee päivä kerrallaan lisää. Olen ehtinyt elää ja kokea, välillä lyöden päätäni seinään ja etenkin matkalla oppien. Merkitystä, merkityksellisyyttä, kohtaamisia olen miettinyt paljon.
Ylevät pyrkimykset saada vaikka ”kirja” aikaiseksi, ovat hiljalleen karisseet (eivät täysin kuolleet, mutta ...). Elämä on tuonut eteen aina pieniä haasteita. Toisinaan ne haasteet ovat ihan ruoan valmistumista tai pientä siivous- tai muuta puuhastelua. Kykenemättömyyteeni kanssa en ole vielä oikein sujut. Hyödyksi sitä vielä haluaisi kovasti olla. Aiempi kirpakka palaute tiputti maan pinnalle hyvin tehokkaasti, Ehkä liiankin, mutta ...

NELJÄNÄ VIIME VUOTENA

... koen kuitenkin "kasvaneeni" ihmisenä. Mullistavaa oli löytää oma vastakappaleeni, jonka kanssa elämäni on monin verroin täydempää. Pekka Saurin haastattelussa hän puhui mm. elämän merkityksellisyydestä ja pysyvän onnentunteen kokemuksesta. Minuudesta luopuminen ja sulautuminen toisen minuuteen. Puhui onnentunteen ylivertaisuudesta. Nuo mietteet kuulostivat tutuilta. Kuten sekin, että meidän pitäisi kuunnella ja puhua totta. Löytää merkityksellisyyttä olla ja elää, mennä eteenpäin.

Merkityksellisiä aikoja ja tapahtumia on elämässäni ollut. Paljon vaikeitakin asioita, jotka on täytynyt vain elää läpi ja hyväksyä. On ollut onni saada pohtia ja vaihtaa ajatuksia luotetuimpien ystävieni kanssa. Terveysrintaman kontrollien aikaan mieli on aina kovin levoton.

Jokaisella on omat merkityksellisyyden mietteensä ja elämänsä avaimet.

Itselleni Uskon ja Toivon säilyttäminen on tärkeää.

Ehkä vaan riittää, että olemme ihmisiä ihmisinä toisillemme?!

Liitteenä Pekka Saurin, Irja Askolan ja Jukka Kuoppamäen haastattelut, jotka itselleni kolahtivat:

SEURA 16.5.2022 - Pekka Sauri tietää, ettei onni ole harhaa: ”Jos tavoittelee elämään merkitystä, voi onnen saada kaupan päälle”

TERVE.fi /voi hyvin: "Jukka Kuoppamäki tuntee eläneensä jo monta elämää: ”Kuolema on kuin vaihtaisi ylle toiset vaatteet tai astuisi ovesta ulos”

EEVA 12.9.2021: Irja Askola sairastui koronaan ensimmäisten joukossa: ”Vasta nyt alan ymmärtää, kuinka sairas olin”

#armo #ilo #kiitollisuus #myotatunto #onni #rakkaus #reunallapelottaa #sairas #toivo

Kirjoituksia:

RUNO - Jos käykin hyvin

RUNO - Jos tietäisi

RUNO - Jos voisin

RUNO - Itsetutkiskelua

Itsesäälistä kiitollisuuteen

RUNO - Sairaan eloa

RUNO - Rakkaalle vuosipäivänämme

Kauniista muistoista pelottavan pimeisiin

Todennäköisyyksiä murskaamassa ja pohtimassa

Ei se syöpää ole - Sairaan syyllistäminen - miksei varmisteta heti?

Arkea, muistoja ja nöyryyttä

20 vuotta äkkisairastumisesta (nyt 21) - Ei enää tervettä päivää

RUNO- Suodattimena

Vertaistukea - Sydänyhteisön löytäminen

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

RUNO - ASENNE JA PÄÄTÖS

Kuva Timo Sivonen Photography - Korvameduusa

Tilanteille, elämän joskus karuillekin reunaehdoille ja tosiasioille emme voi toisinaan mitään. Sen sijaan asenne ja suhtautuminen ovat asioita, joiden kautta voimme päästä helpommin ”tasapainoon”, näin uskon.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ULKOISTA JA SISÄISTÄ

Elämä on hankala taival, jos aamun aloittaa miettimällä, miten ahdingossa on, mitkä kaikki ovat pielessä ja mitä puuttuu. Jos oppii miettimään mitä kivaa vielä tänään – tai tulevaisuudessa voi ja kykenee tekemään, voi elämään saada vähän toivoa. Ihan hyvin voi edessä olla jotain hyvää, edes minimaalista, kivaa. Ja, jotain vielä usein voi. Pitkäaikais- ja vakavasti sairaan, kuten terveidenkin, olisi hyvä kipuillessaan muistaa se vanha lasivertaus – onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi.

ELÄMÄ KANTAA NIIN KUIN KANTAA

... mutkat ja alhotkin. Väärinymmärryksiin ja huonoihin tilanteisiin tipahtanut voi rämpiä milli kerrallaan suosta ja koota itseään hiljaa kasaan. Niinhän sairauksienkin kanssa joutuu tekemään, päivittäin ja joskus hetkittäin. Päättämään, että ylös – kun vielä voi.

Elämään saa happea, jos hoksaa miettiä, vaikka minimaalisen pientä hyvää elämässään. Asioita ja ihmisiä, jotka ovat iloa ja tyytyväisyyttä tuovia. Usein kuin oikein miettii, niin aina jollain taitaa olla asiat vielä meitäkin huonommin. Aina voimme hitusen valita katsantokantaansa. Eikö?

ASENNE JA PÄÄTÖS

VÄHÄINEN ON VALTAMME ISOISSA,

MULLISTAVISSA MUUTOKSISSA.

PIKKUISEN VOI JOKAINEN MAAN MATONEN

MIETTIÄ, PÄÄTTÄÄ VÄHÄN ASENNETTAAN.

MURUSEN JOS KERÄÄ TAHDONMURUSIA,

VAIKKA RUUMIS JA SIELU MOSAIIKKIA.

HITUSEN JOS KASAA PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ,

POHTII ISOJA, PIENIÄ, KIITOLLISUUTTA.

JOS MUISTAA ITSEÄÄN ARMAHTAA,

IHAN PIENIN PORTAIN ASKELTAA.

VOI HUOMATA, ON POLKU ANTOISA,

ASKEL ASKELEELTA AUKEAVA.

PÄÄTTÄÄ VOI VÄHÄN KATSOOKO KAUKAISEEN

VAI VELLOOKO PYÖRTEISSÄ OMAN NAHAN.

VAIKKA SUURI HYVÄ OLISI KADOKSISSA,

VOI HETKISSÄ KOKEA SUURTAKIN RAUHAA.

#ahdistus #armo #kiitollisuus #mielenrauha #myotatunto #reunallapelottaa #runo #toivo

Kirjoituksia:

Merkitystä etsimässä

RUNO - Uskallatko?

Hetkessä elämisestä

RUNO - Aina on lupa haaveilla

RUNO - Mielenrauhaa

Myötätunto

RUNO - Ahdistuksen alla

RUNO - Itsetutkiskelua

RUNO - Jos käykin hyvin

Lopulta olemme yksin

RUNO - Lempeydellä

RUNO - Olennaisen hoksaaminen

RUNO - Elämisen arvoista elämää

Olisi kiva, jos jakaisit ja vinkkaisit kirjoituksista muillekin! Blogitekstien alla on pikkuriikkiset jakopalikat. KIITOS JA KUMARRUS.

ELÄMÄ ON TESTI

Elämä on kullakin sen mittainen kuin Luoja määrää. Se on testi, jossa meille on annettu vapaus tehdä valintoja. Jokaisella on sisällään omatunto.

Blogin Facebook-sivulla ja Instassa muisteloita.TÄSTÄ linkistä pääset REUNALLA PELOTTAA-Facebook-sivulle.
Liityttehän seuraamaan!

ELÄMÄN RAJALLISUUTTA

.. voi miettiä, sitä paljonko on aikaa. Jokainen henkäys on NYT. Moniko osaa elää tätä hetkeä eikä mieti menneitä tai tulevia? Ainakin siihen olisi hyvä pyrkiä, opetella olemaan täydemmin hetkissä.

Länsimainen ajattelu pohjaa aikajana-ajatukseen. Mennyt, nykyhetki, tuleva. Toisaalla on pallomainen ajattelu. Ei tiedetä mistä mikäkin on alkanut. Ei tiedetä, minne ihmisen kuollessa mennään tai tuleeko loppua koskaan.

HALUAMINEN JA VALINNAT

Koko ajan teemme valintoja. Viitsiikö ojentaa toiselle kahvikupin, kiittääkö kahvin kaatajaa. Moni haluaa päästä helpolla ja saada yhä parempaa. Ihminen valitsee koko ajan viitsimisiään, menemisiään ja tekemisiään. Sitä, mitä pyrkimyksiensä vuoksi tekee tai jättää tekemättä. Päätämme oikaisemmeko tai annammeko pahalle pikkusormen. Kepulikonsteihin sortumiset ovat valintoja ja niihin voi upota syvälle, jos ei välitä seurauksista.
Maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset miettisivät asioita omatuntonsa kautta. Jos empatiakyky alkaa murentua, olemme huonoilla jäljillä. Jos pirulle antaa pikkusormen, tiedätte, sanonta pitänee paikkansa. Pitkään pahaa tehneen sielu on vaurioitunut. Tällainen ihminen on tekemässä maailmasta itselleen ja toisille pahempaa paikkaa. Huonoilla elintavoilla lyhentää itse aikajanaansa. Surra voi ja muuttua. Hyvillä valinnoilla voi tehdä hyvää - itselleen ja muille.

Kiusausten ja mielihalujen keskellä tulee helposti valinneeksi asioita ja tekoja, joita ei tarvitsisi tai joista ei lopulta tule yhtään tyytyväisemmäksi. Jokaisen olisi hyvä pysähtyä miettimään mitä pohjimmiltaan kaipaa. Syitä kysymykseen - miksi? Mitä tavoittelee, siis niitä pysyviä, kestävämpiä, isompia? Voisi tavoitella vaikka tasapainoa ja mielenrauhaa.

VALINNAT JA KUOLEMANPELKO

Joka hetki teemme pieniä valintoja. Turhan ja pahan kierteen voi katkaista. Ilo tulee elämään helpommin, jos ravitsee sitä hyvällä. Jos opimme tekemään hyviä valintoja, jossa omatuntomme ja sielumme voi hyvin – elämämme on täydempää.

Osaisimmepa tunnistaa paremmin voimavaramme ja olla itsellemme rehellisiä. Osaisimmepa kurotella niitä kohti. Psyykkisten, sosiaalisten ja omien henkisten paineiden alla voi asteittain oppia ja uskaltaa tehdä sisintään puhuttelevia ratkaisuja.

Isompaan kohtaloomme meillä ei ole sananvaltaa. Olen rukoillut usein ja monen puolesta. Rukoilen ja toivon, että monen kuolemanpelko hellittäisi. Pitkäaikaissairaan lähestyessä kalkkiviivoja voi myös rauhoittua. Antautua menemään kohti tuntematonta, jonne jokainen siirtyy ajallaan. Niinkuin on aina ollut ja oleva.